JAXA:n MMX-lento Marsin kuuhun: laukaisu 2026 ja Phoboksen näytteet vuonna 2031

JAXA:n Martian Moons eXploration eli MMX on suunniteltu tekemään jotain, mihin yksikään avaruuslento ei ole vielä pystynyt: tutkimaan Marsin molempia kuita, laskeutumaan Phobokselle, keräämään sen pinnalta näytteitä ja tuomaan ne takaisin Maahan. Samalla tehtävä testaa teknologioita, joita voidaan hyödyntää tulevissa Marsin järjestelmän tutkimuslennoissa. 1821

Milloin ja mistä MMX laukaistaan?

JAXA:n nykyisen suunnitelman mukaan MMX laukaistaan H3-raketin lennolla numero 10 eli H3 F10:llä 20. lokakuuta 2026 kello 4.41.03 Japanin normaaliaikaa. Laukaisupaikka on Yoshinobu-laukaisukeskus Tanegashiman avaruuskeskuksessa Japanissa. 2

Varausikkuna ulottuu 21. lokakuuta–7. marraskuuta 2026. Jos laukaisu siirtyy varapäivälle, kellonaika määritetään erikseen kyseiselle päivälle. Siksi 20. lokakuuta ilmoitettua aikaa ei pidä pitää kaikkien mahdollisten laukaisuyritysten kellonaikana. 25

Mitä MMX tekee Marsin kuiden luona?

MMX yhdistää kolme tehtävää: se toimii kiertoradalla Marsin järjestelmässä, tekee lähihavaintoja ja pintatoimintoja Phoboksella sekä kuljettaa suljetussa paluukapselissa näytteet takaisin Maahan. Tieteelliset päätavoitteet ovat:

• selvittää, miten Phobos ja Deimos syntyivät;
• tutkia niiden geologiaa, koostumusta, sisäistä rakennetta ja pintaolosuhteita;
• tarkastella kuiden vuorovaikutusta Marsin ja sitä ympäröivän avaruusympäristön kanssa; sekä
• tuoda Phoboksen ainesta Maahan laboratorioanalyyseja varten. 172440

Luotaimessa on 11 tieteellistä mittalaitetta. Osa havainnoista tehdään etäältä, mutta Maahan palautettu näyte mahdollistaa mineraalien, koostumuksen, isotooppien ja iän tutkimisen tarkkuudella, johon pelkät etämittaukset eivät pysty. 2942

Kansainvälinen hanke ja IDEFIX-mönkijä

JAXA johtaa MMX-hanketta yhdessä NASA:n, CNES:n, DLR:n ja ESA:n kanssa. Kumppanit osallistuvat muun muassa mittalaitteiden, viestiyhteyksien, maa-asematuen ja näytteenottolaitteiston kehittämiseen. 183435

Luotaimen mukana kulkee myös IDEFIX, CNES:n ja DLR:n yhdessä kehittämä pieni mönkijä. Sen on tarkoitus laskeutua Phoboksen pinnalle ennen pääluotainta ja tutkia kuun irtainta pintakerrosta eli regoliittia sekä sen fysikaalisia ominaisuuksia. Tietojen odotetaan parantavan laskeutumisen ja näytteenoton turvallisuutta sekä tuottavan tieteellistä ja kalibrointiaineistoa. 2937

MMX:n matka vaihe vaiheelta

Nykyinen tehtäväprofiili kestää laukaisusta Maan paluuseen noin viisi vuotta:

1. 2026: MMX laukaistaan Tanegashimasta H3 F10 -raketilla.
2. Noin vuotta myöhemmin: Luotain saavuttaa Marsin lähialueen ja siirtyy Marsin järjestelmään. Saapumisen on määrä tapahtua Japanin tilivuonna 2027. 2124
3. Noin kolme vuotta Marsin järjestelmässä: MMX tekee kaukokartoitusta, ratatoimintaa ja tiedustelua, valitsee Phoboksen laskeutumispaikan, vapauttaa IDEFIX-mönkijän ja yrittää laskeutua sekä kerätä näytteitä. 2031
4. Tutkimusten ja näytteenoton jälkeen: Luotain poistuu Marsin järjestelmästä ja aloittaa paluumatkan.
5. Japanin tilivuosi 2031: JAXA tavoittelee paluuta Maahan, jolloin näytekapselin pitäisi saapua mukanaan Phoboksen ainesta. 2130

Kyse on suunnitelmasta, ei vielä toteutuneista tapahtumista. Aikataulu voi muuttua kehitystyön, laukaisun tai operaatioiden edetessä.

