Etelä-Korean Nuri-raketin viidennellä lennolla satelliittien määrä kasvaa 15:een, mutta tehtävän vaikein osa ei ole pelkkä suurempi kuorma. Raketti yrittää vapauttaa viisi samaan havaintoverkostoon tarkoitettua satelliittia yksitellen niin, etteivät ne häiritse toisiaan. Laukaisu on vasta suunnitteilla: onnistunutta irrotusta tai toimivaa verkostoa ei voi pitää varmana etukäteen.
3
12
Milloin laukaisu on tarkoitus tehdä?
Etelä-Korean avaruushallinto KASA on ajoittanut laukaisun 7. lokakuuta 2026 Naron avaruuskeskuksen laukaisualustalta 2 Goheungissa. Lähtöikkuna on kello 12.23–13.23 Etelä-Korean aikaa. Mahdollista lykkäystä varten on varattu 8.–14. lokakuuta.
2
14
Mitä satelliitit tekevät?
Pääkuormana ovat Neonsat 2–6 -havaintosatelliitit, joista kukin painaa alle 100 kiloa. Niitä on kehittänyt KAIST-tutkimusyliopiston satelliittiteknologian tutkimuskeskus yhdessä Satrec Initiativen kanssa. Satelliittien sähköoptisilla kameroilla on tarkoitus tuottaa kuvia kansallisen turvallisuuden ja katastrofitoiminnan tarpeisiin, esimerkiksi metsäpalojen ja tulvien seurantaan. Usean satelliitin verkosto voisi kuvata samoja alueita yhtä satelliittia useammin.
9
19
10
13
Muut kymmenen ovat CubeSat-piensatelliitteja eteläkorealaisilta yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta ja yrityksiltä. Niiden suunniteltuihin tehtäviin kuuluvat muun muassa ionosfäärin ja merivirtojen havainnointi sekä kotimaisten laitteiden testaus avaruudessa. Space&Beanin SD001-hankkeessa on tarkoitus testata sekä satelliittia että tärinää vaimentavaa irrotusputkea. Käytettävissä olevat tiedot eivät anna kattavaa, luotettavaa luetteloa kaikkien kymmenen CubeSatin tekijöistä ja tehtävistä.
19
22
21
Miksi irrotus on lennon koetinkivi?
Ensimmäisen, Neonsat 2 -satelliitin odotetaan irtoavan noin 13 minuuttia 30 sekuntia lähdön jälkeen. Neljän muun on määrä seurata yksi kerrallaan 35–40 sekunnin välein ja eri suuntiin. Tämä edellyttää raketin asennon tarkkaa hallintaa ja harkittuja irrotussuuntia, jotta satelliitit eivät häiritse toisiaan.
1
2
6
Lennolla otetaan käyttöön vähäiskuisen irrotuksen laite, jonka tarkoitus on pienentää satelliitteihin irrotushetkellä kohdistuvia voimia. Kuormaosassa on myös ESPA-sovittimen alarengas, johon voidaan kiinnittää useita CubeSateja ja josta ne voidaan irrottaa.
6
8 Pelkkä irrotus ei silti vielä tee satelliiteista toimivaa verkostoa: niiden on päästävä sopiville kiertoradoille ja aloitettava yhteistoiminta. Verkoston muodostumisen on arvioitu vievän 2–3 kuukautta.
9
Mitä uutta tämä olisi Nurille?
Nurinin ensimmäinen lento 21.10.2021 saavutti tavoitekorkeuden, mutta ei saanut harjoituskuormaansa kiertoradalle. 21.6.2022 tehty toinen lento onnistui; sitä seurasivat lennot 25.5.2023 ja 27.11.2025.
28
33 Neljännellä lennolla Nuri vapautti yhden pääsatelliitin ja 12 muuta satelliittia. Viidennellä määrän on tarkoitus nousta 13:sta 15:een, mutta olennaisempi muutos on yritys lähettää samalla lennolla viisi yhdessä toimimaan tarkoitettua pääsatelliittia.
31
3
Myös teollisuuden rooli rakentuu aiemman työn päälle. Hanwha Aerospace nimitettiin Nurinin järjestelmäintegraattoriksi vuonna 2022, ja se osallistui kolmanteen ja neljänteen lentoon yhteistyössä Etelä-Korean ilmailu- ja avaruustutkimuslaitoksen KARIn kanssa. Jo neljättä laukaisua kuvattiin yksityisen yrityksen vetämäksi, ja Hanwha vastasi silloin kantoraketin valmistelusta. Viides lento siis jatkaa tätä roolia, ei aloita sitä.
29
35 Onnistuessaan tehtävä kartuttaisi kokemusta kotimaisen havaintosatelliittiverkoston laukaisusta ja tarjoaisi pienempien satelliittien kehittäjille uuden lentomahdollisuuden. Se ei yksin osoittaisi, että Hanwhalla olisi yksinomainen laukaisuvalta tai että satelliittiverkosto olisi jo toiminnassa.
3
19
29