Tekoälyn käyttöönotto ei myöskään ole alan aivan uusi hanke. Yli puolet yrityksistä, 56 %, aloitti tekoälyn integroinnin toimintaansa neljä tai viisi vuotta sitten. Viimeisen vuoden aikana aloittaneita oli vain 9 % . Varainhoitoala on siis keskellä tekoälymurrosta, ei vasta sen lähtöruudussa.

Ristiriita kulminoituu investointien määrään

Kyselyn puhuttelevin tulos liittyy siihen, mikä olisi tekoälyyn sijoittamisen sopiva taso:

• 66 % rahastonhoitajista pelkää yrityksensä yli-investoivan tekoälyyn .
• 25 % katsoo, ettei organisaatio investoi vielä tarpeeksi .

Clearwater Analytics kutsuu ilmiötä investointiparadoksiksi. Ala pitää tekoälyä selvästi mullistavana teknologiana, mutta yhteistä näkemystä sopivasta panostuksesta ei ole. Clearwaterin teknologiajohtaja Souvik Dasin mukaan yritykset yrittävät yhä löytää tasapainoa tilanteessa, jossa teknologian vaikutus näyttää suurelta mutta sijoitetun rahan tuottoa on vaikea ennustaa .

Suurimmat odotukset kohdistuvat dataan ja päätöksentekoon

Seuraavan 12 kuukauden suurimpia vaikutuksia tekoälyltä odotetaan erityisesti tietointensiivisissä tehtävissä, jotka tukevat ihmisten tekemiä sijoituspäätöksiä:

• 62 % rahastonhoitajista odottaa tekoälyn tuovan mullistavan muutoksen datan tuottamiseen ja tiivistämiseen .
• 58 % arvioi sen vaikuttavan merkittävästi päätöksenteon tukijärjestelmiin, kuten salkkujen tasapainottamiseen .
• 57 % odottaa merkittävää vaikutusta ennustemalleihin ja stressitestaukseen .

Tulokset viittaavat siihen, että varainhoitajat eivät ensisijaisesti näe tekoälyä salkunhoitajien korvaajana. Pikemminkin sen odotetaan nopeuttavan työtä, jossa käsitellään suuria tietomääriä, arvioidaan riskejä ja valmistellaan sijoitusratkaisuja.

Datan laatu ratkaisee, näkyvätkö hyödyt käytännössä

Suurempi budjetti ei yksin takaa parempaa lopputulosta. Tutkimuksessa yrityksen lähtödatan laatu nousi keskeiseksi tekijäksi siinä, parantaako tekoäly todella toimintaa.

Yrityksistä, jotka arvioivat datansa tarkkuuden hyväksi tai erinomaiseksi, 44 % kertoi riskienhallinnan muuttuneen tekoälyn ansiosta paljon ennakoivammaksi. Yrityksistä, joiden data oli laadultaan kohtalaista tai heikkoa, vastaava osuus oli vain 17 % .

Institutional Investor tiivisti tutkimuksen keskeisen havainnon näin: varainhoitajat lisäävät tekoälymenojaan voimakkaasti, mutta suurempi budjetti ei aina muutu tuloksiksi . Hyvän datanhallinnan yritykset saavat investoinneistaan enemmän irti riskienhallinnassa, raportoinnissa ja analyysissä. Heikkolaatuisen datan päälle rakennettu tekoäly taas voi jäädä kalliiksi kokeiluksi.

Alan seuraava kysymys ei ole vain ”kuinka paljon?”

GenAI and the Data Divide kuvaa varainhoitoalaa, joka tekee rohkeita panostuksia teknologiaan ilman selkeitä yhteisiä mittareita sille, milloin investointi on onnistunut. Yritykset ovat jo vuosia rakentaneet tekoälyvalmiuksiaan, mutta silti enemmistö alan johtajista epäilee, että rahaa käytetään liikaa.

Tutkimuksen käytännön viesti on selvä: datan laatu voi olla budjetin kokoa tärkeämpi kilpailutekijä. Yritykset, jotka panostavat tarkkaan ja hyvin hallinnoituun dataan, näyttävät saavuttavan tekoälyllä todennäköisemmin konkreettisia parannuksia riskienhallintaan ja päätöksentekoon. Varainhoitajalle ratkaiseva kysymys ei siksi ole vain se, kuinka paljon tekoälyyn käytetään rahaa – vaan myös se, kuinka luotettavaa dataa malleille syötetään.

