Miksi Saksan 10 vuoden Bund-korko nousi yli 3,5 prosentin

Euroopan valtionlainoja myytiin, koska sijoittajat arvioivat Lähi-idän energiasokin voivan pitää inflaation korkeana aiemmin odotettua pidempään. Se taas voisi pakottaa keskuspankit pitämään korot korkealla tai nostamaan niitä lisää. Kun sijoittajat vaativat lainoille suurempaa tuottoa, joukkolainojen hinnat laskevat. Näin Saksan 10 vuoden Bundin eli Saksan valtionlainan viitekorko nousi yli 3,5 prosentin. 210

Eri markkinaraporteissa vertailukohta vaihtelee: Bloomberg kuvasi 3,50 prosentin tason korkeimmaksi sitten vuoden 2009, kun useat muut lähteet vertasivat liikettä vuoden 2011 tasoihin. Yhteistä arvioille on, että korko nousi monen vuoden huipulle, kun inflaatio- ja korko-odotuksia hinnoiteltiin nopeasti uusiksi. 21012

Miten konflikti välittyi Bund-korkoihin

Välitön laukaisija oli energian tarjontaan ja kuljetusreitteihin kohdistuvan uhan voimistuminen. Jemenin huthien iskut Saudi-Arabian energiakohteisiin nostivat Brent-öljyn hinnan 97,92 dollariin barrelilta 8. syyskuuta. Myöhemmät iskut Saudi-Arabian infrastruktuuriin ja aluksiin sekä Hormuzinsalmeen ja Bab al-Mandabiin liittyvät riskit pitivät tarjontahuolia yllä. Reutersin mukaan Brent nousi 14. syyskuuta jälleen yli 107 dollariin barrelilta. 202122

Euroopan korkomarkkinoille olennaista ei ollut vain yhden päivän öljyn hinnannousu, vaan kysymys häiriön kestosta. Jos tuotanto, merikuljetukset ja rahti kallistuvat tai häiriintyvät pidemmäksi aikaa, inflaatiosokki voi muuttua sitkeämmäksi. Kalliimpi öljy ja kaasu nostavat kotitalouksien energialaskuja sekä yritysten kuljetus-, sähkö- ja tuotantopanoskustannuksia. Tällöin alun perin energiasta lähtenyt inflaatio voi levitä laajemmin talouteen ja olla keskuspankin vaikeampi hillitä.

Kaasun ja sähkön hinnat olivat Euroopassa erityinen huolenaihe. EKP:n neuvoston jäsen Peter Kazimir arvioi, että niiden kehitys on noussut keskeiseksi riskiksi talousnäkymille. Hänen mukaansa inflaatio voi ylittää EKP:n jo valmiiksi korkeat ennusteet, ja inflaatioriskit painottuvat ylöspäin. 3940

EKP:n koronnosto vahvisti myyntiaaltoa

Euroopan keskuspankki nosti 10. syyskuuta kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä. Talletuskorko nousi 2,50 prosenttiin, ja kyseessä oli EKP:n toinen koronnosto vuonna 2026. Uusimman perusennusteen mukaan kokonaisinflaatio olisi keskimäärin 3,0 % vuonna 2026, 2,5 % vuonna 2027 ja 2,1 % vuonna 2028. Ennuste pysyi siis EKP:n 2 prosentin tavoitteen yläpuolella koko ennustejakson ajan. 33

Markkinoiden näkökulmasta yhdistelmä oli hankala pitkille valtionlainoille:

• Korkeampi ohjauskorko paransi käteisen ja lyhyiden korkosijoitusten tuottoa.
• Korkeammat inflaatioennusteet heikensivät pitkien, kiinteäkorkoisten kuponkimaksujen ostovoimaa.
• Lisäkiristyksen mahdollisuus vahvisti odotusta siitä, että korot pysyvät korkeina pitkään, mikä nosti vaadittuja tuottoja koko korkokäyrällä.

