Romania joutui sulkemaan molemmat Cernavodăn ydinvoimalansa reaktorit heinäkuun lopulla, kun Tonavan vedenpinta laski vuosikymmenten alhaisimmalle tasolle ja esti riittävän jäähdytyksen – ensimmäistä kertaa matala vesi pakotti molemmat yksiköt samanaikaisesti pois päältä . Elokuun 3. päivänä Romanian laivasto räjäytti joenuomassa paljastuneen kalliomuodostelman Bala-kanavan haarassa yrittäen ohjata enemmän jäähdytysvettä jäljellä olevalle reaktorille . Lisäksi valmisteltiin kivillä täytettyjen proomujen upottamista veden virtauksen ohjaamiseksi . Operaatiossa käytettiin 180 kiloa räjähteitä . Romania julisti koko maahan hätätilan elokuun ajaksi .
Romanian pääministeri Ilie Bolojan ilmoitti 3. elokuuta, että Dacia (Renaultin omistama) ja Ford olivat vapaaehtoisesti keskeyttäneet tuotantonsa Romanian tehtaillaan 19. elokuuta asti vähentääkseen sähkönkulutusta kireässä tilanteessa . Toimenpide vähensi maan sähkönkulutusta noin 200 megawatilla . Hallitus sopi myös suurten teollisuuskuluttajien kanssa vapaaehtoisista kulutusleikkauksista iltahuipputunteina . Keskeytys koskee muun muassa Dacia Duster- ja Bigster-katumaastureita sekä Ford Puma- ja Transit Courier-pakettiautoja .
Serbian suurin vesivoimalaitos, Tonavalla sijaitseva Djerdap 1, tuotti 25. heinäkuuta enää kolmanneksen normaalista päivittäisestä tuotannostaan . Elokuun alussa kaksi suurinta laitosta, Djerdap I ja Djerdap II, olivat laskeneet vain 20 ja 30 prosenttiin normaalista tehosta . Nämä laitokset tuottavat normaalisti noin 18 prosenttia Serbian sähköstä .
Matala vedenpinta halvaannutti myös rahtiliikenteen Tonavalla: alukset ajautuivat matalikolle, ja rahtiliikenne rajoittui pahoin joen koko pituudella Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Serbiassa, Kroatiassa ja Romaniassa . Myös Reinin vedenpinta laski, mikä vähensi hiili-, kemia- ja konttialusten kuljetuksia ja painoi yritysten tuloksia .
Kriisi sai Euroopan komission aloittamaan keskustelut koordinoidusta alueellisesta vastauksesta, sillä samanaikaiset energia-, teollisuus- ja liikennehäiriöt useissa EU-maissa paljastivat, ettei ilmaston aiheuttamaan vesipulaan ole varauduttu . Useat lähteet kertoivat komission olevan yhteydessä kriisin koettelemiin pääkaupunkeihin hätäenergianjaon ja kriisikoordinaation tiimoilta .
Kriisi ei johtunut yksittäisestä teknisestä viasta, vaan se oli äärimmäisen ilmastotapahtuman kaskadimainen seuraus: pitkittyneet korkeat lämpötilat ja lähes olematon sademäärä suuressa osassa Keski- ja Itä-Eurooppa viikkojen ajan laskivat Tonavan matalimmalle tasolle yli puoleen vuosisataan . Budapestissä Tonavan vedenpinta oli noin 10 senttimetriä, mikä on selvästi alle aiemman ennätyksen, 33 senttimetrin, joka mitattiin vuonna 2018 . Tästä yhdestä vesireitistä, joka jäähdyttää kahden maan ydinvoimaloita, pyörittää suuria vesivoimaloita ja toimii keskeisenä teollisena kuljetusväylänä, tuli koko alueen energia- ja talousturvallisuuden pullonkaula.