Kyse ei vaikuttanut pelkältä markkinamelulta. Tapaus muistutti perinteisiltä rahoitusmarkkinoilta tuttua sektorikiertoa: pääomaa siirtyi Bitcoinista ja muista suurista, rahamarkkinoihin rinnastuvista kryptosijoituksista kohti hankkeita, joiden tarina liittyy tekoälyn kasvuun ja konkreettiseen infrastruktuuriin.

Mikä painoi Bitcoinin alle 70 000 dollarin?

Bitcoinin laskuun osui samanaikaisesti useita sijoittajien luottamusta heikentäneitä tekijöitä.

• Spot-ETF:ien jatkuvat ulosvirtaukset: Bitcoinin spot-hinnan seuraavista pörssinoteeratuista rahastoista virtasi varoja ulos yhtäjaksoisesti toukokuun puolivälistä lähtien. Myös BlackRockin IBIT-rahastoon liittynyt yllättävä myyntipaine lisäsi laskupainetta .
• Saylorin myynti säikäytti markkinat: Michael Saylorin johtama Strategy, entinen MicroStrategy, myi noin 2,5 miljoonan dollarin arvosta Bitcoinia. Kyseessä oli yhtiön ensimmäinen Bitcoin-myynti sitten vuoden 2022. Markkinoilla liike tulkittiin mahdolliseksi säröksi suuren yritysomistajan Bitcoin-strategiassa .
• Valaiden jakelu: Lohkoketjudata osoitti suurten Bitcoin-siirtojen lisääntyneen ja pörsseihin virranneen enemmän kolikoita. Tämä viittasi siihen, että suuret omistajat kevensivät positioitaan .
• Likvidaatiokierre: 70 000 dollarin tukitason rikkoutuminen laukaisi koko kryptomarkkinalla noin 980 miljoonan dollarin edestä pakkomyyntejä. Vivutettujen positioiden sulkeminen kiihdytti laskua entisestään .

Miksi tekoälytokenit nousivat vastavirrassa?

Samaan aikaan pääomaa alkoi virrata hankkeisiin, jotka yhdistävät lohkoketjut ja tekoälyn infrastruktuurin. Nousulle oli useita toisiaan vahvistavia syitä.

Anthropic ja Nvidia vahvistivat tekoälytarinaa

Tekoäly-yhtiö Anthropic ilmoitti listautumisannin valmistelusta, ja Nvidia toi markkinoille uusia tekoälyinfrastruktuuriin liittyviä uutisia. Kehitys vahvisti kertomusta tekoälyn pitkäkestoisesta kasvusta ja nosti siihen suoraan tai epäsuorasti liitettyjen kryptoprojektien kiinnostavuutta .

NEAR Protocolin vuorokauden kaupankäyntivolyymi nousi yli miljardin dollarin. Myös Worldcoinin ja muiden tekoälyteemaan liitettyjen tokenien volyymit kasvoivat voimakkaasti .

Pääoma kiersi pois Bitcoinista

Sijoittajat eivät välttämättä siirtyneet kokonaan pois riskistä, vaan vaihtoivat riskin kohdetta. Bitcoinin ETF-virtojen heikentyessä rahaa keskittyi tokeneihin, joiden yhteydessä puhuttiin tekoälyn infrastruktuurista, laskentakapasiteetista tai mahdollisista tulovirroista .

Tekoäly nähtiin kryptomarkkinan sisällä niin sanottuna sekulaarisena trendinä – pitkän aikavälin kasvuteemana, jonka uskottiin olevan vähemmän sidoksissa juuri sen hetken makrotalouden huoliin. Tämä teki tekoälytokeneista suhteellisen houkuttelevia jopa markkinan muuten ollessa riskin välttelyyn painottuva .

NEAR hyötyi short squeeze -liikkeestä

NEARin nousua vauhdittivat myös tekniset markkinatekijät. Token kallistui noin 54 prosenttia viikossa, kun shorttaajat joutuivat sulkemaan laskuun perustuvia positioitaan. Näiden positioiden pakolliset takaisinostot imivät markkinoilta miljoonien dollarien edestä likviditeettiä ja kiihdyttivät nousua .

