Huolessa on ilmeinen ristiriita. Anthropicin kerrotaan maksavan tekoälyalan korkeimpia palkkoja: ohjelmistoinsinöörien kokonaiskorvaukset vaihtelevat noin 375 000 dollarista jopa 1,3 miljoonaan dollariin vuodessa . Kun tarjolla on tällaisia summia, on vaikea olettaa, etteivät hakijat huomaisi myös rahallista puolta.
On tärkeää huomata, ettei kyse ole Amodein suorasta julkisesta lausunnosta. Axiosin tieto perustuu asiaa tuntevaan lähteeseen . Se sopii kuitenkin laajempaan ongelmaan, joka koskee kaikkia johtavia tekoälylaboratorioita: poikkeuksellisen suuri palkka voi houkutella osaajia, mutta se ei takaa uskollisuutta, kulttuurista yhteensopivuutta tai pitkäaikaista sitoutumista yhtiön tavoitteisiin .
Anthropic perustettiin rakentamaan turvallisempaa tekoälyä. Turvallisuus oli myös yksi syistä, joiden vuoksi Amodei aikoinaan jätti OpenAI:n . Nyt hän pelkää, että yhtiön alkuperäinen arvopohja laimenee, jos hakijoita kiinnostaa ensisijaisesti palkkataso.
Amodei on julkisesti sanonut, ettei Anthropic aio vastata kilpailijoiden työntekijöiden houkutteluun tarjoamiin paketteihin. Metan on kerrottu tarjonneen huippuosaajille jopa 100 miljoonan dollarin tai sitä suurempia kokonaisuuksia .
Amodein mukaan palkkojen jatkuva kilpailuttaminen voisi ”tuhota” yhtiön kulttuurin ja kohdella nykyisiä työntekijöitä epäoikeudenmukaisesti. Hän sanoi heinäkuussa 2025 Big Technology -podcastissa, että Anthropic käyttää tehtävätasoihin perustuvaa palkkausjärjestelmää eikä neuvottele tasosta: ”Mielestämme se on epäreilua” .
Vuoden 2025 puolivälissä Amodei kertoi, että noin 80 prosenttia Anthropicin viimeaikaisista rekrytoinneista oli pysynyt yhtiössä Metan tarjouksista huolimatta. Hänen mukaansa tulos oli alan paras, ja kilpailijoita pienempi palkkaero toimi eräänlaisena ”mission suodattimena” .
Nyt ristiriita on kuitenkin uusi: jos Anthropic itse on nostanut palkkansa alan korkeimmalle tasolle, palkka ei enää erottele yhtiötä niistä kilpailijoista, joita se aiemmin pyrki haastamaan arvoillaan .
Anthropicin sisäinen jännite on osa laajempaa huippuosaajien vaihtuvuutta. Tutkijat siirtyvät OpenAI:n, Anthropicin, Googlen, Metan ja uusien tekoälylaboratorioiden välillä nopeassa tahdissa. Päätöksiin vaikuttavat palkan ohella käytettävissä oleva laskentateho, tutkimuksen suunta ja se, kuinka paljon vaikutusvaltaa työntekijä saa.
OpenAI:n entisen teknologiajohtajan Mira Muratin perustama Thinking Machines Lab keräsi vuonna 2025 kahden miljardin dollarin siemenrahoituksen 12 miljardin dollarin arvostuksella. Sen 42-henkisestä perustajajoukkueesta noin kolmannes, 13 henkilöä, on kuitenkin lähtenyt yhtiöstä . Lähtijöihin kuuluu kolme kuudesta perustajasta.
Barret Zoph ja Luke Metz palasivat OpenAI:lle tammikuussa 2026, ja kaksi muuta perustajajäsentä siirtyi Metalle helmikuussa . Huhtikuuhun mennessä ainakin seitsemän entistä Thinking Machines Labin työntekijää työskenteli Metalla .
