Google kehitti ChatGPT:n kaltaisen tekoälybotin vuotta ennen OpenAI:ta, mutta jätti sen julkaisematta

”Käytännössä ChatGPT vuotta ennen sen julkaisua”

Sottiaux kommentoi asiaa X-palvelussa, joka tunnettiin aiemmin nimellä Twitter. Hän vastasi tekoälyinsinööri Cheng Loun viestiin, jossa tämä muisteli Googlen pää­tieteilijä Jeff Deanin aiempaa haastattelua. Deanin mukaan Googlella oli sisäinen chatbot, mutta yhtiö ei tuolloin pitänyt sitä perinteistä Google-hakua hyödyllisempänä .

Sottiaux kirjoitti olleensa mukana kyseisessä hankkeessa ja kuvasi sitä näin: ”Se oli käytännössä ChatGPT vuotta ennen sen julkaisua.” Hänen mukaansa projektin alkuperäinen nimi oli LMChat, minkä jälkeen sille annettiin toinen koodinimi .

Kyse ei siis ollut siitä, että Google olisi kuullut generatiivisesta tekoälystä vasta ChatGPT:n menestyksen jälkeen. Yhtiö oli kokeillut keskustelevaa tekoälyä jo aiemmin, mutta teknologia ei päätynyt kuluttajien saataville.

Miksi Google ei julkaissut bottia?

Sottiauxin selitys on suorasukainen: ”Google oli liian hermostunut julkaisemaan sen, ja DeepMindiltä estettiin sellaisten tuotteiden julkaiseminen, jotka olisivat voineet häiritä Googlen liiketoimintaa” .

Taustalla oli erityisesti hakukoneen liiketoimintamalli. Googlen ydintoiminta perustuu siihen, että käyttäjät tekevät hakuja ja näkevät niiden yhteydessä mainoksia. Keskusteleva chatbot olisi voinut tarjota vastauksen suoraan ilman, että käyttäjä käy hakutulossivulla – ja siten vaarantaa osan tästä mallista .

Googlella oli myös muita huolia. Yhtiön johto on viitannut turvallisuuteen ja vastausten laatuun: suuret kielimallit voivat tuottaa vakuuttavan kuuloisia mutta virheellisiä vastauksia eli niin sanottuja hallusinaatioita . Lisäksi sisäisesti pohdittiin, olisiko chatbot tavallista Google-hakua parempi riittävän monissa tilanteissa, jotta julkaisun riskit olisivat olleet perusteltuja .

Sottiaux kertoi myöhemmin ajattelevansa Googlen päätöstä ”paljon” . Kommentti tiivistää tilanteen: teknologia oli olemassa, mutta sen julkaiseminen olisi voinut haastaa yhtiön tuottoisimman tuotteen.

OpenAI sai etumatkan

Googlen varovaisuus muutti tekoälykilpailun asetelmaa nopeasti.

• OpenAI pääsi määrittelemään uuden tuotekategorian. Kun ChatGPT julkaistiin marraskuussa 2022, se toi keskustelun tekoälyn kanssa suuren yleisön ulottuville. OpenAI sai ensimmäisen liikkujan edun, keräsi satoja miljoonia käyttäjiä ja vaikutti siihen, millaisia ominaisuuksia ja käyttöliittymiä kilpailijoilta alettiin odottaa .

• Google joutui reagoimaan jälkikäteen. Yhtiö julkaisi Bard-chatbotin muutamaa kuukautta ChatGPT:n jälkeen. Bard nimettiin myöhemmin uudelleen Geminiksi, mutta ensijulkistus nähtiin laajalti kiireisenä vastauksena OpenAI:n menestykseen eikä rauhassa valmisteltuna tuotelanseerauksena . Julkaisun yhteydessä esiin nousseet ongelmat horjuttivat myös Googlen uskottavuutta tekoälykilpailussa.

• Tapaus havainnollistaa innovaattorin dilemmaa. Vakiintunut markkinajohtaja voi kehittää uuden teknologian ensimmäisenä, mutta samalla pelätä sen tuhoavan nykyisen tulonlähteensä. Kun yhtiö suojelee vanhaa liiketoimintaa, pienempi ja ketterämpi kilpailija voi saada uuden markkinan haltuunsa .

Myös entinen Google-insinööri Blake Lemoine on kertonut, että yhtiö oli lähellä chatbotin julkaisua syksyllä 2022. Hänen mukaansa julkaisua viivästytettiin turvallisuushuolien vuoksi .

Googlen menetetty hetki?

Sottiauxin kommentti, Googlen johdon aiemmat lausunnot ja entisten työntekijöiden kuvaukset muodostavat saman suuntaisen kokonaiskuvan: Googlella oli keskustelevaan tekoälyyn tarvittavaa teknologiaa jo ennen ChatGPT:n läpimurtoa.

Ratkaisevaa ei kuitenkaan ollut pelkkä tekninen etumatka. Google ei halunnut ottaa riskiä, että uusi tuote söisi sen hakukoneliiketoimintaa tai julkaisu aiheuttaisi turvallisuus- ja laatuongelmia. OpenAI puolestaan tarttui tilaisuuteen ja teki keskustelubotista valtavirran tuotteen.

Nyt Google yrittää kuroa eroa umpeen Geminillä. Avoimeksi jää, pystyykö se palauttamaan asemansa – vai muistetaanko LMChat ennen kaikkea esimerkkinä siitä, kuinka vaikeaa menestyvän yhtiön on olla oman liiketoimintansa häiritsijä.