The Adventures of Elliot: The Millennium Tales – Kriitikoiden murskaava arvio: Upea taistelu, ohut tarina

Square Enixin ja Claytechworksin uusin HD-2D-peli, The Adventures of Elliot: The Millennium Tales, julkaistaan 18. kesäkuuta 2026 Nintendo Switch 2:lle, PS5:lle, Xbox Series X|S:lle ja PC:lle. Arvosteluembargo raukesi 17. kesäkuuta, ja kriitikoiden yhteinen näkemys on nyt selvä: tämä on hauska, kauniisti muotoiltu seikkailu, josta toimintaroolipelien ystävät todennäköisesti pitävät, vaikka sen tarina ja rakenne eivät ylläkään samalle korkealle tasolle taistelun ja tutkimusmatkailun kanssa.

Peli on tällä hetkellä OpenCritic-palvelun 89. persentiilissä, ja yksittäiset arvosanat vaihtelevat 75/100:sta 90/100:aan . Metacriticissä pelin keskiarvo on noin 79–80, jota ajavat muutamat keskinkertaiset pisteet yhdessä innostuneempien arvostelujen rinnalla .

Mitä kriitikot sanovat: Arvosanat

Useat suuret medialähteet ovat antaneet arvionsa. Tässä tiivistelmä tärkeimmistä:

• Famitsu antoi arvosanan 34/40 (8/8/9/8), mikä sijoittaa pelin ”vahva, mutta ei pakko-ostos” -kategoriaan. Lehti nosti esiin hauskan reaaliaikaisen aseenvaihdon ja kaarevan ”vierivä” HD-2D-taustatehosteen .
• Vice kutsui peliä ”Square Enixin parhaaksi alkuperäiseksi IP:ksi vuosiin,” ja täydelliseksi sekoitukseksi klassista Zeldaa ja Final Fantasy Adventurea yhdistettynä mieltä räjäyttävään aikamatkustusmekaniikkaan. Arvosana oli 9/10 .
• Temple of Geek antoi arvosanan 8/10, kuvaillen noin 20 tunnin seikkailua ”yhdeksi vuoden parhaista peleistä”, joka kantaa Final Fantasy Adventuren DNA:ta modernien mekaniikkojen saattelemana .
• Gamereactor antoi verkostossaan arvosanan 7/10, kehuen ”vankkaa taistelujärjestelmää, mahtavia pakollisia luolastoja ja erinomaisia pomotaisteluita”, mutta kritisoiden ”ohutta kuin paperi” -juonta ja neljää käytännössä identtistä aikakautta .
• IGN Japan antoi arvosanan 70/100, asettuen arvosteluskaalan alapäähän .
• Kotaku ei antanut arvosanaa, mutta listasi hyviksi puoliksi ”hauskan taistelun, avoimen tutkimusmatkailun, juuri sopivan määrän kerättävää ja hauskan päivitysjärjestelmän”. Huonoihin puoliin lukeutui ”turvallinen tarina, yksiulotteiset hahmot, ennalta-arvattava loppuratkaisu ja ärsyttävä keiju”-kumppani .
• GamesRadar kuvaili kokemusta sanoin ”laaja olematta pelottava, vaihteleva olematta ylivoimainen ja tuttu olematta loppuunkulunut” .

Suurimmat vahvuudet

Erinomainen reaaliaikainen taistelu

Taistelujärjestelmä on pelin keskipiste. Kriitikot korostavat johdonmukaisesti reaaliaikaista aseenvaihtoa ja kilpimekaniikkaa, jotka yhdessä luovat nopean ja tyydyttävän pelisyklin. Pomotaisteluita ja pakollisia luolastoja kuvataan laajalti erinomaisiksi ja pelin selkeiksi kohokohdiksi .

Tiivis rytmitys ja lähestyttävä tutkimusmatkailu

Maailma on avoin ja epälineaarinen, mutta siinä on ”juuri sopiva” määrä kerättävää esineistöä ja tyydyttävä päivitysjärjestelmä, joka ei tunnu koskaan liioitellulta. Bleacher Report totesi pelin olevan ”tarpeeksi yksinkertainen nuoremmille pelaajille, mutta siinä on melkoista piilosyvyyttä niille, jotka haluavat kokeilla vaikeampia vaikeusasteita” . Noin 20 tunnin peliaika takaa hyvin rytmitetyn matkan, joka ei tunnu liian pitkältä .

Upea HD-2D-näyteikkuna

Square Enixin HD-2D-moottori tekee edelleen vaikutuksen. Kaareva ”vierivä” taustatehoste antaa klassiselle yläviistoperspektiiville silmiinpistävän syvyysvaikutelman, ansaiten erityistä kiitosta Famitsulta ja muilta medioilta . Tätä pidetään laajalti yhtenä tähän mennessä parhaimman näköisistä HD-2D-peleistä.

Missä se jää vajaaksi

Ohut kuin paperi -juoni

Tarinaa pidetään rutiininomaisesti pelin heikoimpana lenkkinä. Kotaku listasi nimenomaisesti ”turvallisen tarinan” ja ”yksiulotteiset hahmot” huonoihin puoliinsa, kun taas Gamereactor kutsui juonta ”ohueksi kuin paperi” . Yleinen käsitys on, ettei kerronta yksinkertaisesti yllä pelattavuuden laadun tasolle.

Toistuva aikamatkustusmaailman suunnittelu

Keskeisestä aikamatkustusmekaniikasta huolimatta neljän eri aikakauden kuvataan olevan ”käytännössä identtiset” Gamereactorin mukaan, mikä saa ydinkonseptin tuntumaan vajaakäytöltä. Julkaisu kutsui kokonaisrakennetta ”omituiseksi”, ja pulmatehtävien puute joillain alueilla lisää tunnetta hukatusta potentiaalista .

Epätasainen vaikeustaso ja hämmentävät lopetukset

Jotkut arvostelijat huomauttavat vaikeuspiikeistä, jotka voivat tuntua epätasaisilta. Eräs videoarvostelu nosti esiin myös pelin kolme lopetusta, kuvaillen yhtä ”kamalan epätyydyttäväksi”, toista onnelliseksi lopuksi, joka ei anna kunnon vastauksia, ja todellista lopetusta, joka on ”järjettömän vaikea avata” .

Tuomio: Kannattaako pelata?

Kriittinen yhteisymmärrys antaa selkeän, joskin varauksellisen suosituksen. The Adventures of Elliot: The Millennium Tales ei yllä mestariteoksen asemaan, mutta se onnistuu siellä, missä sillä on eniten väliä kohdeyleisölleen. Sen erinomainen taistelu, tutkimusmatkailu ja HD-2D-taiteellisuus kannattelevat peliä, jonka tarina ja maailman suunnittelu eivät vastaa pelattavuuden huippuhetkiä. Kuten yksi arvostelu tiivisti, se on ”loistava epätäydellinen seikkailu” — epätasainen mutta lopulta tyydyttävä peli, jota toimintaroolipelien ystävät, erityisesti klassisen Zeldan ja Final Fantasy Adventuren ihailijat, pitävät syvästi nautittavana karheuksistaan huolimatta .