Teollisuus- ja kauppaministeriön varaministeri Nguyễn Sinh Nhật Tânin mukaan Vietnamin koko vuoden kauppa voi ylittää biljoonan dollarin rajan. Arvio perustuu muun muassa uusien sukupolvien vapaakauppasopimusten, eli FTA-sopimusten, tehokkaampaan hyödyntämiseen . Kyse on kuitenkin vielä ennusteesta, ei saavutetusta tuloksesta.
Vietnamin bruttokansantuote kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 8,18 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella vuosineljänneksellä kasvu oli 8,39 prosenttia, mikä oli korkein toisen neljänneksen kasvuvauhti vuoden 2011 jälkeen . Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli 7,83 prosenttia .
Pääministeri Phạm Minh Chínhin hallinto tavoittelee vuodelle peräti 10 prosentin talouskasvua . Maailmanpankin ennuste on selvästi varovaisempi: se arvioi kasvun jäävän 6,8 prosenttiin, koska muun muassa Lähi-idän öljyshokin odotetaan heikentävän maailmankysyntää . Ensimmäisen puoliskon toteutunut kasvu sijoittuu näiden tavoitteiden ja ennusteiden väliin.
Vietnamin kauppaluvut kertovat ripeästä talous- ja teollisuustoiminnasta, mutta samalla myös kasvavasta tuontitarpeesta:
Näin ollen EU-kaupan suuri ylijäämä ei kuvaa Vietnamin koko ulkomaankaupan tasapainoa. Kahdenvälinen ylijäämä EU:n kanssa ja koko maan kauppatase ovat eri asioita.
Euroopan unionin ja Vietnamin välinen vapaakauppasopimus EVFTA tuli voimaan 1. elokuuta 2020. Kuuden vuoden aikana sopimus on syventänyt taloussuhteita ja vahvistanut Vietnamin asemaa globaaleissa toimitusketjuissa .
Sopimuksen vaikutus näkyy erityisesti kaupan määrässä:
Myös tullietuuksien hyödyntäminen on lisääntynyt. EVFTA:n mukaisten etuuskohteluun oikeuttavien alkuperätodistusten käyttöaste nousi 14,8 prosentista ensimmäisenä sopimusvuonna 35,1 prosenttiin vuonna 2024 . EuroChamin mukaan 68 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä osallistuu jo Vietnamin ja EU:n väliseen kauppaan .
Vietnamin vapaakauppasopimusverkosto kattaa tällä hetkellä 17 päätettyä ja toimeenpantua sopimusta. Lisäksi maa sai hiljattain päätökseen neuvottelut Euroopan vapaakauppaliiton EFTA:n kanssa .
Heinäkuuhun 2026 mennessä eri FTA-sopimusten nojalla oli myönnetty yli 1,2 miljoonaa alkuperätodistusta. Niiden kattaman viennin arvo oli lähes 100 miljardia dollaria, mikä vastasi 28:aa prosenttia Vietnamin kokonaisviennistä . Joidenkin sopimusten tullietuuksien käyttöaste nousi 30–50 prosenttiin .
CPTPP:n, RCEP:n ja ASEAN-maiden, Intian, Australian, Uuden-Seelannin, Etelä-Korean ja Japanin kanssa tehtyjen kahdenvälisten sopimusten on katsottu monipuolistaneen vientimarkkinoita ja muokanneen toimitusketjuja. Niiden myötä tuotantoa on siirtynyt kohti jalostetumpia tuotteita ja korkeamman arvon teollisuutta .
Laaja sopimusverkosto ei vielä tarkoita, että kaikki vietnamilaisyritykset pystyisivät hyödyntämään sen tarjoamat tulliedut. Arvioiden mukaan vain 30–40 prosenttia vientiyrityksistä käyttää FTA-sopimusten etuuksia . Tämän seurauksena 60–70 prosenttia mahdollisista tullieduista jää hyödyntämättä .
Pienille ja keskisuurille yrityksille, eli pk-yrityksille, ongelmat liittyvät erityisesti seuraaviin tekijöihin:
Suuryrityksillä on yleensä erilliset tullaus- ja kaupan vaatimustenmukaisuuden tiimit. Siksi ne pystyvät hyödyntämään etuuksia huomattavasti paremmin kuin pk-yritykset, joilla ei välttämättä ole resursseja sääntöjen selvittämiseen tai vaadittujen asiakirjojen hallintaan .
Teollisuus- ja kauppaministeriö käynnisti FTA-indeksin huhtikuussa 2024. Sen tarkoituksena on mitata sopimusten toimeenpanoa ja hyödyntämistä myös paikallis- ja maakuntatasolla sekä kaventaa yritysten välistä eroa .
Vietnamin ulkomaankauppa kasvaa nopeasti, ja vapaakauppasopimukset tarjoavat yrityksille aiempaa laajemman pääsyn kansainvälisille markkinoille. EVFTA:n kuuden vuoden tulokset osoittavat, kuinka nopeasti sopimus voi muuttaa kahdenvälisen kaupan rakennetta.
Suurin ratkaisematon kysymys on kuitenkin se, kuinka moni kotimainen yritys pystyy muuttamaan sopimusten tarjoaman edun käytännön kilpailukyvyksi. Biljoonan dollarin kauppatavoite ja korkea talouskasvu ovat mahdollisia vain, jos myös pk-yritykset pääsevät paremmin kiinni vientimarkkinoihin ja pystyvät täyttämään vapaakauppasopimusten alkuperä- ja vastuullisuusvaatimukset.