Liikettä tuki lisäksi NEARin ketjuabstraktioon liittyvä tuotekertomus sekä institutionaaliseen kiinnostukseen viitannut Bitwisen NEAR Staking -pörssinoteerattu tuote (ETP) .

Onko kyse pysyvästä muutoksesta?

Kesäkuun eriytyminen voi olla merkki siitä, että kryptosijoittajat alkavat arvioida hankkeita aiempaa tarkemmin niiden käyttötarkoituksen perusteella. Bitcoinin sijoitustarina perustuu ennen kaikkea niukkuuteen ja rahamarkkinamaiseen arvonsäilytykseen. Tekoälyhankkeiden arvoa taas pyritään perustelemaan esimerkiksi kehittäjäaktiivisuudella, laskentakysynnällä, päättelymäärillä ja verkon tuottamilla tuloilla.

Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa:

• hajautetut GPU-verkot, kuten Render ja io.net, jotka yhdistävät käyttämätöntä laskentakapasiteettia tekoälyn ja muun vaativan laskennan tarpeisiin
• tekoälyä tukevat Layer 1 -lohkoketjut, kuten NEAR ja ICP
• ketjussa toimiva tekoälypäättely, jossa mallien suorittamista ja palvelujen käyttöä koordinoidaan lohkoketjujen avulla .

Myös riskipääoman suunta tukee tätä tulkintaa. Tekoälyn ja krypton yhdistelmää rakentavat startupit saivat vuonna 2025 noin 40 prosenttia kaikesta kryptosektorin riskipääomasta, kun vuotta aiemmin osuus oli 18 prosenttia .

Hajautetun laskennan vetovoima ei perustu vain sijoittajien puheisiin. Joidenkin käyttötapausten vertailut ja ketjudata viittaavat siihen, että hajautetut GPU-verkot voivat tarjota 60–90 prosentin kustannussäästöjä perinteisiin pilvipalveluihin, kuten AWS:ään ja Azureen, verrattuna . Jos säästöt toteutuvat käytännössä, tekoälytokenien kysynnällä olisi myös taloudellinen eikä ainoastaan tarinallinen perusta.

Tekoälytokenit eivät silti ole turvasatama

Bitcoinista irtautuminen ei tarkoita, että tekoälytokenit olisivat suojassa markkinan laskulta. Niiden ja tekoälyosakkeiden välillä on raportoitu peräti 92 prosentin korrelaatio. Teknologiasektorin korjausliike voisi siten vetää myös tekoälyyn liittyvät kryptovaluutat nopeasti alas .

Tammikuun 2025 DeepSeek-shokki osoitti, kuinka nopeasti sijoittajien oletukset voivat muuttua. Edullisempi tekoälymalli horjutti hetkessä ajatusta, jonka mukaan tekoälyn kehitys vaatisi jatkuvasti erittäin kallista laskentakapasiteettia. Samalla hajautettuun GPU-laskentaan ja tekoälyprojekteihin liitettyjä korkeita arvostuksia kyseenalaistettiin .

Riski on edelleen sijoittajien mielessä: vuoden 2026 alkuun mennessä 54 prosenttia kyselyyn vastanneista sijoittajista kertoi pelkäävänsä tekoälykuplaa. Toisaalta analyytikot huomauttivat, että nykyinen tekoälyinvestointien aalto eroaa vuosituhannen vaihteen teknologiakuplasta. Suuri osa rakentamisesta rahoitetaan kannattavien teknologiayhtiöiden kassavirroilla eikä spekulatiivisella velalla, mikä voi tarjota markkinalle kestävämmän pohjan .

Kesäkuun 2025 tapahtumat osoittivat, että kryptomarkkina opettelee hinnoittelemaan käyttöarvoa Bitcoinin rinnalla. Samalla ne paljastivat, ettei irtautuminen ole vielä täydellinen: tekoälytokenit ovat edelleen riippuvaisia teknologiasektorin tunnelmasta ja yleisestä riskinotosta.

Sijoittajan kannalta ratkaiseva kysymys ei siksi ole vain se, mikä projekti kantaa tekoälyteemaa. Olennaisempaa on selvittää, näkyvätkö sen väitteet todellisena ketjuaktiivisuutena, käyttäjinä ja tuloina ennen seuraavaa markkinan yhteistä korjausliikettä.