Tekoälyn käyttöönotto ei myöskään ole alan aivan uusi hanke. Yli puolet yrityksistä, 56 %, aloitti tekoälyn integroinnin toimintaansa neljä tai viisi vuotta sitten. Viimeisen vuoden aikana aloittaneita oli vain 9 % . Varainhoitoala on siis keskellä tekoälymurrosta, ei vasta sen lähtöruudussa.

Ristiriita kulminoituu investointien määrään

Kyselyn puhuttelevin tulos liittyy siihen, mikä olisi tekoälyyn sijoittamisen sopiva taso:

• 66 % rahastonhoitajista pelkää yrityksensä yli-investoivan tekoälyyn .
• 25 % katsoo, ettei organisaatio investoi vielä tarpeeksi .

Clearwater Analytics kutsuu ilmiötä investointiparadoksiksi. Ala pitää tekoälyä selvästi mullistavana teknologiana, mutta yhteistä näkemystä sopivasta panostuksesta ei ole. Clearwaterin teknologiajohtaja Souvik Dasin mukaan yritykset yrittävät yhä löytää tasapainoa tilanteessa, jossa teknologian vaikutus näyttää suurelta mutta sijoitetun rahan tuottoa on vaikea ennustaa .

Suurimmat odotukset kohdistuvat dataan ja päätöksentekoon

Seuraavan 12 kuukauden suurimpia vaikutuksia tekoälyltä odotetaan erityisesti tietointensiivisissä tehtävissä, jotka tukevat ihmisten tekemiä sijoituspäätöksiä:

• 62 % rahastonhoitajista odottaa tekoälyn tuovan mullistavan muutoksen datan tuottamiseen ja tiivistämiseen .
• 58 % arvioi sen vaikuttavan merkittävästi päätöksenteon tukijärjestelmiin, kuten salkkujen tasapainottamiseen .
• 57 % odottaa merkittävää vaikutusta ennustemalleihin ja stressitestaukseen .

Tulokset viittaavat siihen, että varainhoitajat eivät ensisijaisesti näe tekoälyä salkunhoitajien korvaajana. Pikemminkin sen odotetaan nopeuttavan työtä, jossa käsitellään suuria tietomääriä, arvioidaan riskejä ja valmistellaan sijoitusratkaisuja.

Datan laatu ratkaisee, näkyvätkö hyödyt käytännössä

Suurempi budjetti ei yksin takaa parempaa lopputulosta. Tutkimuksessa yrityksen lähtödatan laatu nousi keskeiseksi tekijäksi siinä, parantaako tekoäly todella toimintaa.

Yrityksistä, jotka arvioivat datansa tarkkuuden hyväksi tai erinomaiseksi, 44 % kertoi riskienhallinnan muuttuneen tekoälyn ansiosta paljon ennakoivammaksi. Yrityksistä, joiden data oli laadultaan kohtalaista tai heikkoa, vastaava osuus oli vain 17 % .

Institutional Investor tiivisti tutkimuksen keskeisen havainnon näin: varainhoitajat lisäävät tekoälymenojaan voimakkaasti, mutta suurempi budjetti ei aina muutu tuloksiksi . Hyvän datanhallinnan yritykset saavat investoinneistaan enemmän irti riskienhallinnassa, raportoinnissa ja analyysissä. Heikkolaatuisen datan päälle rakennettu tekoäly taas voi jäädä kalliiksi kokeiluksi.

Alan seuraava kysymys ei ole vain ”kuinka paljon?”

GenAI and the Data Divide kuvaa varainhoitoalaa, joka tekee rohkeita panostuksia teknologiaan ilman selkeitä yhteisiä mittareita sille, milloin investointi on onnistunut. Yritykset ovat jo vuosia rakentaneet tekoälyvalmiuksiaan, mutta silti enemmistö alan johtajista epäilee, että rahaa käytetään liikaa.

Tutkimuksen käytännön viesti on selvä: datan laatu voi olla budjetin kokoa tärkeämpi kilpailutekijä. Yritykset, jotka panostavat tarkkaan ja hyvin hallinnoituun dataan, näyttävät saavuttavan tekoälyllä todennäköisemmin konkreettisia parannuksia riskienhallintaan ja päätöksentekoon. Varainhoitajalle ratkaiseva kysymys ei siksi ole vain se, kuinka paljon tekoälyyn käytetään rahaa – vaan myös se, kuinka luotettavaa dataa malleille syötetään.