Alpine ei aio tyytyä ratkaisuun. Talli on pyytänyt Kansainväliseltä autoliitolta FIA:lta niin sanottua Right of Review -uudelleenkäsittelyä. Sen puolustus perustuu ajatukseen, että ongelma ei välttämättä ollut Gaslyn todellisessa nopeudessa vaan siinä, miten nopeus Monacon varikkokaistan mutkaisessa sisäänajossa mitattiin.
Gasly sai kaksi erillistä viiden sekunnin rangaistusta ajettuaan varikkokaistalla yli kilpailun ajaksi määrätyn 60 km/h:n rajan . Yhteensä kymmenen sekuntia pudotti hänet kolmanneksi ajasta seitsemänneksi .
Hän ei ollut ainoa kuljettaja, jonka kilpailu kärsi marginaalisesta ylityksestä. Rangaistuksia saivat:
Ylitykset olivat siis useimmissa tapauksissa vain 0,1–0,4 km/h. FIA:n alkuperäisen selityksen mukaan kuljettajat oikaisivat varikkokaistan sisääntuloa valkoisen viivan läheltä. Tämä lyhensi ajettua matkaa ja vaikutti siihen, miten transponderijärjestelmä laski keskinopeuden mittauspisteiden välillä .
Gasly sanoi olevansa ”sydän murtuneena” ja koki, että häneltä oli ”ryöstetty” palkintokorokesija . Alpine-neuvonantaja Flavio Briatore puolestaan ilmoitti tallin olevan rangaistuksista vahvasti eri mieltä .
Alpine ei ensisijaisesti väitä, että FIA:n järjestelmä olisi lukenut nopeuden väärin teknisen vian vuoksi. Talli kyseenalaistaa ennen kaikkea sen, kuvaako järjestelmän laskema lukema auton todellista nopeutta juuri kyseisessä varikkokaistan kohdassa .
Varikkokaistan nopeutta valvotaan ajan ja matkan suhteella. FIA:n järjestelmä laskee auton keskinopeuden sen perusteella, kuinka kauan auto käyttää tietyn, ennalta määritellyn matkan kulkemiseen mittauspisteiden välillä .
Alpine aikoo tiettävästi tuoda esiin auton telemetriaa, jonka mukaan Gaslyn todellinen nopeus pysyi 60 km/h:n rajan alapuolella . Tallin väite on, että virallinen lukema olisi tällöin mittausmenetelmän synnyttämä poikkeama eikä tarkka kuvaus auton maan suhteen kulkemasta nopeudesta.
Puolustuksen ytimessä on Monacon varikkokaistan sisääntulon fyysinen muoto. Kun kuljettaja ajaa mutkan läpi tiettyä linjaa ja leikkaa sisääntuloa valkoisen viivan tuntumasta, auto voi Alpineen näkemyksen mukaan lyhentää mittausjärjestelmän käyttämää reittiä.
Jos mittausjärjestelmä rekisteröi auton siirtymisen mittausjaksolle eri kohdasta kuin kuljettajan todellisesti ajama linja antaisi olettaa, sama kulunut aika suhteutetaan lyhyempään matkaan. Tällöin laskennallinen keskinopeus voi näyttää todellista suuremmalta, vaikka auton nopeus ei olisi ylittänyt rajaa . Tätä Alpine kutsuu geometriseksi ongelmaksi.
Alpine voi vahvistaa argumenttiaan vertaamalla eri autojen telemetriaa. Viiden kuljettajan neljästä eri tallista saamat lähes identtiset, erittäin pienet ylitykset näyttävät tallin näkökulmasta enemmän järjestelmälliseltä mittausongelmalta kuin tavalliselta kuljettajien huolimattomuudelta .
Myös rangaistuksen saanut George Russell kyseenalaisti tilanteen ja puhui mahdollisesta ohjelmisto-ongelmasta . Tämä ei kuitenkaan vielä todista, että FIA:n mittausjärjestelmä olisi ollut virheellinen.
FIA kertoo tarkistaneensa mittauslinjat ja laitteistonsa eikä löytäneensä niistä sääntöjenvastaisuuksia tai teknisiä poikkeamia. Liiton mukaan rangaistukset johtuivat kuljettajien tavasta oikaista varikkokaistan sisääntuloa .