Kyse ei vaikuttanut pelkältä markkinamelulta. Tapaus muistutti perinteisiltä rahoitusmarkkinoilta tuttua sektorikiertoa: pääomaa siirtyi Bitcoinista ja muista suurista, rahamarkkinoihin rinnastuvista kryptosijoituksista kohti hankkeita, joiden tarina liittyy tekoälyn kasvuun ja konkreettiseen infrastruktuuriin.

Mikä painoi Bitcoinin alle 70 000 dollarin?

Bitcoinin laskuun osui samanaikaisesti useita sijoittajien luottamusta heikentäneitä tekijöitä.

• Spot-ETF:ien jatkuvat ulosvirtaukset: Bitcoinin spot-hinnan seuraavista pörssinoteeratuista rahastoista virtasi varoja ulos yhtäjaksoisesti toukokuun puolivälistä lähtien. Myös BlackRockin IBIT-rahastoon liittynyt yllättävä myyntipaine lisäsi laskupainetta .
• Saylorin myynti säikäytti markkinat: Michael Saylorin johtama Strategy, entinen MicroStrategy, myi noin 2,5 miljoonan dollarin arvosta Bitcoinia. Kyseessä oli yhtiön ensimmäinen Bitcoin-myynti sitten vuoden 2022. Markkinoilla liike tulkittiin mahdolliseksi säröksi suuren yritysomistajan Bitcoin-strategiassa .
• Valaiden jakelu: Lohkoketjudata osoitti suurten Bitcoin-siirtojen lisääntyneen ja pörsseihin virranneen enemmän kolikoita. Tämä viittasi siihen, että suuret omistajat kevensivät positioitaan .
• Likvidaatiokierre: 70 000 dollarin tukitason rikkoutuminen laukaisi koko kryptomarkkinalla noin 980 miljoonan dollarin edestä pakkomyyntejä. Vivutettujen positioiden sulkeminen kiihdytti laskua entisestään .

Miksi tekoälytokenit nousivat vastavirrassa?

Samaan aikaan pääomaa alkoi virrata hankkeisiin, jotka yhdistävät lohkoketjut ja tekoälyn infrastruktuurin. Nousulle oli useita toisiaan vahvistavia syitä.

Anthropic ja Nvidia vahvistivat tekoälytarinaa

Tekoäly-yhtiö Anthropic ilmoitti listautumisannin valmistelusta, ja Nvidia toi markkinoille uusia tekoälyinfrastruktuuriin liittyviä uutisia. Kehitys vahvisti kertomusta tekoälyn pitkäkestoisesta kasvusta ja nosti siihen suoraan tai epäsuorasti liitettyjen kryptoprojektien kiinnostavuutta .

NEAR Protocolin vuorokauden kaupankäyntivolyymi nousi yli miljardin dollarin. Myös Worldcoinin ja muiden tekoälyteemaan liitettyjen tokenien volyymit kasvoivat voimakkaasti .

Pääoma kiersi pois Bitcoinista

Sijoittajat eivät välttämättä siirtyneet kokonaan pois riskistä, vaan vaihtoivat riskin kohdetta. Bitcoinin ETF-virtojen heikentyessä rahaa keskittyi tokeneihin, joiden yhteydessä puhuttiin tekoälyn infrastruktuurista, laskentakapasiteetista tai mahdollisista tulovirroista .

Tekoäly nähtiin kryptomarkkinan sisällä niin sanottuna sekulaarisena trendinä – pitkän aikavälin kasvuteemana, jonka uskottiin olevan vähemmän sidoksissa juuri sen hetken makrotalouden huoliin. Tämä teki tekoälytokeneista suhteellisen houkuttelevia jopa markkinan muuten ollessa riskin välttelyyn painottuva .

NEAR hyötyi short squeeze -liikkeestä

NEARin nousua vauhdittivat myös tekniset markkinatekijät. Token kallistui noin 54 prosenttia viikossa, kun shorttaajat joutuivat sulkemaan laskuun perustuvia positioitaan. Näiden positioiden pakolliset takaisinostot imivät markkinoilta miljoonien dollarien edestä likviditeettiä ja kiihdyttivät nousua .

