Välitön syy on Lähi-idän sota, joka on häirinnyt energiantoimituksia, nostanut raaka-aineiden hintoja ja lisännyt epävarmuutta markkinoilla . Taustalla on kuitenkin laajempi, jo vuodesta 2019 rakentunut heikkeneminen. Maailmanpankki kuvaa ajanjaksoa yhdeksi tiheimmistä maailmanlaajuisten kriisien keskittymistä sitten 1970-luvun .

Luvut kertovat pysähtyneestä kehityksestä

Vuoden 2026 kasvuennuste, 2,5 prosenttia, on laskettu aiemmasta 2,9 prosentin arviosta. Ennusteita on heikennetty noin kahden kolmasosan maailman talouksista osalta tammikuuhun verrattuna . Kehittyvien markkinoiden ja kehitysmaiden kasvun odotetaan painuvan pandemian jälkeisen ajan alimmalle tasolleen, 3,6 prosenttiin .

Ongelma ei ole vain tuotannon kokonaismäärässä, vaan siinä, että maiden kehitys erkanee toisistaan. Lähes joka toinen kehitysmaa ei ole vuodesta 2019 lähtien yltänyt kehittyneiden maiden asukaskohtaiseen tulonkasvuun . Kun Kiina ja Intia jätetään tarkastelun ulkopuolelle, muiden kehittyvien markkinoiden ja kehitysmaiden odotetaan jäävän lähes kokonaisen vuosikymmenen jälkeen taloudellisessa lähentymisessä .

Riskit voivat pahimmillaan olla vielä suurempia. Jos Lähi-idän konfliktit laajenevat, energiantoimitusten häiriöt pitkittyvät ja ongelmat leviävät rahoitusmarkkinoille, maailmantalouden kasvu voisi Maailmanpankin arvion mukaan romahtaa 1,3 prosenttiin . Vaikka Hormuzinsalmen öljykuljetusten häiriöt helpottaisivat pian, maailmanlaajuisen inflaation ennustetaan olevan vuonna 2026 keskimäärin 4 prosenttia, kun vuonna 2025 lukema oli 3,3 prosenttia .

Tekoäly voi kaventaa kuilua – tai kasvattaa sitä

Raportissa tekoäly nähdään sekä mahdollisuutena että jakolinjana. Lyhyellä aikavälillä tekoälyn kasvuvaikutukset näkyvät ennen kaikkea investointien lisääntymisenä kehittyneissä talouksissa, erityisesti Yhdysvalloissa . Pidemmällä aikavälillä merkittävin hyöty voisi syntyä tuottavuuden nopeammasta kasvusta. Arviot vaikutuksista vaihtelevat kuitenkin maltillisista parannuksista mullistavaan muutokseen .

Kehittyneet maat johtavat tekoälyn kehitystä ja ottavat teknologiaa todennäköisesti käyttöön nopeammin ja laajemmin. Tämä voi kasvattaa entisestään tuottavuus- ja elintasoeroa kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä . Maailmanpankki varoittaa, että viivyttely matalan ja keskitulotason maissa voi jättää ne pysyvästi kauemmas teknologisen kehityksen kärjestä .

Kuva ei silti ole yksiselitteisen synkkä. Tekoälyyn liittyvien työpaikkailmoitusten määrä kasvaa keskituloisissa maissa selvästi nopeammin kuin korkean tulotason maissa: ylemmän keskitulotason maissa kasvu on ollut 16 prosenttia ja alemman keskitulotason maissa 11 prosenttia, kun korkean tulotason maissa vastaava luku on 2 prosenttia .

Tämä viittaa «pienen tekoälyn» käyttöönoton aaltoon. Kyse on edullisista ja helposti saavutettavista ratkaisuista, jotka toimivat tavallisilla laitteilla ja joita voidaan hyödyntää esimerkiksi luottomarkkinoilla, koulutuksessa ja terveyspalveluissa . Tekoälyn nopeampi käyttöönotto alueilla, joilla on toimiva sääntely, osaavaa työvoimaa ja riittävä digitaalinen infrastruktuuri, voisi vauhdittaa tuottavuutta laajasti .

