Presidentti Donald Trump pidensi tulitaukoa myöhemmin toistaiseksi, mutta sodan peruskysymykset jäivät ratkaisematta . Islamabadissa käytyjen neuvottelujen piti luoda pohja pysyvälle sopimukselle, mutta ne eivät edenneet. Sekä Washington että Teheran ovat syyttäneet toisiaan vilpillisestä neuvotteluasenteesta .
Yhdysvallat on lisäksi asettanut Iranin merisaartoon. Persianlahdella puhutaan käytännössä ”kaksoissaartosta”, koska sekä salmen liikenne että Iranin meriyhteydet ovat rajoittuneet . Trump kuvasi tulitaukoa jo 11. toukokuuta ”massiivisessa tehohoidossa” olevaksi .
Toukokuun lopulta kesäkuun alkuun kriisi kehittyi vaaralliseksi vuorotteluksi, jossa kumpikin osapuoli perusteli omia iskujaan itsepuolustuksella ja piti vastapuolen toimia tulitauon rikkomisena.
Yhdysvaltain asevoimat kertoi tehneensä niin sanottuja itsepuolustusiskuja iranilaisiin tutka- ja droneohjauskohteisiin Gorukissa ja Qeshmin saarella. Washingtonin mukaan iskuja edelsi Iranin tekemä yhdysvaltalaisen MQ-1-dronen pudottaminen . Pentagon korosti toimineensa ”pidättyväisesti” .
Trump kuvasi 8. toukokuuta yhdysvaltalaisten vastaiskuja ”rakkaudenosoitukseksi” (”love tap”) ja sanoi tulitauon olevan yhä voimassa .
Yhdysvallat teki uuden iskusarjan Qeshmin saarella Hormuzinsalmessa. Yhdysvaltain Lähi-idän joukkojen komentokeskus ilmoitti kohteena olleen Iranin sotilaallinen maaohjausasema. Washingtonin mukaan isku vastasi Iranin Kuwaitiin ja Bahrainiin kohdistamia hyökkäysyrityksiä .
Yhdysvallat myös pysäytti Qeshmin saaren lähellä öljytankkerin, jonka se katsoi rikkoneen amerikkalaista merisaartoa. Tapaus laukaisi uuden iranilaisen vastaiskujen aallon .
Iran laukaisi 3. kesäkuuta ballistisia ohjuksia ja droneja Bahrainiin ja Kuwaitiin. Bahrain ilmoitti torjuneensa lähestyvät ammukset, mutta Kuwaitissa seuraukset olivat vakavat: iranilaisdrone osui Kuwaitin kansainvälisen lentoaseman matkustajaterminaaliin, surmasi yhden ihmisen ja haavoitti kymmeniä. Lentoasema suljettiin hetkeksi .
Kuwaitin lentoasema on ollut ilmaiskujen kohteena sodan alusta eli 28. helmikuuta lähtien. Hyökkäyksissä on tähdätty muun muassa terminaali 1:een ja lennonjohdon kannalta tärkeään infrastruktuuriin .
Kesäkuun 6. päivänä Iran ampui jälleen ballistisia ohjuksia ja lähetti droneja kohti Bahrainia ja Kuwaitia. Bahrain kutsui hyökkäystä ”vakavaksi eskalaatioksi” ja ilmoitti torjunnoista . Iran puolestaan syytti Yhdysvaltoja tulitauon ”vakavasta rikkomisesta”, koska Yhdysvallat oli iskenyt rannikkolaitoksiin Sirikissä ja Qeshmin saarella .
Kuwaitin lentoasemaan kohdistunut isku oli enemmän kuin yksi sotilaallinen välikohtaus. Se osoitti, kuinka Persianlahden kriisi ulottuu suoraan matkustajiin, lentoliikenteeseen ja muuhun siviili-infrastruktuuriin.
Kuwait tuomitsi iskun, sulki lentoaseman väliaikaisesti ja joutui keskeyttämään lentoja. Terminaalin vaurioituminen häiritsi sekä ihmisten arkea että kaupallista liikennettä . Iran kiisti aiheuttaneensa vauriot, vaikka Kuwait kertoi iranilaisdronejen osuneen terminaaliin .