Liikettä tuki lisäksi NEARin ketjuabstraktioon liittyvä tuotekertomus sekä institutionaaliseen kiinnostukseen viitannut Bitwisen NEAR Staking -pörssinoteerattu tuote (ETP) .

Onko kyse pysyvästä muutoksesta?

Kesäkuun eriytyminen voi olla merkki siitä, että kryptosijoittajat alkavat arvioida hankkeita aiempaa tarkemmin niiden käyttötarkoituksen perusteella. Bitcoinin sijoitustarina perustuu ennen kaikkea niukkuuteen ja rahamarkkinamaiseen arvonsäilytykseen. Tekoälyhankkeiden arvoa taas pyritään perustelemaan esimerkiksi kehittäjäaktiivisuudella, laskentakysynnällä, päättelymäärillä ja verkon tuottamilla tuloilla.

Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa:

• hajautetut GPU-verkot, kuten Render ja io.net, jotka yhdistävät käyttämätöntä laskentakapasiteettia tekoälyn ja muun vaativan laskennan tarpeisiin
• tekoälyä tukevat Layer 1 -lohkoketjut, kuten NEAR ja ICP
• ketjussa toimiva tekoälypäättely, jossa mallien suorittamista ja palvelujen käyttöä koordinoidaan lohkoketjujen avulla .

Myös riskipääoman suunta tukee tätä tulkintaa. Tekoälyn ja krypton yhdistelmää rakentavat startupit saivat vuonna 2025 noin 40 prosenttia kaikesta kryptosektorin riskipääomasta, kun vuotta aiemmin osuus oli 18 prosenttia .

Hajautetun laskennan vetovoima ei perustu vain sijoittajien puheisiin. Joidenkin käyttötapausten vertailut ja ketjudata viittaavat siihen, että hajautetut GPU-verkot voivat tarjota 60–90 prosentin kustannussäästöjä perinteisiin pilvipalveluihin, kuten AWS:ään ja Azureen, verrattuna . Jos säästöt toteutuvat käytännössä, tekoälytokenien kysynnällä olisi myös taloudellinen eikä ainoastaan tarinallinen perusta.

Tekoälytokenit eivät silti ole turvasatama

Bitcoinista irtautuminen ei tarkoita, että tekoälytokenit olisivat suojassa markkinan laskulta. Niiden ja tekoälyosakkeiden välillä on raportoitu peräti 92 prosentin korrelaatio. Teknologiasektorin korjausliike voisi siten vetää myös tekoälyyn liittyvät kryptovaluutat nopeasti alas .

Tammikuun 2025 DeepSeek-shokki osoitti, kuinka nopeasti sijoittajien oletukset voivat muuttua. Edullisempi tekoälymalli horjutti hetkessä ajatusta, jonka mukaan tekoälyn kehitys vaatisi jatkuvasti erittäin kallista laskentakapasiteettia. Samalla hajautettuun GPU-laskentaan ja tekoälyprojekteihin liitettyjä korkeita arvostuksia kyseenalaistettiin .

Riski on edelleen sijoittajien mielessä: vuoden 2026 alkuun mennessä 54 prosenttia kyselyyn vastanneista sijoittajista kertoi pelkäävänsä tekoälykuplaa. Toisaalta analyytikot huomauttivat, että nykyinen tekoälyinvestointien aalto eroaa vuosituhannen vaihteen teknologiakuplasta. Suuri osa rakentamisesta rahoitetaan kannattavien teknologiayhtiöiden kassavirroilla eikä spekulatiivisella velalla, mikä voi tarjota markkinalle kestävämmän pohjan .

Kesäkuun 2025 tapahtumat osoittivat, että kryptomarkkina opettelee hinnoittelemaan käyttöarvoa Bitcoinin rinnalla. Samalla ne paljastivat, ettei irtautuminen ole vielä täydellinen: tekoälytokenit ovat edelleen riippuvaisia teknologiasektorin tunnelmasta ja yleisestä riskinotosta.

Sijoittajan kannalta ratkaiseva kysymys ei siksi ole vain se, mikä projekti kantaa tekoälyteemaa. Olennaisempaa on selvittää, näkyvätkö sen väitteet todellisena ketjuaktiivisuutena, käyttäjinä ja tuloina ennen seuraavaa markkinan yhteistä korjausliikettä.