Tonavan vedenpinta on laskenut useissa maissa tasolle, jota ei ole nähty ainakaan vuoden 1996 jälkeen. Serbian Bezdanissa, lähellä Kroatian ja Unkarin rajaa, vedenpinta painui alimmilleen yli puoleen vuosisataan .
Budapestissa vedenkorkeus putosi 26–28 senttimetriin, mikä rikkoi aiemmat ennätykset . Romaniassa Tonavan virtaama oli noin 1 600 kuutiometriä sekunnissa – alle puolet ajankohdan tavanomaisesta tasosta . Ennusteiden mukaan virtaama saattaa pienentyä edelleen.
Kuivuuden taustalla ovat kuukausia jatkunut vähäinen sademäärä ja Keski- ja Itä-Eurooppaa koetellut pitkä hellejakso. Vaikutukset ulottuvat paljon energiaa laajemmalle.
Romanian Cernavodăn ydinvoimalan ensimmäinen reaktori suljettiin hallitusti 28. heinäkuuta, koska Tonavan virtaama oli liian pieni jäähdytykseen . Toinen reaktori seurasi 29. heinäkuuta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun molemmat reaktorit olivat samanaikaisesti poissa käytöstä matalan vedenpinnan vuoksi .
Cernavodă tuottaa normaalisti noin viidenneksen Romanian sähköstä. Hallitus on varannut rahaa järjestelyihin, joilla vettä pyritään johtamaan tilapäisesti kanavasta laitoksen käyttöön. Lisäksi Romania on neuvotellut sähköntuonnista naapurimaiden kanssa kulutushuippujen varalta .
Romanian hälytystila antaa hallitukselle mahdollisuuden kohdentaa varoja kiireellisiin sähköhankintoihin ja hallita sähköverkon mahdollisia rajoituksia .
Unkarin ainoa ydinvoimala Paks käyttää Tonavaa reaktoreiden jäähdyttämiseen. Laitos vähensi yhden reaktorin tuotantoa noin 50 prosenttia 29. heinäkuuta, ja tuotantoa oli jo leikattu myös muissa yksiköissä .
Pääministeri Péter Magyar varoitti 30.–31. heinäkuuta, että koko laitos voi joutua suljettavaksi ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Vedenpinta oli painunut niin alas, etteivät vedenottosuuttimet välttämättä enää yltäneet jäähdytysveteen . Magyarin mukaan Paks saattaa pysyä suljettuna viikkoja, jos Tonava jatkaa ennustetusti kuivumistaan .
Paksin neljän reaktorin yhteenlaskettu kapasiteetti on noin kaksi gigawattia, ja laitos on yksi Unkarin sähköjärjestelmän tärkeimmistä tuotantolähteistä. Siksi tuotannon supistuminen on saanut viranomaiset valmistelemaan suunnitelmia suurten teollisuuskuluttajien sähkönkäytön rajoittamiseksi .
Tonavan ennätyksellinen kuivuus on pysäyttänyt tai hidastanut jokiliikennettä. Serbiassa proomuja on jäänyt kiinni matalikkoihin, ja joillakin jokiosuuksilla veden ylittäminen on ollut mahdollista kävellen .
Yhdellä Euroopan tärkeimmistä kuljetusreiteistä rahtiliikenne on häiriintynyt vakavasti. Myös jokiristeilyjä on jouduttu muuttamaan, ja kuivuus on vaikeuttanut kastelua sekä matkailua Tonavan varrella . Samalla vähentynyt vesimäärä on heikentänyt vesivoiman tuotantoa, mikä pahentaa ydinvoiman tuotantovajetta entisestään .
Tapaus osoittaa, miten riippuvaisia energia- ja liikennejärjestelmät ovat hydrologisista oloista. Ydinvoimalat sijoitetaan usein suurten jokien varrelle, koska ne tarvitsevat runsaasti vettä jäähdytykseen. Tämä tekee niistä alttiita pitkittyville kuivuusjaksoille – vaikka itse ydinreaktorit eivät olisi teknisesti vaurioituneet.
Ilmastonmuutoksen myötä kuivuusjaksot ja helleaallot voivat yleistyä ja voimistua. Tonavan vuoden 2026 kriisi vaikutti ainakin Romaniaan, Unkariin, Serbiaan ja Kroatiaan: sähköntuotantoon, jokirahtiin, kasteluun ja matkailuun .
Kyse ei siis ole vain vedenpinnan ennätyksestä. Sama hydrologinen häiriö voi samanaikaisesti vähentää sähköntuotantoa, katkaista kuljetusyhteyksiä ja rajoittaa teollisuuden toimintaa useissa maissa.