Seuraavana päivänä SAP:n osake laski noin 4 prosenttia, vaikka yhtiö ei julkaissut omaa tulosraporttiaan. Laukaisijana oli Goldman Sachsin analyysi, jossa pankki laski SAP:n bruttomarginaaliennustetta kasvavien laitekustannusten vuoksi .

Yhdessä nämä liikkeet kertovat markkinan painopisteen muuttuneen: tekoälyhankkeiden kunnianhimo ei enää yksin riitä. Sijoittajat haluavat nähdä myös laskun – ja uskottavan vastauksen siihen, kuka sen maksaa.

Oraclella ennätyskasvu törmäsi ennätyksellisiin menoihin

Oraclen tilikauden 2026 viimeinen neljännes ja koko tilikausi näyttivät pintapuolisesti erinomaisilta :

• Koko vuoden liikevaihto: 67,4 miljardia dollaria, 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
• OCI-pilvi-infrastruktuurin liikevaihto: 5,8 miljardia dollaria viimeisellä neljänneksellä, 93 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
• RPO-tilauskanta: 638 miljardia dollaria, 363 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja 85 miljardia dollaria enemmän kuin edellisellä neljänneksellä.
• Liiketoiminnan rahavirta: ennätykselliset 32,0 miljardia dollaria.

Tulosjulkistuksen toinen puoli oli kuitenkin sijoittajille vaikeampi sulattaa:

• Investoinnit nousivat 55,7 miljardiin dollariin tilikaudella 2026. Summa ylitti Oraclen aiemman, noin 50 miljardin dollarin ennusteen ja vastasi noin 83 prosenttia yhtiön koko vuoden liikevaihdosta .
• Vapaa kassavirta painui 23,69 miljardia dollaria negatiiviseksi. Toisin sanoen Oracle kulutti investointeihin enemmän rahaa kuin liiketoiminta tuotti kassaan, vaikka liikevaihto ja liiketulos olivat ennätyksellisiä .
• Yhtiö suunnittelee noin 40 miljardin dollarin lisärahoitusta velan ja osakkeiden avulla tilikaudella 2027. Summaan sisältyy aiemmin julkistettu 20 miljardin dollarin osakeanti .

Luvut tiivistävät ongelman. Oracle tuotti liiketoiminnallaan 32 miljardia dollaria kassavirtaa, mutta sijoitti 55,7 miljardia dollaria tekoälyä palveleviin datakeskuksiin. Tulevana vuonna yhtiö aikoo käyttää noin 70 miljardia dollaria tai enemmän . Erotus on katettava ulkopuolisella rahoituksella.

Sijoittajille kyse ei siis ollut enää vain siitä, kuinka suuri tekoälykysyntä on. Kysymys oli siitä, kuinka paljon kysynnän muuttaminen liikevaihdoksi vaatii velkaa, osakeantia ja jatkuvaa pääomamarkkinoiden luottamusta. Kuten eräässä analyysissä tiivistettiin, noin 55,7 miljardin dollarin investoinnit ja 23,7 miljardin dollarin negatiivinen vapaa kassavirta muuttivat hyvän tuloksen rahoitustarinaksi .

638 miljardin dollarin tilauskanta osoittaa, että asiakkaat jonottavat tekoälypilven kapasiteettia. Osakkeen lasku puolestaan osoittaa, etteivät sijoittajat enää halua rahoittaa kapasiteettia hinnalla millä hyvänsä.

SAP:n lasku paljasti marginaalipaineen

SAP:n noin 4 prosentin lasku 11. kesäkuuta ei johtunut yhtiön omasta tulosvaroituksesta tai uudesta osavuosiraportista. Taustalla oli Goldman Sachsin ennustemuutos .

Pankki laski SAP:n vuoden 2026 jälkipuoliskon bruttomarginaaliennusteen 73,3 prosentista 72,8 prosenttiin. Perusteluna olivat laitekustannukset, joiden odotetaan kasvavan vuoden aikana . Goldman laski samalla SAP:n koko vuoden tulos ennen korkoja ja veroja eli EBIT-kasvuennustetta .