Miten Phobokselta kerätään näytteitä?

MMX:n on tarkoitus tehdä Phoboksella enintään kaksi kosketusta eri paikoissa. Näytteiden keräämiseen käytetään toisistaan riippumattomia kairaus- ja pneumaattisia näytteenottojärjestelmiä, joiden tavoitteena on kerätä yli 10 grammaa regoliittia. Useampi näytteenottopaikka kasvattaa aineiston tieteellistä arvoa ja tuo toimintaan varajärjestelyjä. 3639

IDEFIXin etukäteistutkimus on tärkeä, koska Phobos on pieni, epäsäännöllinen ja erittäin heikon painovoiman kappale. Tieto irtonaisen pintamateriaalin käyttäytymisestä auttaa arvioimaan riskejä, joita suurempi luotain kohtaa laskeutuessaan ja ottaessaan näytettä. 29

Phoboksen ja Deimoksen tutkiminen

Phobos on MMX:n näytteenottokohde ja tarkimman tutkimuksen pääkohde. Luotain selvittää sen pinnanmuotoja, koostumusta, painovoimaa, sisäistä rakennetta ja pintaolosuhteita. Havaintojen avulla valitaan alue, joka on sekä tieteellisesti kiinnostava että toiminnan kannalta riittävän turvallinen. 2426

Myös Deimosta tutkitaan, mutta suunnitellut laskeutumis- ja näytteenotto-operaatiot koskevat Phobosta. Tehtävä sisältää kaukohavaintoja ja lähiohituksia molempien kuiden luona sekä lisähavaintoja Deimoksesta ennen kuin luotain poistuu Marsin järjestelmästä. 172431

Suuri arvoitus: mistä Marsin kuut ovat peräisin?

Phoboksen ja Deimoksen alkuperästä on kaksi keskeistä selitystä. Ensimmäisen mukaan ne ovat Marsin painovoiman kaappaamia alkuperäisiä asteroideja. Toisen mukaan ne syntyivät, kun Marsiin kohdistunut jättimäinen törmäys sinkosi ainesta kiertoradalle. 4041

Phobokselta palautettu näyte voisi auttaa erottamaan teoriat toisistaan. Tutkijat voivat verrata sen mineraaleja, kokonaiskemiaa, isotooppijälkiä ja radiometristä ikää tunnettuihin asteroidimateriaaleihin sekä siihen, millaisia ominaisuuksia Marsista peräisin olevalta ainekselta odotetaan. Tulokset voivat selventää kuiden alkuperää, Marsin varhaista historiaa ja kiviplaneettojen kehitystä. 4142

Näyte ei kuitenkaan kerro kaikkea yksinään. MMX:n havainnot molemmista kuista, niiden pinnoista ja suhteesta Marsiin tarjoavat geologisen taustan, jota tarvitaan näytteen tulkitsemiseen.

Milloin ja missä näytteet palaavat Maahan?

JAXA:n nykyinen tavoite on, että MMX:n näytekapseli palaa Maahan Japanin tilivuonna 2031. Virallisissa lähteissä ilmoitetaan paluuvuosi, mutta niissä ei vahvisteta lopullista laskeutumis- tai näytteiden noutopaikkaa Maassa. Tarkempaa sijaintia on siksi pidettävä alustavana, ellei JAXA vahvista sitä myöhemmin. 2130

Miksi MMX on tärkeä tuleville Mars-lennoille?

MMX jatkaa JAXA:n Hayabusa2-lennolla kehitettyä näytteenpalautusteknologiaa paljon vaativammassa Marsin ympäristössä. Tehtävässä testataan muun muassa autonomista navigointia pienen kappaleen lähellä, toimintaa heikossa painovoimassa, liikkumista pinnalla, tarkkaa laskeutumista, näytteenottoa, näytteiden eristämistä ja paluuta ilmakehän läpi. 2026

JAXA näkee MMX:n myös askeleena kohti laajempaa Marsin tutkimusta. Tehtävän välitön tavoite on tieteellinen: Phoboksen aineksen tuominen Maahan. Sen tuottamat tekniset opit voivat kuitenkin vaikuttaa myöhempiin robotti- ja miehitettyihin lentoihin sekä arvioihin siitä, voisivatko Marsin kuut tukea tulevaa tutkimustoimintaa tai toimia osana Mars-lentojen infrastruktuuria. 2026