Velka, kaupan pirstoutuminen ja energia painavat kasvua

Maailmanpankin kuvauksessa 2020-luvun kriisit ovat kasautuneet toistensa päälle. Lähi-idän energiashokin lisäksi kehitysmaiden kasvua jarruttavat useat pitkäkestoiset rakenteelliset ongelmat :

• Kasvava velka kaventaa monien kehitysmaiden liikkumavaraa juuri silloin, kun investointeja tarvittaisiin eniten.
• Kaupan pirstoutuminen lisää tullimuureja ja hajottaa toimitusketjuja. Se muodostaa maailmankaupalle pysyvän tehokkuusrasitteen.
• Rahapolitiikan politisoituminen ja uskottavuuden heikkeneminen vaikeuttavat keskuspankkien työtä inflaation ja inflaatio-odotusten hallinnassa.
• Kaupan ja kulutuksen aikaistuminen tuki talousaktiviteettia vuonna 2025, mutta osa vahvuudesta saattoi olla vain tulevan kysynnän siirtymistä aiemmaksi, ei kestävää elpymistä .

Kolme mahdollisuutta vahvempaan 2030-lukuun

Raportin viesti ei ole pelkkä varoitus. Maailmanpankki nostaa esiin kolme mahdollisuuksien aluetta, jotka voisivat tehdä 2030-luvusta «kultaisen vuosikymmenen» työpaikoille ja talouskasvulle .

1. Tekoäly leviää laajempaan käyttöön.

Vaikka tekoäly ei yltäisi suurimpiin lupauksiinsa, sen odotetaan nostavan maailman tuottavuuden kasvua 2020-luvun heikosta keskiarvosta. Myönteisessä skenaariossa 2030-luvun kasvu voisi ylittää 2000-luvun keskiarvon ja muodostua vahvimmaksi globaalin kasvun vuosikymmeneksi sitten 1970-luvun . Hyvin hallittu tekoälyn käyttöönotto voisi nostaa maailman potentiaalisen kasvun 2000-luvun keskiarvon yläpuolelle .

2. Puhdas energia on myös turvallisuuskysymys.

Lähi-idän konflikteihin liittynyt energiashokki on vahvistanut strategisia perusteita investoida puhtaaseen energiaan. Kyse ei Maailmanpankin mukaan ole enää vain ilmastotavoitteesta, vaan myös energian saatavuuden ja toimitusvarmuuden turvaamisesta. Tämä voi muodostua pitkäaikaiseksi kasvun veturiksi .

3. Alueellinen kauppa tarjoaa toimivan perustan.

Vaikka maailmankauppa pirstoutuu, alueelliset kauppajärjestelyt ovat edelleen vahvoja ja ohjaavat suurta osaa maailman tavaravirroista. Niiden varaan voidaan rakentaa syvempää taloudellista integraatiota, toimitusketjujen monipuolistamista ja pienempiä kustannuksia kehitysmaille .

Politiikan ratkaisut ratkaisevat

Maailmanpankin kokonaisarvio on, että maailmantalouden potentiaalinen kasvu jää rakenteellisesti heikoksi ilman koordinoituja toimia. Kestävien alojen investointeja lisäämällä, kaupan kustannuksia leikkaamalla, palvelualojen kasvua hyödyntämällä ja työvoimaosallistumista laajentamalla potentiaalista bruttokansantuotteen kasvua voitaisiin nostaa jopa 0,7 prosenttiyksikköä, 2,9 prosenttiin .

Panoksena ei ole vain seuraavan suhdannekäänteen nopeus. Maailmanpankki varoittaa, että pitkittyvä hidas kasvu vaikeuttaisi merkittävästi sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa että köyhyyden vähentämistä . Tekoäly, puhdas energia ja alueellinen kauppa voivat avata tien parempaan 2030-lukuun – mutta vain, jos investoinnit, osaaminen ja toimiva talouspolitiikka ulottuvat myös maihin, jotka ovat tähän asti jääneet kehityksen sivuraiteelle.