Alpine ei tehnyt tavanomaista valitusta, vaan pyysi Right of Review -menettelyä eli oikeutta asian uudelleentarkasteluun. Menettelyssä tallin on esitettävä ”uusi ja merkittävä” tieto, jota kilpailun tuomaristoilla ei ollut käytettävissään alkuperäistä päätöstä tehdessään .
Alpinen on siis osoitettava kaksi asiaa:
Jos tuomaristo hyväksyy pyynnön, se voi ottaa Gaslyn kaksi rangaistusta uudelleen käsiteltäviksi ja päättää mahdollisesti niiden kumoamisesta . Pelkkä erimielisyys tuomariston ratkaisusta ei riitä.
FIA on vahvistanut, että käsittely pidetään virtuaalisena videokonferenssina Monacon Grand Prix’n tuomariston kanssa .
Myönteinen päätös palauttaisi Gaslyn kolmanneksi. Se merkitsisi hänen ensimmäistä palkintokoresijaansa kaudella ja toisi tärkeän pistelisäyksen sekä kuljettajien että valmistajien mestaruustaisteluun .
Jos Alpine onnistuu, myös muut rangaistut tallit voisivat yrittää vastaavaa menettelyä. Lewis Hamiltonin, George Russellin, Oscar Piastrin ja Franco Colapinton tapaukset voisivat nousta uudelleen esiin . Äärimmillään koko Monacon GP:n lopputuloslista joutuisi uuteen tarkasteluun.
Alpinen suurin haaste on se, että FIA on jo ilmoittanut tarkistaneensa järjestelmänsä eikä löytänyt niissä vikaa . Tallin on siksi vakuutettava tuomaristo siitä, että uusi telemetria- ja geometria-aineisto muuttaa olennaisesti kuvaa siitä, mitä Monacon varikkokaistalla tapahtui.
Ratkaisu ei siis riipu vain siitä, näyttikö järjestelmä Gaslyn kohdalla lukemaa 60,4 km/h. Ratkaisevaa on, pystyykö Alpine osoittamaan, että tämä lukema syntyi mittaustavan ja varikkokaistan geometrian yhteisvaikutuksesta — eikä Gaslyn todellisesta ylinopeudesta.
Alpine ei aio tyytyä ratkaisuun. Talli on pyytänyt Kansainväliseltä autoliitolta FIA:lta niin sanottua Right of Review -uudelleenkäsittelyä. Sen puolustus perustuu ajatukseen, että ongelma ei välttämättä ollut Gaslyn todellisessa nopeudessa vaan siinä, miten nopeus Monacon varikkokaistan mutkaisessa sisäänajossa mitattiin.
Gasly sai kaksi erillistä viiden sekunnin rangaistusta ajettuaan varikkokaistalla yli kilpailun ajaksi määrätyn 60 km/h:n rajan . Yhteensä kymmenen sekuntia pudotti hänet kolmanneksi ajasta seitsemänneksi .
Hän ei ollut ainoa kuljettaja, jonka kilpailu kärsi marginaalisesta ylityksestä. Rangaistuksia saivat:
Ylitykset olivat siis useimmissa tapauksissa vain 0,1–0,4 km/h. FIA:n alkuperäisen selityksen mukaan kuljettajat oikaisivat varikkokaistan sisääntuloa valkoisen viivan läheltä. Tämä lyhensi ajettua matkaa ja vaikutti siihen, miten transponderijärjestelmä laski keskinopeuden mittauspisteiden välillä .
Gasly sanoi olevansa ”sydän murtuneena” ja koki, että häneltä oli ”ryöstetty” palkintokorokesija . Alpine-neuvonantaja Flavio Briatore puolestaan ilmoitti tallin olevan rangaistuksista vahvasti eri mieltä .
Alpine ei ensisijaisesti väitä, että FIA:n järjestelmä olisi lukenut nopeuden väärin teknisen vian vuoksi. Talli kyseenalaistaa ennen kaikkea sen, kuvaako järjestelmän laskema lukema auton todellista nopeutta juuri kyseisessä varikkokaistan kohdassa .
Varikkokaistan nopeutta valvotaan ajan ja matkan suhteella. FIA:n järjestelmä laskee auton keskinopeuden sen perusteella, kuinka kauan auto käyttää tietyn, ennalta määritellyn matkan kulkemiseen mittauspisteiden välillä .
