Meta maksaa kohutuille sisällöntuottajille – tutkinta paljastaa raivoklikkien rahavirran

ABC News Verifyn mukaan näiden tekijöiden sisältö näyttää ajoittain rikkovan suoraan Facebookin omia kaupallistamissääntöjä . Myös kesäkuussa julkaistu erillinen tutkimus päätyi huolestuttavaan tulokseen: faktantarkistajat olivat merkinneet yli kymmenen kertaa valheellista sisältöä levittäneitä Facebook-sivuja, jotka jatkoivat rahan ansaitsemista – joissakin tapauksissa jopa tilien jäädyttämisen jälkeen .

Mitä Meta sanoi?

Meta ei kommentoinut tutkinnan yksittäisiä sivuja suoraan eikä julkisesti ilmoittanut lopettavansa niiden maksuja. Yhtiö korosti, että kaupallistamistyökaluja käyttävien on noudatettava selkeitä sääntöjä, mutta totesi myös, ettei sen tehtävä ole valvoa kaikkea loukkaavuutta .

Tämä vastaus ei ole rauhoittanut arvostelijoita. Heidän mukaansa järjestelmä voi kannustaa niin sanottuun rage-baitiin eli sisältöön, joka on suunniteltu herättämään vihaa ja suuttumusta. Mitä enemmän reaktioita sisältö kerää, sitä enemmän se voi tuottaa mainostuloja . International Business Timesin mukaan Metan noin 3 miljardin dollarin sisällöntuottajaohjelma on joutunut uuden tarkastelun kohteeksi juuri siksi, että se voi rahallisesti palkita provosoivaa sisältöä .

Yli 50 tekoälymainosta sisälsi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia

Metaa ravisteli elokuussa 2026 uusi kohu, kun Wiredin ja Tech Transparency Projectin selvitykset kertoivat yhtiön hyväksyneen yli 50 maksullista mainosta, joissa oli tekoälyn tuottamaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia eli CSAM-materiaalia .

Mainoksia esiintyi Facebookissa, Instagramissa, Threadsissä ja Messengerissä. Niitä oli julkaistu marraskuun 2025 ja elokuun 2026 välisenä aikana . Osa mainoksista ohjasi käyttäjiä niin sanottuihin ”nudify”- tai ”undressing”-sovelluksiin, jotka pyrkivät luomaan ihmisistä ilman heidän suostumustaan seksuaalissävytteisiä kuvia tekoälyn avulla .

Mainokset olivat tavoittaneet tuhansia tilejä, ja joidenkin kerrottiin pysyneen näkyvissä vielä sen jälkeen, kun Metalle oli ilmoitettu ongelmasta . Yhtiö poisti mainokset sen jälkeen, kun Wired oli ottanut siihen yhteyttä .

Tapaus ei ollut ensimmäinen viranomaisten esiin nostama ongelma. Espanja ilmoitti jo helmikuussa 2026 tutkivansa Metaa, X:ää ja TikTokia tekoälyn tuottaman CSAM-materiaalin levittämisestä .

Zuckerbergin kerrottiin pyytäneen Intialta anteeksi

Intian viranomaisten kanssa käytyjen tapaamisten jälkeen 5. elokuuta 2026 kerrottiin, että Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg oli pyytänyt Intian hallitukselta anteeksi useita ongelmia . Niihin kuuluivat:

• CSAM-materiaalin esiintyminen Instagramin maksullisissa mainoksissa
• alustalla levinneet deepfake-sisällöt
• ”virheet alustan toiminnassa”, kuten pääministeri Narendra Modin Facebook-julkaisun tilapäinen poistaminen

Metan yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Joel Kaplan pyysi ministeri Ashwini Vaishnawilta anteeksi Modin julkaisun virheellistä rajoittamista . Intian hallitus oli jo heinäkuussa lähettänyt Metalle ilmoituksen CSAM-materiaalista mainoksissa ja painottanut, että yhtiön on noudatettava Intian lakeja .

Intialaisten viranomaislähteiden mukaan tapaamisissa käsiteltiin myös sitä, että tietynlaista sisältöä oli saatettu mainostaa maksullisesti tietyille yleisöille .

Ray-Ban-älylasit nostivat yksityisyydensuojan uudelleen otsikoihin

Metan Ray-Ban-älylasit ovat joutuneet erillisen yksityisyyskeskustelun keskelle. Kameralla ja mikrofonilla varustetut lasit mahdollistavat kuvaamisen ilman käsiä, mikä on herättänyt kysymyksiä siitä, miten helposti sivullisia voidaan kuvata heidän tietämättään.

Salakuvauksesta ”pervert glasses” -ongelmaan

Heinäkuussa Instagram alkoi rajoittaa videoita, joita oli kuvattu salaa älylasien avulla. Verkossa levinneiden videoiden joukossa oli esimerkiksi ihmisten kuvaamista julkisilla paikoilla ilman heidän suostumustaan. Ilmiö sai joissakin medioissa halventavan ”pervert glasses” -lempinimen .

Meta ilmoitti päivittävänsä toisen sukupolven lasit niin, että kamera sammuu, jos laite havaitsee kuvaamisesta kertovan merkkivalon peitetyn tai vahingoitetun .

Epäily kasvojentunnistuskoodista

Wiredin analyysin ja tietoturvatutkijoiden mukaan Metan älylasien kanssa käytettävästä Meta AI -sovelluksesta löytyi käyttämättömältä vaikuttavaa kasvojentunnistukseen liittyvää koodia. Tutkijoiden mukaan niin sanottu NameTag-järjestelmä olisi voinut tunnistaa lasien kameralla kuvattuja ihmisiä, mikä herätti huolia laajamittaisesta valvonnasta .

Euroopan parlamentissa esitettiin lisäksi kysymyksiä siitä, voivatko lasit tallentaa yksityisiä tilanteita ja arkaluonteisia henkilötietoja ilman käyttäjän tai kuvattujen sivullisten tietoista suostumusta. Esille nousivat myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n noudattamiseen liittyvät kysymykset .

Yli 75 järjestöä allekirjoitti huhtikuussa 2026 kirjeen, jossa teknologiaa kuvattiin ”dystopiseksi yksityisyyden loukkaukseksi” ja vakavaksi uhaksi kansalaisvapauksille .

Sama perusongelma toistuu

Metan eri kohut liittyvät eri tuotteisiin ja järjestelmiin, mutta niitä yhdistää sama kysymys: pystyykö yhtiö valvomaan tehokkaasti teknologiaa, joka palkitsee huomion, levittää sisältöä nopeasti ja tallentaa tietoa ympärillään olevista ihmisistä?

ABC News Verifyn tutkinta nostaa esiin taloudellisen kannustimen: jos provosointi tuo näkyvyyttä ja näkyvyys mainostuloja, kaikkein riitaisimmalla sisällöllä voi olla järjestelmässä etulyöntiasema. Tekoälymainokset ja älylasit puolestaan osoittavat, että sisällönvalvonnan ja yksityisyydensuojan ongelmat eivät rajoitu yhteen Facebookin ominaisuuteen .