Välitön syy on Lähi-idän sota, joka on häirinnyt energiantoimituksia, nostanut raaka-aineiden hintoja ja lisännyt epävarmuutta markkinoilla . Taustalla on kuitenkin laajempi, jo vuodesta 2019 rakentunut heikkeneminen. Maailmanpankki kuvaa ajanjaksoa yhdeksi tiheimmistä maailmanlaajuisten kriisien keskittymistä sitten 1970-luvun .

Luvut kertovat pysähtyneestä kehityksestä

Vuoden 2026 kasvuennuste, 2,5 prosenttia, on laskettu aiemmasta 2,9 prosentin arviosta. Ennusteita on heikennetty noin kahden kolmasosan maailman talouksista osalta tammikuuhun verrattuna . Kehittyvien markkinoiden ja kehitysmaiden kasvun odotetaan painuvan pandemian jälkeisen ajan alimmalle tasolleen, 3,6 prosenttiin .

Ongelma ei ole vain tuotannon kokonaismäärässä, vaan siinä, että maiden kehitys erkanee toisistaan. Lähes joka toinen kehitysmaa ei ole vuodesta 2019 lähtien yltänyt kehittyneiden maiden asukaskohtaiseen tulonkasvuun . Kun Kiina ja Intia jätetään tarkastelun ulkopuolelle, muiden kehittyvien markkinoiden ja kehitysmaiden odotetaan jäävän lähes kokonaisen vuosikymmenen jälkeen taloudellisessa lähentymisessä .

Riskit voivat pahimmillaan olla vielä suurempia. Jos Lähi-idän konfliktit laajenevat, energiantoimitusten häiriöt pitkittyvät ja ongelmat leviävät rahoitusmarkkinoille, maailmantalouden kasvu voisi Maailmanpankin arvion mukaan romahtaa 1,3 prosenttiin . Vaikka Hormuzinsalmen öljykuljetusten häiriöt helpottaisivat pian, maailmanlaajuisen inflaation ennustetaan olevan vuonna 2026 keskimäärin 4 prosenttia, kun vuonna 2025 lukema oli 3,3 prosenttia .

Tekoäly voi kaventaa kuilua – tai kasvattaa sitä

Raportissa tekoäly nähdään sekä mahdollisuutena että jakolinjana. Lyhyellä aikavälillä tekoälyn kasvuvaikutukset näkyvät ennen kaikkea investointien lisääntymisenä kehittyneissä talouksissa, erityisesti Yhdysvalloissa . Pidemmällä aikavälillä merkittävin hyöty voisi syntyä tuottavuuden nopeammasta kasvusta. Arviot vaikutuksista vaihtelevat kuitenkin maltillisista parannuksista mullistavaan muutokseen .

Kehittyneet maat johtavat tekoälyn kehitystä ja ottavat teknologiaa todennäköisesti käyttöön nopeammin ja laajemmin. Tämä voi kasvattaa entisestään tuottavuus- ja elintasoeroa kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä . Maailmanpankki varoittaa, että viivyttely matalan ja keskitulotason maissa voi jättää ne pysyvästi kauemmas teknologisen kehityksen kärjestä .

Kuva ei silti ole yksiselitteisen synkkä. Tekoälyyn liittyvien työpaikkailmoitusten määrä kasvaa keskituloisissa maissa selvästi nopeammin kuin korkean tulotason maissa: ylemmän keskitulotason maissa kasvu on ollut 16 prosenttia ja alemman keskitulotason maissa 11 prosenttia, kun korkean tulotason maissa vastaava luku on 2 prosenttia .

Tämä viittaa «pienen tekoälyn» käyttöönoton aaltoon. Kyse on edullisista ja helposti saavutettavista ratkaisuista, jotka toimivat tavallisilla laitteilla ja joita voidaan hyödyntää esimerkiksi luottomarkkinoilla, koulutuksessa ja terveyspalveluissa . Tekoälyn nopeampi käyttöönotto alueilla, joilla on toimiva sääntely, osaavaa työvoimaa ja riittävä digitaalinen infrastruktuuri, voisi vauhdittaa tuottavuutta laajasti .