Kyse ei siis ollut vain mekaanisesta reaktiosta yhteen 25 korkopisteen nostoon. Sijoittajat muuttivat näkemystään siitä, kuinka pitkään energiasokki voisi vaikuttaa inflaatioon ja EKP:n korkopolkuun. Reutersin mukaan päättäjät näkivät mahdollisuuden lisäkiristykselle jo 29. lokakuuta pidettävässä kokouksessa, mutta ratkaisu riippuisi saapuvista talousluvuista ja Iranin tilanteen kehityksestä. 34

Miksi markkinat hinnoittelivat uutta EKP:n nostoa

Syyskuun päätöksen jälkeen markkinat arvioivat noin 60 prosentin todennäköisyyden uudelle EKP:n koronnostolle 29. lokakuuta. Koronnosto vuoden loppuun mennessä oli hinnoiteltu kokonaan markkinaodotuksiin. 39

Kyse oli markkinoiden todennäköisyysarviosta, ei EKP:n lupauksesta. Arvion taustalla oli kolme toisiinsa kytkeytyvää riskiä:

1. Energiainflaatio voi pitkittyä. Jatkuvat iskut, tuotannon häiriöt tai merikuljetusten rajoitteet voivat ylläpitää öljyn, kaasun ja rahdin korkeita kustannuksia. 212223
2. Energiakustannukset voivat levitä muihin hintoihin. Yritykset voivat siirtää kuljetuksen, sähkön ja tuotantopanosten kallistumista hintoihinsa, mikä voi vaikuttaa inflaatio-odotuksiin ja palkkapaineisiin.
3. Inflaation ennustettiin palaavan tavoitteeseen hitaasti. EKP:n perusennuste oli edelleen 2,5 % vuodelle 2027 ja 2,1 % vuodelle 2028. 33

Kazimirin huomio kaasu- ja sähkökustannuksista tuki tätä tulkintaa. Saksan keskuspankin Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel puolestaan totesi, että pitkään jatkuva energiapaine voisi edellyttää rahapolitiikan viemistä lievästi kiristävälle tasolle. Hän kuitenkin korosti, että päätökset riippuvat näkymistä eivätkä seuraa automaattisesti. 12

Britannian gilt-markkina liikkui vielä rajummin

Inflaatio- ja korko-odotusten uudelleenhinnoittelu ei rajoittunut euroalueeseen. Myös Britannian valtionlainoja myytiin voimakkaasti. Reutersin mukaan 10 vuoden gilt-korko nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2007, 20- ja 30-vuotisten giltien korot korkeimmilleen sitten vuoden 1998 ja viiden vuoden lainan korko teki suurimman yhden päivän nousunsa sitten toukokuun. 49

Sijoittajat nostivat samalla odotuksiaan Englannin keskuspankin koronnostoista: tuolloin marraskuuhun mennessä tehtävän noston todennäköisyydeksi hinnoiteltiin 97 %. 49 Liike havainnollistaa laajempaa markkinalogiikkaa: globaaleihin energiareitteihin kohdistuva häiriö voi kasvattaa inflaatioriskiä useissa talouksissa, vaikka maiden kasvu-, palkka- ja rahapolitiikkatilanteet ovat erilaisia.

Mitä kannattaa seurata seuraavaksi

Korkomarkkinoiden reaktio riippui ratkaisevasti siitä, näyttäytyikö energiahäiriö tilapäisenä vai pitkäkestoisena. Uskottava jännitteiden lieventyminen tai meriliikenteen turvallisuuden paraneminen voisi pienentää öljyn ja kaasun riskilisää. Se keventäisi painetta inflaatio-odotuksista ja koroista. Jatkuvat iskut energiainfrastruktuuriin tai kaupalliseen merenkulkuun vaikuttaisivat päinvastaiseen suuntaan. 171822

Elintarvikkeiden hinnat muodostavat lisäksi mahdollisen, mutta vaikeammin mitattavan riskikanavan. Pitkään korkeat dieselin, lannoitteiden, jalostuksen ja kuljetusten hinnat voivat lisätä ruokakustannuspaineita. Heikot maatalousolosuhteet pahentaisivat riskiä. Lähdeaineisto ei kuitenkaan mittaa tämän vaikutuksen suuruutta, joten sitä on pidettävä mahdollisena toisen kierroksen inflaatioriskinä eikä vahvistettuna Bund-korkojen nousun syynä.

Keskeinen johtopäätös on, että Bundien myyntiaalto oli eteenpäin katsova uudelleenarviointi: markkinat hinnoittelivat riskiä siitä, että energian ja merikuljetusten häiriöt pitkittävät inflaatiota, lykkäävät paluuta EKP:n tavoitteeseen ja vaativat aiemmin odotettua kireämpää rahapolitiikkaa.