Näkyvin uudistus on välimuistitietoinen tehtävien ajoitus

Linux 7.2 tuo CONFIG_SCHED_CACHE-asetuksen taakse välimuistitietoisen ajoituksen. Perinteisesti ajoitin kohtelee ytimiä ja välimuistialueita melko yhdenmukaisesti. Uusi toiminnallisuus voi sen sijaan sijoittaa samaa dataa käsitteleviä tehtäviä ytimille, jotka jakavat saman viimeisen tason välimuistin eli LLC:n.

Tavoitteena on vähentää välimuistin sisältöjen siirtelyä ja välimuistihuteja. Hyödyt voivat korostua monisiruisissa tai usean suorittimen järjestelmissä, kuten AMD EPYC- ja Intel Xeon -alustoilla.

Kyse ei kuitenkaan ole yleisestä suorituskykykytkimestä. Vaikutus riippuu suorittimen rakenteesta ja käytettävästä työkuormasta. Uudistus on ennen kaikkea suunnattu järjestelmiin, joissa toisiinsa liittyvien tehtävien siirtäminen eri välimuistialueiden välillä aiheuttaa turhaa lisätyötä.

Tallennus- ja tiedostojärjestelmämuutokset kohdistuvat pullonkauloihin

Monet Linux 7.2:n suorituskykyparannukset tapahtuvat käyttäjälle näkymättömissä I/O-polkujen sisällä:

• Putkikirjoitusten muutoksiin on liitetty noin 6–28 prosentin läpäisynopeuden parannuksia työkuormasta ja testiympäristöstä riippuen.
• ext4:n fast commit -polku on suunniteltu uudelleen lukituskilpailun ja umpikujien riskin pienentämiseksi. Lisäksi hakemistojen hajautusarvojen käsittelyä on nopeutettu.
• iomap-kehitystyö parantaa ext4:n ja XFS:n tiettyjä polkuja. Testeissä on nähty hyötyjä esimerkiksi paljon IOPS-suorituskykyä vaativissa NVMe- ja io_uring-työkuormissa, mutta tuloksia ei pidä tulkita yleiseksi lupaukseksi kaikille levyille tai sovelluksille.
• Btrfs:n suurten folioiden tuki ei ole enää kokeellinen, vaan se on oletuksena käytössä. Lisäksi Linux 7.2 tuo kokeellisen tuen enintään 2 megatavun jättifolioille.
• exFAT siirtyy pidemmälle iomap-infrastruktuurin käyttöön. Tämä parantaa muun muassa puskuroitua ja suoraa I/O:ta. Raskaissa testeissä on raportoitu huomattavia nopeutuksia, mutta tulokset riippuvat työkuormasta eivätkä tarkoita samaa prosentuaalista hyötyä kaikille exFAT-käyttäjille.

Käytännössä Linux 7.2:n suorituskykytarina ei perustu yhteen suureen ominaisuuteen. Selvimmät hyödyt ovat todennäköisimpiä järjestelmissä, joissa kuormitus kohdistuu suorittimen välimuistien paikallisuuteen, tiedostojärjestelmän metatietoihin, nopeaan tallennukseen, putkiin tai Btrfs:n muistinhallintaan.

Apple, AMD, Intel ja NVIDIA saavat uutta tukea

Julkaisu sisältää useita merkittäviä laitteistotuen virstanpylväitä:

• Apple M3 -MacBookit voivat käynnistää päälinjan kernelin ensimmäistä kertaa sarjakonsolille Asahi Linux -projektin upstream-työn ansiosta. Tämä on tärkeä laitteiston käyttöönoton vaihe, mutta se ei tarkoita vielä kaikkien MacBook-komponenttien valmista ja hiottua työpöytätukea.
• Intel saa tuen USB4STREAM-protokollalle, jolla datavirtoja voidaan siirtää USB4-kaapeleiden kautta.
• AMDGPU saa alustavan HDMI 2.1 Fixed Rate Link -tuen, ja AMD:n alustakoodi sisältää varhaisia valmisteluja Zen 6 -järjestelmiä varten.
• Intel Xe -ajuriin tulee alustava CRI-alustatuki. Nouveau lisää NVIDIA GA100 -laskentakiihdyttimen tuen GSP:n kautta, ja Apple Silicon -laitteiden akun raportointia parannetaan.
• Rust-tukea laajennetaan IBM:n s390-arkkitehtuuriin, joten Rustilla kirjoitettavia kernel-komponentteja voidaan kehittää yhä useammille alustoille.

Muita lisäyksiä nähdään verkkopuolella, virtualisoinnissa, tietoturvassa, sulautetuissa järjestelmissä ja virrankulutuksen seurannassa. Linux 7.2 onkin yhtä paljon alustojen käyttöönottoon kuin suorituskykyyn keskittyvä julkaisu.