SAP myy ennen kaikkea yritysohjelmistoja ja pilvipalveluita, ei datakeskusten palvelimia tai grafiikkasuorittimia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yhtiö olisi suojassa tekoälyinvestointien vaikutuksilta. Kun suuret pilvipalveluyhtiöt rakentavat datakeskuksia ennätysvauhdilla, laskentatehon, verkkolaitteiden ja palvelinten kustannukset heijastuvat laajempaan teknologiaketjuun.

SAP:n tapauksessa viesti on selvä: tekoälybuumin kustannukset voivat painaa myös ohjelmistoyhtiöiden katteita, vaikka ne eivät itse omistaisi koko infrastruktuuria. Kun pilviympäristön tuotantokustannukset nousevat, perinteisten yrityssovellusten kannattavuuteen kohdistuu paineita.

660–690 miljardin dollarin tekoälykilpa

Oracle ei ole yksittäinen poikkeus, vaan näkyvin esimerkki laajemmasta pääomamenojen kilpajuoksusta. Amazonin, Alphabetin, Microsoftin, Metan ja Oraclen arvioidaan käyttävän vuonna 2026 yhteensä 660–690 miljardia dollaria investointeihin. Summa on lähes kaksinkertainen vuoden 2025 noin 380 miljardiin dollariin verrattuna .

Arvioiden mukaan noin 75 prosenttia kokonaismäärästä eli yli 450 miljardia dollaria liittyy suoraan tekoälyinfrastruktuuriin: datakeskuksiin, grafiikkasuorittimiin, yhtiöiden omiin piireihin ja nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin .

Oraclen investointien suhde liikevaihtoon on joukon korkein, noin 83–86 prosenttia . Amazonilla, Alphabetilla ja Microsoftilla on suuremmat vapaan kassavirran puskurit, joilla ne voivat rahoittaa osan investoinneistaan itse. Oracle on sen sijaan paljon riippuvaisempi velka- ja osakemarkkinoista.

Tämä tekee yhtiön kasvusta erityisen herkän rahoitusoloille. Jos pääoman hinta nousee, velkaantuminen lisääntyy tai uusi osakeanti laimentaa nykyisten omistajien osuuksia, vahvakin liikevaihdon kasvu voi tuntua sijoittajasta vähemmän houkuttelevalta.

Mitä tämä kertoo yritysohjelmistojen seuraavasta vaiheesta?

Oraclen ja SAP:n osakkeiden yhtäaikainen lasku nostaa esiin kolme muutosta markkinoiden ajattelussa.

1. Liikevaihdon kasvu ei enää yksin riitä.

Oraclen 638 miljardin dollarin tilauskanta ja 21 prosentin neljännesvuosikasvu olisivat aiemmassa markkinaympäristössä olleet yksiselitteisesti hyviä uutisia. Nyt huomio kohdistuu siihen, millä hinnalla tilauskanta rakennetaan ja kuinka kannattavasti sopimukset voidaan lopulta toteuttaa .

2. Marginaalipaine leviää infrastruktuurin ulkopuolelle.

SAP:n tapauksessa Goldman Sachsin ennustemuutos osoittaa, ettei tekoälyinvestointien kustannusvaikutus rajoitu datakeskusten omistajiin. Myös yrityssovelluksia tarjoavat yhtiöt voivat joutua maksamaan kalliimmasta laskentatehosta ja pilvipalveluympäristöstä .

3. Rahoitusriski muuttuu osakeriskiksi.

Oraclen noin 40 miljardin dollarin velka- ja osakerahoitussuunnitelma siirtää osan tekoälyhankkeiden riskistä sijoittajille. Velka kasvattaa vipuvaikutusta, kun taas osakeanti voi laimentaa nykyisten omistajien osuuksia . Jälkikaupan myyntireaktio kertoi, etteivät sijoittajat enää halua antaa tekoälyn rakentamiselle avointa shekkiä. He haluavat näyttöä tuotoista – eivät vain näyttöä kysynnästä.

Tekoälykilpa on synnyttänyt hämmästyttävää liikevaihdon kasvua ja saanut teknologiayhtiöt sitoutumaan satojen miljardien dollarien vuosittaisiin investointeihin. Kesäkuun 10.–11. päivän tapahtumat kuitenkin osoittavat, että tarinan toinen vaihe on alkanut: nyt testataan, kestävätkö tuotot laskun, jonka tekoälyinfrastruktuuri jättää jälkeensä.