Alpine aikoo tiettävästi tuoda esiin auton telemetriaa, jonka mukaan Gaslyn todellinen nopeus pysyi 60 km/h:n rajan alapuolella . Tallin väite on, että virallinen lukema olisi tällöin mittausmenetelmän synnyttämä poikkeama eikä tarkka kuvaus auton maan suhteen kulkemasta nopeudesta.
Puolustuksen ytimessä on Monacon varikkokaistan sisääntulon fyysinen muoto. Kun kuljettaja ajaa mutkan läpi tiettyä linjaa ja leikkaa sisääntuloa valkoisen viivan tuntumasta, auto voi Alpineen näkemyksen mukaan lyhentää mittausjärjestelmän käyttämää reittiä.
Jos mittausjärjestelmä rekisteröi auton siirtymisen mittausjaksolle eri kohdasta kuin kuljettajan todellisesti ajama linja antaisi olettaa, sama kulunut aika suhteutetaan lyhyempään matkaan. Tällöin laskennallinen keskinopeus voi näyttää todellista suuremmalta, vaikka auton nopeus ei olisi ylittänyt rajaa . Tätä Alpine kutsuu geometriseksi ongelmaksi.
Alpine voi vahvistaa argumenttiaan vertaamalla eri autojen telemetriaa. Viiden kuljettajan neljästä eri tallista saamat lähes identtiset, erittäin pienet ylitykset näyttävät tallin näkökulmasta enemmän järjestelmälliseltä mittausongelmalta kuin tavalliselta kuljettajien huolimattomuudelta .
Myös rangaistuksen saanut George Russell kyseenalaisti tilanteen ja puhui mahdollisesta ohjelmisto-ongelmasta . Tämä ei kuitenkaan vielä todista, että FIA:n mittausjärjestelmä olisi ollut virheellinen.
FIA kertoo tarkistaneensa mittauslinjat ja laitteistonsa eikä löytäneensä niistä sääntöjenvastaisuuksia tai teknisiä poikkeamia. Liiton mukaan rangaistukset johtuivat kuljettajien tavasta oikaista varikkokaistan sisääntuloa .
Alpine ei tehnyt tavanomaista valitusta, vaan pyysi Right of Review -menettelyä eli oikeutta asian uudelleentarkasteluun. Menettelyssä tallin on esitettävä ”uusi ja merkittävä” tieto, jota kilpailun tuomaristoilla ei ollut käytettävissään alkuperäistä päätöstä tehdessään .
Alpinen on siis osoitettava kaksi asiaa:
Jos tuomaristo hyväksyy pyynnön, se voi ottaa Gaslyn kaksi rangaistusta uudelleen käsiteltäviksi ja päättää mahdollisesti niiden kumoamisesta . Pelkkä erimielisyys tuomariston ratkaisusta ei riitä.
FIA on vahvistanut, että käsittely pidetään virtuaalisena videokonferenssina Monacon Grand Prix’n tuomariston kanssa .
Myönteinen päätös palauttaisi Gaslyn kolmanneksi. Se merkitsisi hänen ensimmäistä palkintokoresijaansa kaudella ja toisi tärkeän pistelisäyksen sekä kuljettajien että valmistajien mestaruustaisteluun .
Jos Alpine onnistuu, myös muut rangaistut tallit voisivat yrittää vastaavaa menettelyä. Lewis Hamiltonin, George Russellin, Oscar Piastrin ja Franco Colapinton tapaukset voisivat nousta uudelleen esiin . Äärimmillään koko Monacon GP:n lopputuloslista joutuisi uuteen tarkasteluun.
Alpinen suurin haaste on se, että FIA on jo ilmoittanut tarkistaneensa järjestelmänsä eikä löytänyt niissä vikaa . Tallin on siksi vakuutettava tuomaristo siitä, että uusi telemetria- ja geometria-aineisto muuttaa olennaisesti kuvaa siitä, mitä Monacon varikkokaistalla tapahtui.
Ratkaisu ei siis riipu vain siitä, näyttikö järjestelmä Gaslyn kohdalla lukemaa 60,4 km/h. Ratkaisevaa on, pystyykö Alpine osoittamaan, että tämä lukema syntyi mittaustavan ja varikkokaistan geometrian yhteisvaikutuksesta — eikä Gaslyn todellisesta ylinopeudesta.