Vanhentunutta tukea poistuu

Linux 7.2 poistaa yli 13 000 riviä i486-suorittimien x87-liukulukulaskennan emulointikoodia. Samalla poistuvat AppleTalk sekä vanhojen ISA- ja PCMCIA ARCnet -sovittimien tuki.

x86-arkkitehtuuri edellyttää nyt poikkeuksetta käyttökelpoista aikaleimalaskuria eli TSC:tä. Nykyiset x86-järjestelmät ovat yleensä jo riippuvaisia siitä, joten muutos koskee lähinnä poikkeuksellisen vanhaa tai epätavallista laitteistoa.

Kehityssyklissä saatettiin päätökseen myös pitkä siivousurakka, jossa kernelin vanhentunut strncpy()-rajapinta korvattiin täsmällisemmillä merkkijonojen käsittelyfunktioilla.

GPU-ajoitin palautettiin vakauden vuoksi FIFO-malliin

Linux 7.2:n kehitysvaiheessa mukana oli uusi ”reilumpi” GPU-ajoitin, jonka tavoitteena oli järjestää näytönohjaimen työjonot nykyistä paremmin. AMD:n grafiikkajärjestelmissä ilmenneet regressiot johtivat kuitenkin siihen, että ajoitin palautettiin ennen julkaisua FIFO-malliin.

Ratkaisu muistuttaa siitä, että kehityssyklissä nähtävä ominaisuus ei välttämättä ole valmis vakaaseen julkaisuun. Tässä tapauksessa ylläpitäjät asettivat ennakoitavan grafiikkatoiminnan kunnianhimoisemman ajoitusmallin edelle.

Yhdeksän viikon sykli paljasti kasvavan työmäärän

Linux 7.2:n kehityssykli kesti noin yhdeksän viikkoa ja siihen osallistui yli 2 100 kehittäjää, mikä rikkoi raportoidun yhdistämisikkunan osallistujaennätyksen. LWN:n analyysiin perustuneissa arvioissa noin 5 prosentissa kommenteista oli tekoälyavustukseen viittaava merkintä.

Huolenaihe ei ole ensisijaisesti se, että tekoäly olisi kirjoittanut Linuxin tärkeimmät uudet ominaisuudet. Sen sijaan tekoälytyökalut kasvattavat haavoittuvuusraporttien, ehdotettujen korjausten, katselmointihavaintojen ja seurantakorjausten virtaa. Osa hyväksytyistä muutoksista korjaa tekoälyavusteisessa analyysissä löydettyjä ongelmia, mutta jokainen ehdotus vaatii edelleen ihmisten tarkistusta ja ylläpitoa.

Linus Torvaldsin kuvaus myöhäisten ja tavallista suurempien päivitysten muuttumisesta ”uudeksi normaaliksi” kuulostaa pikemminkin kasvavan käytännön realiteetin hyväksymiseltä kuin matalamman katselmointikynnyksen kannatukselta. Linux 7.2 valmistui aikataulussa, mutta loppuvaiheen kiire ja korjausten määrä osoittavat, miksi ylläpitäjät suhtautuvat edelleen varovaisesti muutosten määrään, regressioihin ja patchien laatuun.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Linux 7.3:n yhdistämisikkuna avautui heti Linux 7.2:n jälkeen. Raporttien mukaan jonossa oli jo noin 40 pull request -pyyntöä, ja seuraavat pari viikkoa ratkaisevat, mitkä suuret muutokset päätyvät seuraavaan kehityssykliin.

Canonicalin kernel-tiimi on puolestaan ilmoittanut Linux 7.2:n Ubuntu 26.10:n tämänhetkiseksi kohdeversioksi. Ubuntu 26.10 on määrä julkaista 15. lokakuuta 2026, ja kernelin jäädytys on suunniteltu 1. lokakuuta. Aikataulu tekee Linux 7.2:sta vakiintuneemman tavoitteen, mutta jakelun lopullinen valinta voi vielä muuttua, jos testauksessa löytyy vakavia regressioita tai integraatio-ongelmia.

Kernel-kehittäjille seuraava vaihe on siis jatkuva regressiotestaus ja koodin katselmointi. Käyttäjälle olennaista ei ole se, sisältääkö Linux 7.2 pisimmän mahdollisen ominaisuuslistan, vaan se, osuvatko omat laitteet ja työkuormat sen vahvimpiin parannuksiin: välimuistien paikallisuuteen, tiedostojärjestelmän läpäisyyn, uuteen alustatukeen tai laitteiden parempaan käyttöönottoon.