Seuraavana päivänä SAP:n osake laski noin 4 prosenttia, vaikka yhtiö ei julkaissut omaa tulosraporttiaan. Laukaisijana oli Goldman Sachsin analyysi, jossa pankki laski SAP:n bruttomarginaaliennustetta kasvavien laitekustannusten vuoksi .

Yhdessä nämä liikkeet kertovat markkinan painopisteen muuttuneen: tekoälyhankkeiden kunnianhimo ei enää yksin riitä. Sijoittajat haluavat nähdä myös laskun – ja uskottavan vastauksen siihen, kuka sen maksaa.

Oraclella ennätyskasvu törmäsi ennätyksellisiin menoihin

Oraclen tilikauden 2026 viimeinen neljännes ja koko tilikausi näyttivät pintapuolisesti erinomaisilta :

• Koko vuoden liikevaihto: 67,4 miljardia dollaria, 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
• OCI-pilvi-infrastruktuurin liikevaihto: 5,8 miljardia dollaria viimeisellä neljänneksellä, 93 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
• RPO-tilauskanta: 638 miljardia dollaria, 363 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja 85 miljardia dollaria enemmän kuin edellisellä neljänneksellä.
• Liiketoiminnan rahavirta: ennätykselliset 32,0 miljardia dollaria.

Tulosjulkistuksen toinen puoli oli kuitenkin sijoittajille vaikeampi sulattaa:

• Investoinnit nousivat 55,7 miljardiin dollariin tilikaudella 2026. Summa ylitti Oraclen aiemman, noin 50 miljardin dollarin ennusteen ja vastasi noin 83 prosenttia yhtiön koko vuoden liikevaihdosta .
• Vapaa kassavirta painui 23,69 miljardia dollaria negatiiviseksi. Toisin sanoen Oracle kulutti investointeihin enemmän rahaa kuin liiketoiminta tuotti kassaan, vaikka liikevaihto ja liiketulos olivat ennätyksellisiä .
• Yhtiö suunnittelee noin 40 miljardin dollarin lisärahoitusta velan ja osakkeiden avulla tilikaudella 2027. Summaan sisältyy aiemmin julkistettu 20 miljardin dollarin osakeanti .

Luvut tiivistävät ongelman. Oracle tuotti liiketoiminnallaan 32 miljardia dollaria kassavirtaa, mutta sijoitti 55,7 miljardia dollaria tekoälyä palveleviin datakeskuksiin. Tulevana vuonna yhtiö aikoo käyttää noin 70 miljardia dollaria tai enemmän . Erotus on katettava ulkopuolisella rahoituksella.

Sijoittajille kyse ei siis ollut enää vain siitä, kuinka suuri tekoälykysyntä on. Kysymys oli siitä, kuinka paljon kysynnän muuttaminen liikevaihdoksi vaatii velkaa, osakeantia ja jatkuvaa pääomamarkkinoiden luottamusta. Kuten eräässä analyysissä tiivistettiin, noin 55,7 miljardin dollarin investoinnit ja 23,7 miljardin dollarin negatiivinen vapaa kassavirta muuttivat hyvän tuloksen rahoitustarinaksi .

638 miljardin dollarin tilauskanta osoittaa, että asiakkaat jonottavat tekoälypilven kapasiteettia. Osakkeen lasku puolestaan osoittaa, etteivät sijoittajat enää halua rahoittaa kapasiteettia hinnalla millä hyvänsä.

SAP:n lasku paljasti marginaalipaineen

SAP:n noin 4 prosentin lasku 11. kesäkuuta ei johtunut yhtiön omasta tulosvaroituksesta tai uudesta osavuosiraportista. Taustalla oli Goldman Sachsin ennustemuutos .

Pankki laski SAP:n vuoden 2026 jälkipuoliskon bruttomarginaaliennusteen 73,3 prosentista 72,8 prosenttiin. Perusteluna olivat laitekustannukset, joiden odotetaan kasvavan vuoden aikana . Goldman laski samalla SAP:n koko vuoden tulos ennen korkoja ja veroja eli EBIT-kasvuennustetta .