Velka, kaupan pirstoutuminen ja energia painavat kasvua

Maailmanpankin kuvauksessa 2020-luvun kriisit ovat kasautuneet toistensa päälle. Lähi-idän energiashokin lisäksi kehitysmaiden kasvua jarruttavat useat pitkäkestoiset rakenteelliset ongelmat :

• Kasvava velka kaventaa monien kehitysmaiden liikkumavaraa juuri silloin, kun investointeja tarvittaisiin eniten.
• Kaupan pirstoutuminen lisää tullimuureja ja hajottaa toimitusketjuja. Se muodostaa maailmankaupalle pysyvän tehokkuusrasitteen.
• Rahapolitiikan politisoituminen ja uskottavuuden heikkeneminen vaikeuttavat keskuspankkien työtä inflaation ja inflaatio-odotusten hallinnassa.
• Kaupan ja kulutuksen aikaistuminen tuki talousaktiviteettia vuonna 2025, mutta osa vahvuudesta saattoi olla vain tulevan kysynnän siirtymistä aiemmaksi, ei kestävää elpymistä .

Kolme mahdollisuutta vahvempaan 2030-lukuun

Raportin viesti ei ole pelkkä varoitus. Maailmanpankki nostaa esiin kolme mahdollisuuksien aluetta, jotka voisivat tehdä 2030-luvusta «kultaisen vuosikymmenen» työpaikoille ja talouskasvulle .

1. Tekoäly leviää laajempaan käyttöön.

Vaikka tekoäly ei yltäisi suurimpiin lupauksiinsa, sen odotetaan nostavan maailman tuottavuuden kasvua 2020-luvun heikosta keskiarvosta. Myönteisessä skenaariossa 2030-luvun kasvu voisi ylittää 2000-luvun keskiarvon ja muodostua vahvimmaksi globaalin kasvun vuosikymmeneksi sitten 1970-luvun . Hyvin hallittu tekoälyn käyttöönotto voisi nostaa maailman potentiaalisen kasvun 2000-luvun keskiarvon yläpuolelle .

2. Puhdas energia on myös turvallisuuskysymys.

Lähi-idän konflikteihin liittynyt energiashokki on vahvistanut strategisia perusteita investoida puhtaaseen energiaan. Kyse ei Maailmanpankin mukaan ole enää vain ilmastotavoitteesta, vaan myös energian saatavuuden ja toimitusvarmuuden turvaamisesta. Tämä voi muodostua pitkäaikaiseksi kasvun veturiksi .

3. Alueellinen kauppa tarjoaa toimivan perustan.

Vaikka maailmankauppa pirstoutuu, alueelliset kauppajärjestelyt ovat edelleen vahvoja ja ohjaavat suurta osaa maailman tavaravirroista. Niiden varaan voidaan rakentaa syvempää taloudellista integraatiota, toimitusketjujen monipuolistamista ja pienempiä kustannuksia kehitysmaille .

Politiikan ratkaisut ratkaisevat

Maailmanpankin kokonaisarvio on, että maailmantalouden potentiaalinen kasvu jää rakenteellisesti heikoksi ilman koordinoituja toimia. Kestävien alojen investointeja lisäämällä, kaupan kustannuksia leikkaamalla, palvelualojen kasvua hyödyntämällä ja työvoimaosallistumista laajentamalla potentiaalista bruttokansantuotteen kasvua voitaisiin nostaa jopa 0,7 prosenttiyksikköä, 2,9 prosenttiin .

Panoksena ei ole vain seuraavan suhdannekäänteen nopeus. Maailmanpankki varoittaa, että pitkittyvä hidas kasvu vaikeuttaisi merkittävästi sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa että köyhyyden vähentämistä . Tekoäly, puhdas energia ja alueellinen kauppa voivat avata tien parempaan 2030-lukuun – mutta vain, jos investoinnit, osaaminen ja toimiva talouspolitiikka ulottuvat myös maihin, jotka ovat tähän asti jääneet kehityksen sivuraiteelle.