Kyseessä ei välttämättä olisi täydellinen arkkitehtuurin uudistus. Vuotojen mukaan halvimmat ja keskihintaiset tuotteet voisivat käyttää huomattavan paljon Nova Lake -piitä, kun taas lippulaivatyöpöytämallit ja HX-prosessorit saisivat uudemmat laskentapiirit.
Ensimmäisissä raporteissa Razor Laken laskentapiirien kerrottiin perustuvan TSMC:n suorituskykypainotteiseen N2X-prosessiin. Sen olisi voinut tulkita tarkoittavan korkeita kellotaajuuksia ja vahvaa virransyöttöä, mahdollisesti suuremman vuotovirran ja heikomman energiatehokkuuden kustannuksella.
Oleellinen päivitys on, että vuodon alkuperäinen lähde korjasi myöhemmin prosessiväitettä: Razor Laken kerrottiin käyttävän TSMC:n N2P V2 -prosessia N2X:n sijaan. N2X:ää onkin syytä pitää aiempana huhuna, ei tällä hetkellä vahvimpana versiona.
Väitteet jättävät silti avoimeksi sen, siirtyisikö uuteen prosessiin vain laskentapiiri. Muut piirit tai AX-versio voisivat käyttää eri valmistustekniikkaa. Tämä on mahdollista, koska Intelin sirumainen eli tileihin jaetuista piireistä koostuva prosessorirakenne voi yhdistää eri tarkoituksiin suunniteltuja komponentteja ja valmistusprosesseja.
Razor Laken prosessia ei ole vahvistettu, eikä pelkistä prosessisolmua koskevista huhuista voi päätellä luotettavaa suorituskykyä.
Toistuvin arkkitehtuuriväite kertoo, että tavalliset ja tehokkaimmat Razor Lake-S- ja Razor Lake-HX -mallit yhdistäisivät:
Tiekarttaraporttien perusteella Intel saattaa varata Griffin Cove -ytimet lippulaivatyöpöytä- ja HX-prosessoreihin. Muut Razor Lake -mallit voisivat edelleen käyttää Nova Laken aikakauden piiriratkaisuja.
Huhuttu Razor Lake-AX olisi erilainen. Sen on kuvattu voivan käyttää Nova Lakesta periytyviä Coyote Cove -P-ytimiä yhdessä Arctic Wolf -E-ytimien kanssa. Ratkaisu sopisi tuotteeseen, jossa painopiste olisi suuressa integroidussa grafiikassa ja koko järjestelmän energiatehokkuudessa eikä täysin uuden suoritinarkkitehtuurin esittelyssä. Kokoonpano on kuitenkin spekulatiivinen: Intel ei ole vahvistanut Razor Lake-AX:ää tai edes ilmoittanut, että se tulee markkinoille.
Intelille huhuttu bLLC tarkoittaa ”big last-level cache” -välimuistia eli suurta viimeisen tason välimuistia. Sen tavoitteena on kasvattaa suorittimen käytettävissä olevan välimuistin määrää. Ideaa on kuvattu Intelin vastaukseksi AMD:n 3D V-Cache -ratkaisulle, etenkin pelaamiseen suunnatuissa prosessoreissa.
Vuotojen perusteella käyttöönotto etenisi näin:
Tämä asettaisi Razor Lake-HX:n vastakkain AMD:n Ryzen HX3D -pelikannettavien kanssa. Suurempi välimuisti voi auttaa työkuormissa, joissa useampien tietojen pitäminen lähellä suoritinta parantaa tehokkuutta. Vuoto ei kuitenkaan kerro välimuistin lopullista kokoa, tarkkoja malleja, tehorajoja, kannettavavalmistajia tai julkaisuaikataulua.
Käytännön pelisuorituskykyä ei myöskään voi päätellä pelkän välimuistin määrän perusteella. Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa ydinsuunnittelu, kellotaajuudet, muistijärjestelmä, tehorajat, laiteohjelmisto ja itse pelit.
Razor Lake-AX:ää kuvataan suureksi integroidun grafiikan APU-piiriksi eikä tavanomaiseksi työpöytä- tai HX-prosessoriksi. Sen kohderyhmänä olisivat tehokkaalla integroidulla grafiikalla varustetut kompaktit järjestelmät, kuten AMD:n Ryzen AI Max ”Halo” -alustan ympärille rakennetut laitteet.
Joidenkin tiekarttaväitteiden mukaan AX voisi käyttää vanhemman sukupolven tai Nova Lakesta johdettua laskentapiiriä samalla, kun Intel keskittyisi erottautumaan grafiikalla ja alustan integroinnilla. Näin AX poikkeaisi rakenteeltaan S- ja HX-huippumalleista, jotka yhdistetään useammin uusiin Griffin Cove -laskentapiireihin.
Tämä on yksi tiekartan epävarmimmista kohdista. Esimerkiksi HWiNFO:n alustava tuki ja tiekarttaviittaukset voivat osoittaa, että koodinimeä seurataan ohjelmistossa, mutta ne eivät todista Intelin julkaisevan vähittäismyyntiin tarkoitettua tuotetta näillä ominaisuuksilla.
Erilliset tiekarttaraportit sijoittavat Titan Laken Razor Laken jälkeen mahdollisesti vuoteen 2028. Kunnianhimoisimman version mukaan Intel voisi yhdistää perinteisen P- ja E-ydinten jaon yhden Copper Shark -arkkitehtuurin alle.
Muutos olisi suurempi kuin Razor Lakeen liitetty uudistus, mutta näyttö on vielä erityisen alustavaa. Eri tiekarttaraportit ovat eri mieltä esimerkiksi ytimien nimistä ja tuotteiden jaottelusta. Copper Sharkia on siksi syytä pitää pitkän aikavälin koodinimenä, ei vahvistettuna arkkitehtuurina.
Tässä vaiheessa kannattaa erottaa toisistaan vuotojen toistuvat suuntaviivat ja yksityiskohdat, joita ei ole vahvistettu.
Suhteellisen yhdenmukaiset väitteet:
Edelleen avoimet kysymykset:
Intel ei ole virallisesti julkistanut Razor Lakea, Razor Lake-S:ää, Razor Lake-HX:ää, Razor Lake-AX:ää, Griffin Covea, Arctic Wolfia, mobiililaitteiden bLLC-tuotteita tai Titan Lakea. Ennen yhtiön omia tuotetietoja tai myyntiin päätyvää laitteistoa nimiä, aikatauluja, välimuistimääriä ja prosessivarauksia on käsiteltävä muuttuvina tiekartta- ja vuotoväitteinä – ei lopullisina teknisinä tietoina.