Tulitauon oli tarkoitus antaa osapuolille aikaa pysyvän sopimuksen rakentamiseen. Islamabadissa käydyt neuvottelut eivät kuitenkaan lähteneet kunnolla käyntiin, ja ne ovat käytännössä epäonnistuneet .
Keskeiset kiistat koskevat seuraavia aiheita:
Trump hylkäsi 11. toukokuuta Iranin vastatarjouksen ja kutsui sitä ”hyväksymättömäksi” ja ”tyhmäksi”. Samalla hän sanoi tulitauon olevan ”massivisessa tehohoidossa” .
Iran keskeytti hetkeksi yhteydenpidon välittäjiin kesäkuun alussa. Trump kiisti neuvottelujen pysähtyneen ja väitti niiden jatkuvan ”nopeassa tahdissa”. Hänen mukaansa sopimus voisi syntyä ”seuraavan viikon aikana” .
Persianlahden maat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa ne tasapainoilevat Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon, Iranin vastatoimien ja oman siviiliväestönsä turvallisuuden välillä.
Trumpin julkiset lausunnot ovat muuttuneet kriisin aikana nopeasti.
Huhtikuun sopimus oli tarkoitettu sillaksi kohti pysyvää rauhaa. Nyt se muistuttaa pikemminkin huteraa rakennelmaa, joka pitää konfliktia juuri ja juuri koossa. Kuwaitin lentoasemaan kohdistunut isku osoitti, että sodan vaikutukset eivät rajoitu taistelukentille, vaan uhkaavat siviilejä, lentoliikennettä ja alueen taloutta.
Kun diplomatia on pysähdyksissä ja kumpikin osapuoli tulkitsee ”itsepuolustuksen” omalla tavallaan, yksittäinen uusi isku voi käynnistää laajemman sodan uudelleen. Tulitauko on siis yhä olemassa paperilla – mutta käytännössä se on erittäin hauras.
Presidentti Donald Trump pidensi tulitaukoa myöhemmin toistaiseksi, mutta sodan peruskysymykset jäivät ratkaisematta . Islamabadissa käytyjen neuvottelujen piti luoda pohja pysyvälle sopimukselle, mutta ne eivät edenneet. Sekä Washington että Teheran ovat syyttäneet toisiaan vilpillisestä neuvotteluasenteesta .
Yhdysvallat on lisäksi asettanut Iranin merisaartoon. Persianlahdella puhutaan käytännössä ”kaksoissaartosta”, koska sekä salmen liikenne että Iranin meriyhteydet ovat rajoittuneet . Trump kuvasi tulitaukoa jo 11. toukokuuta ”massiivisessa tehohoidossa” olevaksi .
Toukokuun lopulta kesäkuun alkuun kriisi kehittyi vaaralliseksi vuorotteluksi, jossa kumpikin osapuoli perusteli omia iskujaan itsepuolustuksella ja piti vastapuolen toimia tulitauon rikkomisena.
Yhdysvaltain asevoimat kertoi tehneensä niin sanottuja itsepuolustusiskuja iranilaisiin tutka- ja droneohjauskohteisiin Gorukissa ja Qeshmin saarella. Washingtonin mukaan iskuja edelsi Iranin tekemä yhdysvaltalaisen MQ-1-dronen pudottaminen . Pentagon korosti toimineensa ”pidättyväisesti” .
Trump kuvasi 8. toukokuuta yhdysvaltalaisten vastaiskuja ”rakkaudenosoitukseksi” (”love tap”) ja sanoi tulitauon olevan yhä voimassa .
Yhdysvallat teki uuden iskusarjan Qeshmin saarella Hormuzinsalmessa. Yhdysvaltain Lähi-idän joukkojen komentokeskus ilmoitti kohteena olleen Iranin sotilaallinen maaohjausasema. Washingtonin mukaan isku vastasi Iranin Kuwaitiin ja Bahrainiin kohdistamia hyökkäysyrityksiä .