Kesäkuussa 2026 Google DeepMind koki erityisen näkyvän takaiskun. Noam Shazeer, Geminin toinen vetäjä ja vuoden 2017 ”Attention Is All You Need” -tutkimusartikkelin toinen kirjoittaja, ilmoitti 18. kesäkuuta siirtyvänsä Googlelta OpenAI:lle . Transformer-arkkitehtuuria käsittelevä artikkeli on nykyisten suurten kielimallien keskeinen perusta.
Vain noin 48 tuntia myöhemmin John Jumper ilmoitti lähtevänsä Google DeepMindistä Anthropiciin. Vuoden 2024 kemian Nobel-palkinnon saanut Jumper tunnetaan AlphaFold-järjestelmän toisena keskeisenä kehittäjänä .
Alphabetin osakekurssi laski 6,8 prosenttia maanantaina 22. kesäkuuta, kun markkinat reagoivat lähtöihin. Yhtiön markkina-arvosta katosi noin 270 miljardia dollaria, mikä oli sen heikoin pörssipäivä yli vuoteen . Myös tutkijat Jonas Adler ja Alexander Pritzel siirtyivät pian Googlelta Anthropiciin .
Mark Zuckerbergin johtamaa Metaa on kuvattu alan aggressiivisimmaksi rekrytoijaksi. Huippuosaajille tarjottujen pakettien on kerrottu yltävän jopa 300 miljoonaan dollariin neljän vuoden aikana .
Metan oma henkilöstön pysyvyysaste, 64 prosenttia, on silti jäänyt Anthropicin ilmoittaman 80 prosentin taakse . Metan joukkoja ovat kuitenkin vahvistaneet Thinking Machines Labista ja Googlesta siirtyneet tutkijat.
Tekoälyalan rekrytointia kuvataan yhä useammin vastakkainasettelulla ”lähetyssaarnaajien ja palkkasotureiden” välillä . Termit ovat kärjistettyjä, mutta ne kuvaavat alan perusongelmaa: yhtiöt haluavat työntekijöitä, jotka uskovat työn yhteiskunnalliseen merkitykseen, vaikka samat yhtiöt joutuvat maksamaan heidän houkuttelemisestaan valtavia summia.
Työpaikkaa vaihtava tutkija punnitsee yleensä ainakin neljää asiaa:
Amodein alkuperäinen ajatus oli, että kilpailijoita hieman matalampi palkka houkuttelisi Anthropiciin ihmiset, jotka todella uskovat yhtiön missioon. Ajatus saattoi toimia yhtiön ollessa pieni ja suhteellisen tuntematon. Nyt Anthropicin arvostuksen kerrotaan nousseen noin 965 miljardiin dollariin, ja yhtiön mahdollisesta listautumisesta on raportoitu. Samalla sen palkkataso on noussut kilpailijoiden ohi .
Anthropic ei kamppaile mission ja kaupallisten paineiden kanssa vain rekrytoinnissa. Yhtiön turvallisuustutkijoita on lähtenyt julkisesti, ja yksi entinen tutkija varoitti maailman olevan vaarassa. Hänen mukaansa turvallisuustiimit kohtaavat jatkuvasti painetta siirtää tärkeinä pitämiään asioita sivuun .
Amodei on itse myöntänyt, että Anthropiciin kohdistuu ”valtava määrä kaupallista painetta”. Turvallisuustyön ylläpitäminen tekee liiketoiminnasta hänen mukaansa kilpailijoita vaikeampaa .
Siksi kysymys ei enää ole vain siitä, mikä tekoälylaboratorio on arvoiltaan oikea koti. ”Lähetyssaarnaajien ja palkkasotureiden” välinen jännite on siirtynyt myös Anthropicin sisälle . Yhtiö voi haluta työntekijöitä, jotka tulevat mission vuoksi, mutta jos insinöörille tarjotaan jopa noin 1,3 miljoonan dollarin vuosikorvausta, on epärealistista olettaa, ettei raha vaikuta päätökseen .