Näkyvin uudistus on välimuistitietoinen tehtävien ajoitus

Linux 7.2 tuo CONFIG_SCHED_CACHE-asetuksen taakse välimuistitietoisen ajoituksen. Perinteisesti ajoitin kohtelee ytimiä ja välimuistialueita melko yhdenmukaisesti. Uusi toiminnallisuus voi sen sijaan sijoittaa samaa dataa käsitteleviä tehtäviä ytimille, jotka jakavat saman viimeisen tason välimuistin eli LLC:n.

Tavoitteena on vähentää välimuistin sisältöjen siirtelyä ja välimuistihuteja. Hyödyt voivat korostua monisiruisissa tai usean suorittimen järjestelmissä, kuten AMD EPYC- ja Intel Xeon -alustoilla.

Kyse ei kuitenkaan ole yleisestä suorituskykykytkimestä. Vaikutus riippuu suorittimen rakenteesta ja käytettävästä työkuormasta. Uudistus on ennen kaikkea suunnattu järjestelmiin, joissa toisiinsa liittyvien tehtävien siirtäminen eri välimuistialueiden välillä aiheuttaa turhaa lisätyötä.

Tallennus- ja tiedostojärjestelmämuutokset kohdistuvat pullonkauloihin

Monet Linux 7.2:n suorituskykyparannukset tapahtuvat käyttäjälle näkymättömissä I/O-polkujen sisällä:

• Putkikirjoitusten muutoksiin on liitetty noin 6–28 prosentin läpäisynopeuden parannuksia työkuormasta ja testiympäristöstä riippuen.
• ext4:n fast commit -polku on suunniteltu uudelleen lukituskilpailun ja umpikujien riskin pienentämiseksi. Lisäksi hakemistojen hajautusarvojen käsittelyä on nopeutettu.
• iomap-kehitystyö parantaa ext4:n ja XFS:n tiettyjä polkuja. Testeissä on nähty hyötyjä esimerkiksi paljon IOPS-suorituskykyä vaativissa NVMe- ja io_uring-työkuormissa, mutta tuloksia ei pidä tulkita yleiseksi lupaukseksi kaikille levyille tai sovelluksille.
• Btrfs:n suurten folioiden tuki ei ole enää kokeellinen, vaan se on oletuksena käytössä. Lisäksi Linux 7.2 tuo kokeellisen tuen enintään 2 megatavun jättifolioille.
• exFAT siirtyy pidemmälle iomap-infrastruktuurin käyttöön. Tämä parantaa muun muassa puskuroitua ja suoraa I/O:ta. Raskaissa testeissä on raportoitu huomattavia nopeutuksia, mutta tulokset riippuvat työkuormasta eivätkä tarkoita samaa prosentuaalista hyötyä kaikille exFAT-käyttäjille.

Käytännössä Linux 7.2:n suorituskykytarina ei perustu yhteen suureen ominaisuuteen. Selvimmät hyödyt ovat todennäköisimpiä järjestelmissä, joissa kuormitus kohdistuu suorittimen välimuistien paikallisuuteen, tiedostojärjestelmän metatietoihin, nopeaan tallennukseen, putkiin tai Btrfs:n muistinhallintaan.

Apple, AMD, Intel ja NVIDIA saavat uutta tukea

Julkaisu sisältää useita merkittäviä laitteistotuen virstanpylväitä:

• Apple M3 -MacBookit voivat käynnistää päälinjan kernelin ensimmäistä kertaa sarjakonsolille Asahi Linux -projektin upstream-työn ansiosta. Tämä on tärkeä laitteiston käyttöönoton vaihe, mutta se ei tarkoita vielä kaikkien MacBook-komponenttien valmista ja hiottua työpöytätukea.
• Intel saa tuen USB4STREAM-protokollalle, jolla datavirtoja voidaan siirtää USB4-kaapeleiden kautta.
• AMDGPU saa alustavan HDMI 2.1 Fixed Rate Link -tuen, ja AMD:n alustakoodi sisältää varhaisia valmisteluja Zen 6 -järjestelmiä varten.
• Intel Xe -ajuriin tulee alustava CRI-alustatuki. Nouveau lisää NVIDIA GA100 -laskentakiihdyttimen tuen GSP:n kautta, ja Apple Silicon -laitteiden akun raportointia parannetaan.
• Rust-tukea laajennetaan IBM:n s390-arkkitehtuuriin, joten Rustilla kirjoitettavia kernel-komponentteja voidaan kehittää yhä useammille alustoille.

Muita lisäyksiä nähdään verkkopuolella, virtualisoinnissa, tietoturvassa, sulautetuissa järjestelmissä ja virrankulutuksen seurannassa. Linux 7.2 onkin yhtä paljon alustojen käyttöönottoon kuin suorituskykyyn keskittyvä julkaisu.

