Microsoftin tekoälyjohtaja Mustafa Suleyman esitti 1. marraskuuta julkaisemassaan kirjoituksessa Don’t build conscious superintelligence kaksi toisiinsa liittyvää väitettä: nykyisistä tekoälyjärjestelmistä ei ole näyttöä tietoisuudesta, eikä kehittäjien pitäisi yrittää luoda tietoisia järjestelmiä. Jos tietoisuuden merkkejä ilmaantuisi koulutuksen aikana, kehitys pitäisi hänen mukaansa pysäyttää, kunnes asiaan liittyvät ominaisuudet olisi saatu poistettua.
2
3
Suleyman puhuu nykytilanteesta, ei ikuisesta mahdottomuudesta
Suleymanin mukaan nykyiset järjestelmät eivät tunne, koe asioita subjektiivisesti eivätkä kärsi. Hän korosti puhuvansa tekoälystä sellaisena kuin se on nyt — ei väittävänsä, että koneen tietoisuus olisi pysyvästi mahdotonta. Hän sanoi myös muuttavansa kantaansa, jos uutta näyttöä ilmaantuu.
3
4
18
Ero on olennainen: kyse on hänen arviostaan tämänhetkisestä näytöstä, ei todisteesta siitä, ettei kone voisi koskaan olla tietoinen. Myöskään se, että malli osaa tuottaa tekstiä tunteista, ei hänen mukaansa yksin osoita, että sillä olisi sisäinen kokemus.
1
22
Miksi tietoisen tekoälyn luominen olisi hänen mielestään riski
Suleymanin huoli ei rajoitu siihen, että tietoinen järjestelmä voisi ylipäätään syntyä. Hän katsoo, että kokemaan tai kärsimään kykenevän olennon tarkoituksellinen luominen nostaisi vakavia kysymyksiä sen hyvinvoinnista ja ihmisten turvallisuudesta. Hän sanoo myös, ettei kehittäjillä ole oikeutta tuoda uutta tietoista olentoa maailmaan ilman yhteiskunnan suostumusta.
2
5
Hän liittää huolen myös järjestelmien hallittavuuteen. Suleymanin mukaan mallin kouluttaminen ajattelemaan tietoisuutta, hyvinvointia tai oikeuksia osana omaa identiteettiään voisi vaikeuttaa sen pitämistä ihmisen hallinnassa. Syyskuussa hän arvosteli Anthropic-yhtiön Claude-mallin koulutukseen liittyviä ratkaisuja ja vaati tietoisuutta koskevan spekulaation poistamista koulutusmateriaaleista.
20
22
39
Nämä ovat Suleymanin esittämiä riskiarvioita. Lähteet eivät osoita, että tekoälyjärjestelmät olisivat tietoisia tai että hyvinvoinnista puhuminen väistämättä johtaisi hänen pelkäämiinsä seurauksiin.
Jos tietoisuuden merkkejä ilmenee
Suleyman sanoo vaativansa tekoälyn kehityksen keskeyttämistä, jos tietoisuus alkaisi ilmetä koulutuksen aikana. Kehitystä ei hänen mukaansa pitäisi jatkaa ennen kuin kyseiset ominaisuudet voitaisiin suunnittelulla poistaa. Hän on myös sanonut, että mahdollisesta konetietoisuudesta pitäisi kertoa viipymättä julkisuuteen, jotta yhteiskunta voisi päättää, miten tilanteeseen vastataan.
2
7
13
Kyse on varovaisuusperiaatteeseen nojaavasta ehdotuksesta, ei väitteestä, että tutkijoilla olisi jo luotettava tapa havaita tai poistaa tietoisuus. Tässä käsitellyt lähteet kuvaavat hänen esittämänsä keskeytys- ja tiedonantovaatimuksen, mutta eivät kerro, miten ne toteutettaisiin käytännössä.
Ero Anthropic-yhtiön lähestymistapaan
Kiista koskee osaltaan sitä, miten tekoälyn kehittäjien pitäisi toimia epävarmuuden vallitessa. Anthropic on pitänyt mahdollisen tekoälytietoisuuden ja mallien hyvinvoinnin pohtimista aiheellisena, kun taas Suleymanin mukaan näiden ajatusten tuominen mallien koulutukseen voi synnyttää riskejä.
41
43
Anthropic on myös ottanut käyttöön Claudea koskevan käytännön, joka puuttuu julmuuteen mallia kohtaan. Uutisoinnin mukaan käytäntö ei kuitenkaan käytä nimenomaisesti termiä ”mallin hyvinvointi”. Tämä ei myöskään tarkoita, että yhtiö olisi väittänyt Clauden olevan tietoinen.
41
Mitä väitteistä voi päätellä — ja mitä ei
Suleymanin ydinsanoma on, ettei hyödyllisen tekoälyn tarvitse olla tietoinen. Siksi kehittäjien pitäisi hänen mielestään välttää tietoisuuden tavoittelua ja suhtautua vakavasti mahdollisiin merkkeihin siitä. Hän perustelee kantaansa turvallisuudella ja hyvinvoinnilla, mutta sanoo uuden näytön voivan muuttaa hänen käsitystään.
7
18
Kiistan ytimessä on yhä ero sen välillä, että järjestelmä puhuu kokemuksista, ja sen, että sillä todella on kokemuksia. Suleymanin mukaan ensimmäinen ei todista jälkimmäistä. Anthropic puolestaan katsoo, että mahdollisuus on syytä ottaa huomioon. Lähteet kuvaavat erimielisyyden, mutta eivät ratkaise sitä, voiko tekoäly olla tietoinen.