SAP myy ennen kaikkea yritysohjelmistoja ja pilvipalveluita, ei datakeskusten palvelimia tai grafiikkasuorittimia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että yhtiö olisi suojassa tekoälyinvestointien vaikutuksilta. Kun suuret pilvipalveluyhtiöt rakentavat datakeskuksia ennätysvauhdilla, laskentatehon, verkkolaitteiden ja palvelinten kustannukset heijastuvat laajempaan teknologiaketjuun.

SAP:n tapauksessa viesti on selvä: tekoälybuumin kustannukset voivat painaa myös ohjelmistoyhtiöiden katteita, vaikka ne eivät itse omistaisi koko infrastruktuuria. Kun pilviympäristön tuotantokustannukset nousevat, perinteisten yrityssovellusten kannattavuuteen kohdistuu paineita.

660–690 miljardin dollarin tekoälykilpa

Oracle ei ole yksittäinen poikkeus, vaan näkyvin esimerkki laajemmasta pääomamenojen kilpajuoksusta. Amazonin, Alphabetin, Microsoftin, Metan ja Oraclen arvioidaan käyttävän vuonna 2026 yhteensä 660–690 miljardia dollaria investointeihin. Summa on lähes kaksinkertainen vuoden 2025 noin 380 miljardiin dollariin verrattuna .

Arvioiden mukaan noin 75 prosenttia kokonaismäärästä eli yli 450 miljardia dollaria liittyy suoraan tekoälyinfrastruktuuriin: datakeskuksiin, grafiikkasuorittimiin, yhtiöiden omiin piireihin ja nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin .

Oraclen investointien suhde liikevaihtoon on joukon korkein, noin 83–86 prosenttia . Amazonilla, Alphabetilla ja Microsoftilla on suuremmat vapaan kassavirran puskurit, joilla ne voivat rahoittaa osan investoinneistaan itse. Oracle on sen sijaan paljon riippuvaisempi velka- ja osakemarkkinoista.

Tämä tekee yhtiön kasvusta erityisen herkän rahoitusoloille. Jos pääoman hinta nousee, velkaantuminen lisääntyy tai uusi osakeanti laimentaa nykyisten omistajien osuuksia, vahvakin liikevaihdon kasvu voi tuntua sijoittajasta vähemmän houkuttelevalta.

Mitä tämä kertoo yritysohjelmistojen seuraavasta vaiheesta?

Oraclen ja SAP:n osakkeiden yhtäaikainen lasku nostaa esiin kolme muutosta markkinoiden ajattelussa.

1. Liikevaihdon kasvu ei enää yksin riitä.

Oraclen 638 miljardin dollarin tilauskanta ja 21 prosentin neljännesvuosikasvu olisivat aiemmassa markkinaympäristössä olleet yksiselitteisesti hyviä uutisia. Nyt huomio kohdistuu siihen, millä hinnalla tilauskanta rakennetaan ja kuinka kannattavasti sopimukset voidaan lopulta toteuttaa .

2. Marginaalipaine leviää infrastruktuurin ulkopuolelle.

SAP:n tapauksessa Goldman Sachsin ennustemuutos osoittaa, ettei tekoälyinvestointien kustannusvaikutus rajoitu datakeskusten omistajiin. Myös yrityssovelluksia tarjoavat yhtiöt voivat joutua maksamaan kalliimmasta laskentatehosta ja pilvipalveluympäristöstä .

3. Rahoitusriski muuttuu osakeriskiksi.

Oraclen noin 40 miljardin dollarin velka- ja osakerahoitussuunnitelma siirtää osan tekoälyhankkeiden riskistä sijoittajille. Velka kasvattaa vipuvaikutusta, kun taas osakeanti voi laimentaa nykyisten omistajien osuuksia . Jälkikaupan myyntireaktio kertoi, etteivät sijoittajat enää halua antaa tekoälyn rakentamiselle avointa shekkiä. He haluavat näyttöä tuotoista – eivät vain näyttöä kysynnästä.

Tekoälykilpa on synnyttänyt hämmästyttävää liikevaihdon kasvua ja saanut teknologiayhtiöt sitoutumaan satojen miljardien dollarien vuosittaisiin investointeihin. Kesäkuun 10.–11. päivän tapahtumat kuitenkin osoittavat, että tarinan toinen vaihe on alkanut: nyt testataan, kestävätkö tuotot laskun, jonka tekoälyinfrastruktuuri jättää jälkeensä.