Vanhentunutta tukea poistuu

Linux 7.2 poistaa yli 13 000 riviä i486-suorittimien x87-liukulukulaskennan emulointikoodia. Samalla poistuvat AppleTalk sekä vanhojen ISA- ja PCMCIA ARCnet -sovittimien tuki.

x86-arkkitehtuuri edellyttää nyt poikkeuksetta käyttökelpoista aikaleimalaskuria eli TSC:tä. Nykyiset x86-järjestelmät ovat yleensä jo riippuvaisia siitä, joten muutos koskee lähinnä poikkeuksellisen vanhaa tai epätavallista laitteistoa.

Kehityssyklissä saatettiin päätökseen myös pitkä siivousurakka, jossa kernelin vanhentunut strncpy()-rajapinta korvattiin täsmällisemmillä merkkijonojen käsittelyfunktioilla.

GPU-ajoitin palautettiin vakauden vuoksi FIFO-malliin

Linux 7.2:n kehitysvaiheessa mukana oli uusi ”reilumpi” GPU-ajoitin, jonka tavoitteena oli järjestää näytönohjaimen työjonot nykyistä paremmin. AMD:n grafiikkajärjestelmissä ilmenneet regressiot johtivat kuitenkin siihen, että ajoitin palautettiin ennen julkaisua FIFO-malliin.

Ratkaisu muistuttaa siitä, että kehityssyklissä nähtävä ominaisuus ei välttämättä ole valmis vakaaseen julkaisuun. Tässä tapauksessa ylläpitäjät asettivat ennakoitavan grafiikkatoiminnan kunnianhimoisemman ajoitusmallin edelle.

Yhdeksän viikon sykli paljasti kasvavan työmäärän

Linux 7.2:n kehityssykli kesti noin yhdeksän viikkoa ja siihen osallistui yli 2 100 kehittäjää, mikä rikkoi raportoidun yhdistämisikkunan osallistujaennätyksen. LWN:n analyysiin perustuneissa arvioissa noin 5 prosentissa kommenteista oli tekoälyavustukseen viittaava merkintä.

Huolenaihe ei ole ensisijaisesti se, että tekoäly olisi kirjoittanut Linuxin tärkeimmät uudet ominaisuudet. Sen sijaan tekoälytyökalut kasvattavat haavoittuvuusraporttien, ehdotettujen korjausten, katselmointihavaintojen ja seurantakorjausten virtaa. Osa hyväksytyistä muutoksista korjaa tekoälyavusteisessa analyysissä löydettyjä ongelmia, mutta jokainen ehdotus vaatii edelleen ihmisten tarkistusta ja ylläpitoa.

Linus Torvaldsin kuvaus myöhäisten ja tavallista suurempien päivitysten muuttumisesta ”uudeksi normaaliksi” kuulostaa pikemminkin kasvavan käytännön realiteetin hyväksymiseltä kuin matalamman katselmointikynnyksen kannatukselta. Linux 7.2 valmistui aikataulussa, mutta loppuvaiheen kiire ja korjausten määrä osoittavat, miksi ylläpitäjät suhtautuvat edelleen varovaisesti muutosten määrään, regressioihin ja patchien laatuun.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Linux 7.3:n yhdistämisikkuna avautui heti Linux 7.2:n jälkeen. Raporttien mukaan jonossa oli jo noin 40 pull request -pyyntöä, ja seuraavat pari viikkoa ratkaisevat, mitkä suuret muutokset päätyvät seuraavaan kehityssykliin.

Canonicalin kernel-tiimi on puolestaan ilmoittanut Linux 7.2:n Ubuntu 26.10:n tämänhetkiseksi kohdeversioksi. Ubuntu 26.10 on määrä julkaista 15. lokakuuta 2026, ja kernelin jäädytys on suunniteltu 1. lokakuuta. Aikataulu tekee Linux 7.2:sta vakiintuneemman tavoitteen, mutta jakelun lopullinen valinta voi vielä muuttua, jos testauksessa löytyy vakavia regressioita tai integraatio-ongelmia.

Kernel-kehittäjille seuraava vaihe on siis jatkuva regressiotestaus ja koodin katselmointi. Käyttäjälle olennaista ei ole se, sisältääkö Linux 7.2 pisimmän mahdollisen ominaisuuslistan, vaan se, osuvatko omat laitteet ja työkuormat sen vahvimpiin parannuksiin: välimuistien paikallisuuteen, tiedostojärjestelmän läpäisyyn, uuteen alustatukeen tai laitteiden parempaan käyttöönottoon.