Yhdysvallat myös pysäytti Qeshmin saaren lähellä öljytankkerin, jonka se katsoi rikkoneen amerikkalaista merisaartoa. Tapaus laukaisi uuden iranilaisen vastaiskujen aallon .
Iran laukaisi 3. kesäkuuta ballistisia ohjuksia ja droneja Bahrainiin ja Kuwaitiin. Bahrain ilmoitti torjuneensa lähestyvät ammukset, mutta Kuwaitissa seuraukset olivat vakavat: iranilaisdrone osui Kuwaitin kansainvälisen lentoaseman matkustajaterminaaliin, surmasi yhden ihmisen ja haavoitti kymmeniä. Lentoasema suljettiin hetkeksi .
Kuwaitin lentoasema on ollut ilmaiskujen kohteena sodan alusta eli 28. helmikuuta lähtien. Hyökkäyksissä on tähdätty muun muassa terminaali 1:een ja lennonjohdon kannalta tärkeään infrastruktuuriin .
Kesäkuun 6. päivänä Iran ampui jälleen ballistisia ohjuksia ja lähetti droneja kohti Bahrainia ja Kuwaitia. Bahrain kutsui hyökkäystä ”vakavaksi eskalaatioksi” ja ilmoitti torjunnoista . Iran puolestaan syytti Yhdysvaltoja tulitauon ”vakavasta rikkomisesta”, koska Yhdysvallat oli iskenyt rannikkolaitoksiin Sirikissä ja Qeshmin saarella .
Kuwaitin lentoasemaan kohdistunut isku oli enemmän kuin yksi sotilaallinen välikohtaus. Se osoitti, kuinka Persianlahden kriisi ulottuu suoraan matkustajiin, lentoliikenteeseen ja muuhun siviili-infrastruktuuriin.
Kuwait tuomitsi iskun, sulki lentoaseman väliaikaisesti ja joutui keskeyttämään lentoja. Terminaalin vaurioituminen häiritsi sekä ihmisten arkea että kaupallista liikennettä . Iran kiisti aiheuttaneensa vauriot, vaikka Kuwait kertoi iranilaisdronejen osuneen terminaaliin .
Tulitauon oli tarkoitus antaa osapuolille aikaa pysyvän sopimuksen rakentamiseen. Islamabadissa käydyt neuvottelut eivät kuitenkaan lähteneet kunnolla käyntiin, ja ne ovat käytännössä epäonnistuneet .
Keskeiset kiistat koskevat seuraavia aiheita:
Trump hylkäsi 11. toukokuuta Iranin vastatarjouksen ja kutsui sitä ”hyväksymättömäksi” ja ”tyhmäksi”. Samalla hän sanoi tulitauon olevan ”massivisessa tehohoidossa” .
Iran keskeytti hetkeksi yhteydenpidon välittäjiin kesäkuun alussa. Trump kiisti neuvottelujen pysähtyneen ja väitti niiden jatkuvan ”nopeassa tahdissa”. Hänen mukaansa sopimus voisi syntyä ”seuraavan viikon aikana” .
Persianlahden maat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa ne tasapainoilevat Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon, Iranin vastatoimien ja oman siviiliväestönsä turvallisuuden välillä.
Trumpin julkiset lausunnot ovat muuttuneet kriisin aikana nopeasti.
Huhtikuun sopimus oli tarkoitettu sillaksi kohti pysyvää rauhaa. Nyt se muistuttaa pikemminkin huteraa rakennelmaa, joka pitää konfliktia juuri ja juuri koossa. Kuwaitin lentoasemaan kohdistunut isku osoitti, että sodan vaikutukset eivät rajoitu taistelukentille, vaan uhkaavat siviilejä, lentoliikennettä ja alueen taloutta.
Kun diplomatia on pysähdyksissä ja kumpikin osapuoli tulkitsee ”itsepuolustuksen” omalla tavallaan, yksittäinen uusi isku voi käynnistää laajemman sodan uudelleen. Tulitauko on siis yhä olemassa paperilla – mutta käytännössä se on erittäin hauras.