Yhdysvaltojen ja Kanadan kauppaneuvottelut eivät kaatuneet yhteen yksittäiseen tulliprosenttiin. Viimeinen kiista koski sitä, millä ehdoilla sopimus olisi ylipäätään luotettava ja hyväksyttävä Kanadalle. Kanadan mukaan Washington toi neuvottelupöytään myöhäisessä vaiheessa epäoikeudenmukaisia ja taloudellisesti järjettömiä vaatimuksia. Yhdysvaltojen mukaan taas Kanada kieltäytyi viimeistelemästä aiemmin viikolla sovittuja ehtoja.
2
15
Seurauksena Yhdysvallat määräsi noin 20 miljardin dollarin arvosta kanadalaisia tuontituotteita 50 prosentin tullien piiriin. Tullit tulivat voimaan 22. elokuuta. Kanada ilmoitti vastaavansa niihin dollarimääräisesti vastaavilla tulleilla, joiden on määrä alkaa 8. syyskuuta.
1
6
12
Mitä Yhdysvaltojen uudet tullit koskevat?
Uudet tullit koskevat laajaa joukkoa kanadalaisia tuotteita, kuten:
- viiniä ja muita alkoholijuomia;
- maitotuotteita ja maataloustuotteita;
- sementtiä ja vaneria;
- vaatteita ja huonekaluja;
- kalastusvapoja ja jääkiekkovarusteita; sekä
- erilaisia sähkötuotteita ja muita teollisuustuotteita.
4
10
12
16
Kyse on erillisistä tulleista, jotka tulevat jo aiempien terästä, alumiinia, autoja ja sahatavaraa koskevien Yhdysvaltojen toimialakohtaisten tullien päälle. Neuvotteluissa yritettiin löytää helpotusta myös näihin olemassa oleviin tulleihin sekä sopia uusien tullien laajemmasta kehyksestä.
4
8
17
Kanadan suunnitellun vastauksen on tarkoitus vastata Yhdysvaltojen toimiin dollarista dollariin. Esillä olleeseen kohdelistaan kuuluvat teräs, maitotuotteet, kodinkoneet, maatalouskoneet, sellu ja paperi, elektroniikka sekä muut tuotteet.
3
6
Sopimus oli lähellä, mutta ratkaisevat kohdat jäivät auki
Osapuolet näyttivät olevan lähellä kompromissia ennen neuvottelujen romahtamista. Raporttien mukaan ehdotuksessa Yhdysvaltojen Kanadassa valmistettuihin ajoneuvoihin kohdistuva perustulli olisi laskenut 25 prosentista 15 prosenttiin. Teräksen ja alumiinin tullit olisivat puolestaan laskeneet 50 prosentista 25 prosenttiin.
18
21
Tärkeät toimeenpanokysymykset jäivät silti ratkaisematta. Yksi keskeisimmistä kiistoista koski ajoneuvon osien alkuperän laskemista. Washington halusi, että tullihuojennuksissa hyvitetään Yhdysvalloissa valmistettu sisältö. Kanada taas vaati laajempaa pohjoisamerikkalaisen sisällön määritelmää, johon laskettaisiin mukaan myös kanadalaiset ja meksikolaiset osat.
6
18
33
Tällä erolla on käytännön merkitystä, koska Kanadassa kootut autot tukeutuvat rajat ylittäviin toimitusketjuihin. Jos hyväksyttäväksi sisällöksi lasketaan vain kapeasti määritelty osuus, valmistajille ja alihankkijoille voi syntyä korkeampia kustannuksia, vaikka autojen nimellinen tulliprosentti laskisi.
Myöskään keskiraskaiden ja raskaiden ajoneuvojen kohtelusta ei syntynyt täyttä yhteisymmärrystä. Kanadan mukaan Yhdysvaltojen kanta koski vain henkilöautoja eikä ulottunut samalla tavalla kuorma-autoihin.
33
Miksi kulttuuri ja ranskan kieli muuttuivat kauppakiistaksi?
Pääministeri Mark Carney sanoi, että Yhdysvallat esitti neuvottelujen loppuvaiheessa vaatimuksia Kanadan kulttuuripolitiikasta, ranskan kielen suojasta ja maan mahdollisuudesta tehdä itsenäisiä päätöksiä.
7
29
39
Raportoidut vaatimukset liittyivät muun muassa Kanadan kotimaisen kulttuurituotannon tukemiseen, ranskankieliseen mediaan ja tuotteiden kaksikielisiin merkintöihin. Kanadassa useimpien kuluttajatuotteiden on ilmoitettava tietyt tiedot sekä englanniksi että ranskaksi.
28
29
Québecin viranomaisten mukaan keskusteluissa sivuttiin myös kuluttajalaitteiden ja käyttöohjeiden ranskankielisiä vaatimuksia. Yhdysvaltojen vaatimusten tarkkaa lopullista sanamuotoa ei kuitenkaan ole käytettävissä olevien lähteiden perusteella julkistettu. Siksi niiden koko laajuutta ei voida varmistaa.
