Pekingin vuoden 2026 humanoidirobottien kisat kasvavat jättitapahtumaksi

Tapahtuma on kasvanut myös kestoltaan. Ensimmäiset kisat kestivät kolme päivää ja sisälsivät kuusi kilpailuyksikköä. Vuoden 2026 tapahtuma kestää viisi päivää ja jakautuu yhdeksään yksikköön.

Mukana on robotiikan suurmaita ja Brasilian maajoukkue

Kisoihin osallistuu joukkueita 16 maasta kuudelta mantereelta. Lähteissä mainitaan Kiinan lisäksi muun muassa Yhdysvallat, Saksa ja Japani, jotka ovat perinteisesti merkittäviä robotiikan ja automaation maita. Brasilia puolestaan kokoaa tapahtumaa varten viisi RoboCup-jalkapallojoukkuetta yhdeksi kansalliseksi ryhmäksi.

Lähteet eivät kuitenkaan sisällä täydellistä virallista luetteloa kaikista 16 osallistujamaasta. Mainitut maat ovat siis esimerkkejä koko osallistujajoukon sijaan.

Kiina muodostaa selvästi suurimman osan kilpailukentästä. Yhden raportin mukaan mukana on 641 kiinalaisjoukkuetta ja 1 975 robottia, jotka edustavat yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Kotimaisiin osallistujiin kuuluu laajasti robotiikkayrityksiä sekä korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden joukkueita.

Joukkueiden määrä kasvoi 138 prosenttia

Selvin muutos näkyy joukkueiden määrässä: vuoden 2026 kisoihin on rekisteröity 666 joukkuetta, kun ensimmäisissä kisoissa vuonna 2025 niitä oli 280. Kasvua on 138 prosenttia.

Robotteja nähdään kilpailuissa yhteensä 2 056. Järjestäjät ja useat uutisraportit kuvaavat määrää noin nelinkertaiseksi viime vuoteen verrattuna, mutta yksi lähde kertoo kasvusta eri tavalla. Varminta on todeta, että robottien osallistujamäärä on kasvanut voimakkaasti, vaikka saatavilla olevat raportit eivät anna täysin yhtenäistä tarkkaa kerrointa.

Myös kilpailujen kokonaismäärä on kasvanut. Ennakkotiedoissa puhuttiin yli 30 lajista, mutta lopullisessa julkaistussa ohjelmassa on 51 lajia ja 1 301 kilpailusessiota.

Uudet lajit testaavat robottien fysiikkaa

Vuoden 2026 ohjelmaan on lisätty pituushyppy, painonnosto, köydenveto ja pöytätennis. Lajit mittaavat esimerkiksi tasapainoa, voimankäytön hallintaa, koordinaatiota, mekaanista rakennetta ja keskeisten komponenttien toimintaa – eivät vain sitä, osaako robotti kävellä tai juosta.

Ohjelmassa on lisäksi jalkapalloa, kamppailua, tanssia ja yleisurheilua. Kilpailut toimivatkin samalla toistettavina tekniikkatesteinä. Jokainen lisäsenttimetri pituushypyssä tai lisäkilo painonnostossa voi kuvastaa moottoreiden, vaihteistojen, nivelten, ohjausjärjestelmien ja valmistustarkkuuden kehitystä.

Urheilukentältä tehtaisiin ja kirjastoihin

Tapahtuman merkittävin muutos on käytännön tilanteisiin perustuvien kilpailujen korostuminen. Robotit eivät kilpaile pelkästään urheilukentällä, vaan niiden toimintaa testataan ympäristöissä, jotka jäljittelevät esimerkiksi:

• tehtaita ja muita teollisuusympäristöjä;
• hotelleja ja koteja;
• logistiikkakeskuksia;
• pelastus- ja hätätilanteita;
• kirjastoja;
• vähittäiskauppaa, toimistopalveluja ja sähköautojen latausympäristöjä.

Tehtäviin kuuluu muun muassa teollista kokoonpanoa, siivousta, hätätilanteisiin reagointia ja kirjojen lajittelua. Käsien näppäryyttä mittaavassa haasteessa robotit voivat joutua kokoamaan työkaluja, punnitsemaan jauhetta, pinoamaan palikoita, lyömään nauloja, avaamaan pulloja, purkamaan pakkauksia, poimimaan esineitä pinseteillä ja yhdistämään kaapeleita.

Tällaiset tehtävät osuvat robotiikan vaikeaan ”viimeiseen metriin”: siihen, että kone ei ainoastaan tunnista esinettä vaan pystyy myös käsittelemään sitä luotettavasti vaihtelevassa, ihmisten käyttämässä ympäristössä. Siksi järjestäjät korostavat hienomotorisia taitoja ja entistä itsenäisempää toimintaa.

Tavoitteena käytännön sovellukset – mutta näyttöä kaupallistumisesta on vielä vähän

Järjestäjät kuvaavat kisoja kehittyväksi testiympäristöksi, jossa mitataan niin sanottua kehollista älykkyyttä ja käytännön toimintakykyä. Heidän mukaansa tiukemmat säännöt, itsenäistä toimintaa vaativat lajit ja parempi hienomotoriikka voivat auttaa siirtämään laboratorioissa ja kilpailuissa saavutetut edistysaskeleet teollisuuden järjestelmiin ja työpaikoille.

Tämä on kuitenkin järjestäjien tavoite, ei osoitus siitä, että humanoidirobotit olisivat jo laajasti kaupallisessa käytössä. Kilpailussa onnistuminen osoittaa kehitystä rajatuissa ja ennalta määritellyissä olosuhteissa, mutta se ei vielä todista, että robotti pystyy tekemään kustannustehokkaasti ja luotettavasti tavallista teollisuus- tai palvelutyötä.

Vuoden 2026 kisojen kiinnostavin viesti ei siksi välttämättä liity yhteen juoksuun tai otteluun. Olennaisempaa on kolmen asian yhdistelmä: suurempi osallistujajoukko, vaativammat fyysiset testit ja todellista työtä jäljittelevät tehtävät. Ne kertovat, että humanoidirobotiikan kilpailuissa mitataan liikkumisen lisäksi yhä tarkemmin sitä, pystyvätkö koneet tekemään hyödyllisiä tehtäviä aiempaa itsenäisemmin.