Luku on hyvin lähellä ransomwareen ja kyberhyökkäyksiin liittyvää huolta, joka oli kyselyssä 74,9 % . Yritykset eivät siis näe geopoliittista riippuvuutta vain ulkopoliittisena kysymyksenä, vaan myös käytännön tietoturvariskinä.
Huolelle on selvä rakenteellinen tausta. Aiemman Proton-analyysin mukaan yli 74 % eurooppalaisista pörssiyhtiöistä käyttää yhdysvaltalaista infrastruktuuria, ja amerikkalaiset palveluntarjoajat hallitsevat noin 85:tä prosenttia Euroopan pilviekosysteemistä .
Kyselyn huolestuttavin havainto liittyy yritysten toimintakykyyn. 54,5 % vastaajista arvioi, ettei yritys pystyisi toimimaan yli yhtä työpäivää, jos amerikkalaiset pilvi- ja digipalvelut katoaisivat kokonaan .
Monien yritysten sähköposti, tiedostot, asiakkuudenhallinta, palvelimet ja muut keskeiset työkalut ovat muutaman yhdysvaltalaisen alustan varassa. Näitä ovat esimerkiksi AWS, Azure, Google Cloud ja Microsoft 365 . Riippuvuus voi muodostaa yhden erittäin keskitetyn vikaantumispisteen.
Suurissa yrityksissä riskin taloudellinen koko voi olla huomattava: 28,7 % arvioi menettävänsä tällaisessa tilanteessa yli 100 000 euroa päivässä . Vaikutukset eivät tietenkään olisi kaikille samat, mutta eniten amerikkalaisiin hyperskaalaajiin nojaaville yrityksille katkos voisi olla nopeasti erittäin kallis.
Kyselyn keskeinen ristiriita on tämä: alle puolella yrityksistä on testattu ja dokumentoitu jatkuvuussuunnitelma, jossa mahdollinen Yhdysvaltojen määräämä palvelukatko on otettu huomioon . The Register tiivisti tilanteen suorasukaisesti otsikollaan: ”Eurooppalaisyritykset pelkäävät Yhdysvaltojen teknologian tappokytkintä, mutta eivät ole tehneet pakosuunnitelmaa” .
Kiinnostus vaihtoehtoihin on silti kasvussa. 67,8 % vastaajista kertoi etsivänsä vaihtoehtoja tai harkitsevansa niiden etsimistä . Pelkkä kiinnostus ei kuitenkaan vielä auta, jos korvaavia järjestelmiä ei ole valmiiksi asennettu, testattu ja otettu käyttöön.
Asiantuntijat varoittavat, että yhdysvaltalaisten pilvipalvelujen vakiomuotoiset sopimukset eivät yleensä suojaa asiakasta hallituksen määräämältä palvelun lopettamiselta. Sopimusehdoissa annetaan usein palveluntarjoajalle oikeus keskeyttää palvelu, jos se on tarpeen Yhdysvaltojen lain noudattamiseksi .
IT Pro ja The Register huomauttavat, että yritykset voivat virheellisesti olettaa palvelutasosopimusten eli SLA-sopimusten takaavan jatkuvuuden. Valtiollinen määräys voisi kuitenkin todennäköisesti syrjäyttää tavalliset sopimusvelvoitteet . Siksi toimiva varajärjestelmä on tärkeämpi kuin pelkkä sopimukseen kirjattu palvelulupaus.
Taustalla on myös Yhdysvaltojen vuonna 2018 säädetty CLOUD Act -laki. Se voi velvoittaa yhdysvaltalaisen teknologiayhtiön luovuttamaan tietoja viranomaisille riippumatta siitä, missä maassa tiedot fyysisesti sijaitsevat. Tämä synnyttää jännitteen eurooppalaisten tietosuojasääntöjen, kuten yleisen tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n, kanssa .
Yritysten paine ei tule vain hallituksilta ja tietohallinnoilta. Protonin erillisessä, 3 000 kansalaista Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa koskeneessa kyselyssä 73 % vastaajista katsoi Euroopan olevan liian riippuvainen yhdysvaltalaisesta teknologiasta .
Huomattava osa kertoi lisäksi välttävänsä eurooppalaista yritystä, joka käyttää yhdysvaltalaista teknologiaa. Tämä viittaa siihen, että digitaalisen itsenäisyyden vaatimukset tulevat sekä yritysjohdolta että markkinoilta .
Euroopan komissio on ehdottanut uusia sääntöjä, joiden tavoitteena on estää ulkomaista hallitusta tai yritystä saamasta yksipuolista mahdollisuutta häiritä Euroopan kannalta olennaisia teknologiapalveluja. The Guardianin mukaan komissio pyrkii kirjaamaan suojan lainsäädäntöön .
Ehdotusten perusteella jäsenmaiden pitäisi arvioida pilvipalveluntarjoajien riskejä erityisen herkissä käyttökohteissa, kuten puolustuksessa, kriittisessä infrastruktuurissa ja julkishallinnossa . Future of Technology Institute -ajatushautomon mukaan useimmat Euroopan maat käyttävät Yhdysvaltojen pilvipalveluja myös sotilaallisissa toiminnoissa, mikä lisää mahdollista riippuvuusriskiä .
Riippuvuudesta irtautuminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Google, Microsoft ja Amazon vastaavat arviolta noin 70 prosentista Euroopan pilvi-infrastruktuurista, ja eurooppalaiset palveluntarjoajat ovat edelleen pirstaleisia eivätkä mittakaavaltaan samalla tasolla . Reutersin ja BBC:n analyysien mukaan riippuvuus on rakenteellista, ja sen purkaminen vie vuosia .
Ensimmäisiä merkkejä muutoksesta on jo nähtävissä. Cubbit, SUSE, Elemento Cloud ja StorPool Storage julkaisivat huhtikuussa 2026 yhteisen ratkaisun, jota ne kuvaavat Euroopan ensimmäiseksi täysin suvereeniksi katastrofipalautuspaketiksi . Lisäksi 61 % eurooppalaisista tietohallintojohtajista ja teknologiavaikuttajista haluaa lisätä paikallisten pilvipalvelujen käyttöä, ja yli puolet uskoo geopolitiikan estävän yrityksiä nojaamasta nykyistä enemmän yhdysvaltalaisiin hyperskaalaajiin .
Eurooppalaisyritykset suhtautuvat mahdolliseen Yhdysvaltojen pilvipalvelujen ”tappokytkimeen” lähes yhtä vakavasti kuin ransomwareen. Yli puolet arvioi toimintansa pysähtyvän yhden työpäivän kuluessa, jos palvelut katkaistaan. Silti alle puolella on testattu varajärjestely.
EU pyrkii nyt vahvistamaan digitaalista suvereniteettia ja vähentämään ulkopuolisten palveluntarjoajien riskiä. Toistaiseksi Euroopan yritykset ovat kuitenkin syvästi riippuvaisia yhdysvaltalaisista pilvipalveluista – ja huolen sekä todellisen valmiuden väliin jää suuri aukko.