32
Kanadalle kyse ei ollut tavanomaisista markkinoillepääsyn teknisistä yksityiskohdista. Ottawa piti kieli- ja kulttuuripolitiikkaa kansalliseen identiteettiin ja kotimaiseen lainsäädäntöön liittyvänä asiana. Carney sanoi, että vaatimusten kokonaisuus herätti kysymyksen siitä, tavoitteliko Washington aitoa taloudellista kumppanuutta vai liian pitkälle meneviä myönnytyksiä.
29
30
39
Kiista Kanadan suhteista kolmansiin maihin
Carneyn mukaan Yhdysvallat halusi myös rajoittaa Kanadan mahdollisuuksia neuvotella kauppasopimuksia muiden maiden kanssa. Kanadalaiset viranomaiset pitivät tällaista ehtoa hyväksymättömänä puuttumisena maan omaan päätöksentekoon.
7
39
Yhdysvaltojen tulkinta oli päinvastainen. Yhdysvaltojen kauppaedustaja Jamieson Greer sanoi, että Kanada oli kieltäytynyt viimeistelemästä sopimusta, vaikka sille oli tarjottu suotuisia ehtoja. Hänen mukaansa Ottawa perääntyi neuvotteluissa aiemmin tehdyistä sitoumuksista.
2
8
Ristiriitaiset selitykset ovat olennaisia kiistan ymmärtämiseksi: Kanada katsoi Yhdysvaltojen yrittäneen puristaa siltä liikaa myönnytyksiä viime hetkellä, kun taas Yhdysvallat kuvasi Kanadan vetäytyneen toimivasta sopimuksesta. Molemmat osapuolet esittivät toisen olevan vastuussa määräajan umpeutumisesta.
2
15
Miten Carney ja Trump reagoivat?
Carney kutsui tullien kiristämistä ”laskuvirheeksi” ja sanoi Kanadan kävelevän pois huonosta sopimuksesta. Hän kutsui neuvottelijat takaisin Ottawaan ja lupasi kohdennetun, vastavuoroisen vastauksen hallitsemattoman eskalaation sijaan.
4
15
24
Yhdysvaltojen hallinto puolestaan sanoi Kanadan torjuneen suotuisan kohtelun ja horjuttaneen ehdotetun sopimuksen tasapainoa.
2
8
10
Käytettävissä olevat lähteet eivät vahvista väitettä, jonka mukaan presidentti Donald Trump olisi uudelleen ehdottanut Kanadan liittymistä Yhdysvaltoihin 51. osavaltiona. Väitteeseen ei siksi pidä suhtautua varmennettuna tietona tätä kauppakiistaa arvioitaessa.
Keihin tullit vaikuttavat?
Uusien tullien kohteena olevat kanadalaiset viejät joutuvat maksamaan huomattavasti enemmän päästäkseen Yhdysvaltojen markkinoille. Viinin, maitotuotteiden, sementin, vaatteiden, urheiluvälineiden ja muiden tuotteiden valmistajat voivat joutua nielemään lisäkustannukset, nostamaan hintoja, etsimään uusia markkinoita tai neuvottelemaan toimitusketjujaan uudelleen.
4
12
16
Kanadalaisille maahantuojille ja kuluttajille voi puolestaan tulla lisälasku, jos Kanadan vastatullit nostavat Yhdysvalloista tuotavien tavaroiden hintoja. Myös yritykset, jotka käyttävät yhdysvaltalaista terästä, kodinkoneita, maatalouskoneita, sellua, paperia tai elektroniikkaa, voivat kohdata korkeampia tuotantokustannuksia.
3
6
Autoteollisuus on erityisen altis vaikutuksille, koska kiistassa ei ole kyse vain tulliprosentista vaan myös eri puolilta Pohjois-Amerikkaa tulevien osien kohtelusta. Alkuperäsääntöjen muuttaminen voi vaikuttaa valmistajiin, komponenttitoimittajiin ja tuotannon sijaintiin – ei ainoastaan auton lopulliseen hintaan.
6
18
Miksi välirikko on merkittävä?
Yhdysvaltojen ja Kanadan taloudet ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Maiden teollisuus-, maatalous- ja kuluttajamarkkinat muodostavat laajan rajat ylittävän kokonaisuuden, joten tullit eivät rajoitu yhteen tuotteeseen tai yksittäiseen toimialaan. Ne horjuttavat toimitusketjujen sääntöjä, toimialakohtaista suojaa ja koko maiden välisen taloussuhteen ehtoja.
2
4
18
Seuraava ratkaiseva kysymys on, pystyvätkö hallitukset palaamaan neuvotteluihin kapeamman ja vakaamman kehyksen pohjalta. Toistaiseksi aikataulu on selvä: Yhdysvaltojen 50 prosentin tullit tulivat voimaan 22. elokuuta, ja Kanadan ilmoittamien dollarimääräisesti vastaavien vastatoimien on määrä alkaa 8. syyskuuta.
1
6
12