Keskeiset löydökset

• Kaksostutkimukset osoittavat, että uskonnollisuus on lapsuudessa ja nuoruudessa pääasiassa ympäristön vaikutuksen alaista, mutta aikuisiässä geneettiset tekijät saavat suuremman roolin .
• Toiset tutkimukset raportoivat vähäistä tai olematonta periytyvyyttä nuorten uskonnollisuudessa, mutta kohtalaista geneettistä, jaettua ympäristö- ja ei-jaettua ympäristövaikutusta aikuisten uskonnollisuudessa .
• Eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisten mieskaksosten (169 identtistä ja 104 epäidenttistä paria, keski-ikä 33 vuotta) nykyistä ja retrospektiivistä uskonnollisuutta. Tulokset osoittivat, että identtiset kaksoset muistuttivat toisiaan nykyisessä uskonnollisuudessa enemmän kuin epäidenttiset .
• Kaksos- ja sisarustutkimukset ovat löytäneet kasvavaa näyttöä siitä, että geneettisillä tai muilla biologisilla tekijöillä on osuutta uskonnollisessa elämässä .

Mitä tämä tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita

• Näyttö tukee osittaista periytyvyyttä, ei geneettistä ennaltamääräytyneisyyttä .
• Tutkimuksia ei pidä tulkita todisteeksi yhdestä ”uskontogeenistä” tai siitä, että geenit määräävät, tuleeko jostakosta kristitty, muslimi, ateisti tai uskonnollinen ylipäätään .
• Todennäköisempää on, että geenit vaikuttavat laajempiin piirteisiin, jotka voivat epäsuorasti vaikuttaa uskonnollisuuteen, kuten yhteisöllisyyteen tai halulle löytää eksistentiaalista varmuutta .
• Periytyvyys tarkoittaa, että geneettiset erot auttavat selittämään osan ihmisten välisistä eroista tietyllä mittarilla; se ei tarkoita, että yksilön uskomukset olisivat geenien määräämiä .

Huomioitavaa

• Näyttö on vahvinta laajoille uskonnollisuuden mittareille, kuten uskonnolliselle osallistumiselle, arvoille tai suuntautumiselle, ei niinkään spesifeille oppiuskomuksille .
• Kulttuuri, perhe, koulutus, elämänkokemukset, sosiaalinen ympäristö ja henkilökohtainen pohdiskelu ovat edelleen keskeisiä vaikuttajia uskomuksiin .

Varovainen vastaus on siis: tutkimukset viittaavat siihen, että uskonnollisuus voi olla osittain periytyvää, mutta eivät siihen, että usko olisi geneettisesti ennalta määrättyä .

Keskeiset löydökset

• Kaksostutkimukset osoittavat, että uskonnollisuus on lapsuudessa ja nuoruudessa pääasiassa ympäristön vaikutuksen alaista, mutta aikuisiässä geneettiset tekijät saavat suuremman roolin .
• Toiset tutkimukset raportoivat vähäistä tai olematonta periytyvyyttä nuorten uskonnollisuudessa, mutta kohtalaista geneettistä, jaettua ympäristö- ja ei-jaettua ympäristövaikutusta aikuisten uskonnollisuudessa .
• Eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisten mieskaksosten (169 identtistä ja 104 epäidenttistä paria, keski-ikä 33 vuotta) nykyistä ja retrospektiivistä uskonnollisuutta. Tulokset osoittivat, että identtiset kaksoset muistuttivat toisiaan nykyisessä uskonnollisuudessa enemmän kuin epäidenttiset .
• Kaksos- ja sisarustutkimukset ovat löytäneet kasvavaa näyttöä siitä, että geneettisillä tai muilla biologisilla tekijöillä on osuutta uskonnollisessa elämässä .

Mitä tämä tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita

• Näyttö tukee osittaista periytyvyyttä, ei geneettistä ennaltamääräytyneisyyttä .
• Tutkimuksia ei pidä tulkita todisteeksi yhdestä ”uskontogeenistä” tai siitä, että geenit määräävät, tuleeko jostakosta kristitty, muslimi, ateisti tai uskonnollinen ylipäätään .
• Todennäköisempää on, että geenit vaikuttavat laajempiin piirteisiin, jotka voivat epäsuorasti vaikuttaa uskonnollisuuteen, kuten yhteisöllisyyteen tai halulle löytää eksistentiaalista varmuutta .
• Periytyvyys tarkoittaa, että geneettiset erot auttavat selittämään osan ihmisten välisistä eroista tietyllä mittarilla; se ei tarkoita, että yksilön uskomukset olisivat geenien määräämiä .

Huomioitavaa

• Näyttö on vahvinta laajoille uskonnollisuuden mittareille, kuten uskonnolliselle osallistumiselle, arvoille tai suuntautumiselle, ei niinkään spesifeille oppiuskomuksille .
• Kulttuuri, perhe, koulutus, elämänkokemukset, sosiaalinen ympäristö ja henkilökohtainen pohdiskelu ovat edelleen keskeisiä vaikuttajia uskomuksiin .

Varovainen vastaus on siis: tutkimukset viittaavat siihen, että uskonnollisuus voi olla osittain periytyvää, mutta eivät siihen, että usko olisi geneettisesti ennalta määrättyä .