Zelenskyn hätästrategia: Ukraina hakee epäsymmetristä vastausta Venäjän 358 aseen ilmahyökkäykseen

Tuntien kuluessa presidentti Volodymyr Zelensky kutsui koolle hätäkokouksen, johon osallistui Ukrainan korkeinta sotilas- ja puolustusjohtoa. Kokouksen päätökset kertovat, ettei Ukraina varaudu vain yksittäiseen iskuun, vaan pitkittyneeseen tilanteeseen, jossa Venäjä yrittää kuluttaa maan ilmapuolustusta suurilla ohjus- ja lennokkiaalloilla.

Mitä Zelensky määräsi?

Epäsymmetriset teknologiset ratkaisut viimeistellään

Zelensky määräsi asevoimien komentajan Mykhailo Drapatyin, vt. puolustusministerin Yevhenii Khmaran ja muut keskeiset viranomaiset viimeistelemään ja ottamaan käyttöön niin sanottuja epäsymmetrisiä toimia sekä teknologisia ratkaisuja Venäjän ballististen ohjusten torjumiseksi .

Viranomaiset eivät ole julkistaneet kaikkien ratkaisujen tarkkaa sisältöä. Käsite viittaa kuitenkin siihen, että Ukraina pyrkii täydentämään niukkoja länsimaisia torjuntaohjuksia muilla keinoilla sen sijaan, että se nojaisi yksinomaan perinteisiin ohjuspuolustusjärjestelmiin.

Rintamayksiköiden rakenteita uudistetaan

Hätäkokouksessa hyväksyttiin myös rakenteellisia uudistuksia rintamayksiköille. Tavoitteena on sovittaa Ukrainan joukkojen kokoonpano paremmin Venäjän iskujen nykyiseen mittakaavaan ja nopeaan rytmiin . Päätös viittaa siihen, että Ukraina valmistautuu jatkamaan puolustusta olosuhteissa, joissa ilmahyökkäykset ovat toistuvia ja laajoja.

Liittolaisilta pyydetään Patriot-järjestelmiä ja torjuntaohjuksia

Zelensky vetosi julkisesti liittolaisiin ja painotti ballististen ohjusten torjuntaan tarvittavien järjestelmien kiireellistä tarvetta. Hän sanoi Venäjän terrorin osoittavan jälleen, että suoja Venäjän ohjusuhkaa vastaan on tärkein tehtävä, ja puhui Ukrainan ”kriittisestä kumppaneiden ilmapuolustusohjusten puutteesta” .

Erityisen tärkeinä Ukraina pitää Patriot-järjestelmiä ja muita ballististen ohjusten torjuntaan soveltuvia järjestelmiä.

Lännen toimitusten viivästymiset yhdistetään kuolonuhreihin

Zelensky syytti kumppaneiden ”riittämättömiä tai viivästyneitä” ilmapuolustustoimituksia siitä, että ihmisiä kuoli iskuissa . Sanavalinta kertoo kasvavasta turhautumisesta: Kiova ei enää ainoastaan pyydä lisää apua, vaan kohdistaa julkista vastuuta myös toimitusten hitauteen.

Miksi juuri ballistiset ohjukset ovat ongelma?

Venäjän isku erottui suurella ohjusten määrällä suhteessa lennokkeihin. Critical Threats Project arvioi Venäjän pyrkineen hyödyntämään Ukrainan pulaa ballististen ohjusten torjuntaan soveltuvista torjuntaohjuksista .

Lennokkeja voidaan torjua tai häiritä useilla edullisemmilla järjestelmillä. Ballistiset ohjukset ovat vaikeampia kohteita, ja niiden torjunta edellyttää rajallisia ja kalliita järjestelmiä. Ukrainan ilmavoimien mukaan 358 saapuneesta kohteesta 320 ammuttiin alas tai häirittiin: näihin kuului yksi ballistinen ohjus, 54 risteilyohjusta ja 265 lennokkia .

Näin ollen torjuntaprosentti oli kokonaisuutena noin 89 prosenttia, mutta kaikkia uhkia ei voitu torjua yhtä tehokkaasti. Iskun aiheuttamat tuhot ja uhrit osoittivat, kuinka paljon vahinkoa läpi pääsevät ohjukset voivat aiheuttaa.

Ukrainan puolustus siirtyy kohti epäsymmetriaa

Zelenskyn painotus ”epäsymmetrisiin toimiin” merkitsee strategista muutosta. Ukraina jatkaa länsimaisten ilmapuolustusjärjestelmien pyytämistä, mutta samalla se yrittää kehittää omia ratkaisujaan niihin aukkoihin, joita liittolaiset eivät pysty nopeasti täyttämään .

Kyse ei ole valinnasta länsimaisen avun ja kotimaisen kehitystyön välillä, vaan kahden raiteen strategiasta. Ukraina tarvitsee edelleen Patriot-järjestelmiä ja ballististen ohjusten torjuntaohjuksia, mutta sen on myös sopeutettava joukkojaan ja teknologiaansa tilanteeseen, jossa toimitukset voivat jäädä riittämättömiksi.

Venäjä pystyy yhä keskittämään iskuvoimaa

358 aseen laukaiseminen yhtenä yönä osoittaa Venäjän kykenevän keskittämään suuren määrän aseita Ukrainan puolustuksen kyllästämiseksi. Vastaava mittakaava nähtiin myös 6. heinäkuuta, jolloin Venäjä laukaisi Ukrainan mukaan 68 ohjusta ja 351 lennokkia .

Ukraina on onnistunut torjumaan suuria määriä lennokkeja, mutta ballistiset ohjukset ovat sille huomattavasti vaikeampi haaste. Jos torjuntaohjusten puute jatkuu, Venäjä voi aiheuttaa toistuvasti kumuloituvia vahinkoja kriittiselle infrastruktuurille ja siviilikohteille.

Kiovan viesti liittolaisille kovenee

Zelensky käytti iskua välittömästi painostaakseen Nato-liittolaisia. Ankarassa pidetyssä huippukokouksessa hän sanoi Ukrainan pystyvän hoitamaan kaiken muun itse, mutta tarvitsevansa kumppaneidensa päättäväisyyttä ilmapuolustuksessa .

Viesti on kaksijakoinen. Ukraina haluaa osoittaa olevansa valmis kehittämään omia keinojaan, mutta samalla se tekee selväksi, ettei maa pysty yksin paikkaamaan ballististen ohjusten torjuntavajetta.

Hätäkokouksen kokonaisuus tiivistää Ukrainan nykyisen strategisen tilanteen: Venäjä yrittää kuluttaa puolustusta massiivisilla iskuilla, länsimainen apu on edelleen välttämätöntä, ja Kiova joutuu kiireellä rakentamaan rinnalle omia epäsymmetrisiä ratkaisujaan .