El Niño ei romahduttanut maailman vilja- ja soijasatoja – maissi kärsi eniten

Vuosien 2015–2016 voimakas El Niño ei aiheuttanut soijan, maissin ja vehnän samanaikaista, maailmanlaajuista satokatoa. Kokonaiskuvassa maissin tuotanto heikkeni, soijapapujen tuotanto laski hieman ja vehnäsato säilyi hyvin korkeana. Tapaus osoittaa, että El Niñon maatalousvaikutukset riippuvat ennen kaikkea alueesta sekä siitä, mihin kasvukauden vaiheeseen kuivuus tai rankkasateet osuvat.

Maissi: maailman tuotanto laski, eteläisessä Afrikassa seuraukset olivat vakavia

Maailman maissintuotannoksi arvioitiin satovuonna 2015/16 noin 968,8 miljoonaa tonnia. Se oli alle edellisvuoden noin miljardin tonnin tason. 3

Erityisen pahasti kuivuudesta kärsittiin eteläisessä Afrikassa. FAO:n mukaan joillakin El Niñon koettelemilla alueilla maissisato putosi kaksinumeroisin prosentein, paikoin vielä paljon enemmänkin. Esimerkiksi eräässä arviossa maissintuotannon kerrottiin vähentyneen noin kolmanneksella jo ennestään heikosta vuoden 2015 sadosta, ja toisella alueella pudotus oli 61 prosenttia edelliskaudesta. 910

Vehnä: tuotanto pysyi lähellä ennätystasoa

Vehnän kohdalla maailmanlaajuinen tulos oli huomattavasti vakaampi. Maailman vehnäntuotanto oli vuonna 2015 noin 735 miljoonaa tonnia, hieman yli edellisvuoden ennätystason. 13 USDA:n toukokuun 2016 arviossa satovuoden 2015/16 maailman vehnäsadoksi arvioitiin 734,1 miljoonaa tonnia, ja seuraavan kauden ennuste oli 727,0 miljoonaa tonnia. 3

El Niño ei siis aiheuttanut maailman vehnämarkkinoille selvää tuotannon romahdusta, vaikka joillakin alueilla sääoloista oli haittaa.

Soijapavut: pieni maailmanlaajuinen lasku, mutta alueelliset erot olivat suuria

Maailman soijapaputuotannoksi arvioitiin satovuonna 2015/16 315,9 miljoonaa tonnia. 3 Tuotanto oli hieman aiempaa pienempi, mutta kyse ei ollut laaja-alaisesta maailmanlaajuisesta katovuodesta.

Yhdysvaltain soijasato säilyi suhteellisen vahvana: USDA arvioi vuoden 2015 tuotannoksi 3,935 miljardia bushelia. 1 Etelä-Amerikassa vaikutukset vaihtelivat alueittain, koska El Niño saattoi tuoda eri paikkoihin joko kuivuutta tai liiallisia sateita. Siksi yksittäisten maiden ja tuotantoalueiden tulokset poikkesivat toisistaan.

Miksi maailman kokonaisluvut eivät kertoneet yleisestä satokatastrofista?

Vuosien 2015–2016 El Niño oli yksi voimakkaimmista mitatuista, ja se heikensi maataloustuotantoa sekä ruokaturvaa monilla alueilla. Itä- ja eteläisessä Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja osissa Keski-Amerikkaa kuivuus oli vakavaa. 8

Silti suurimmat tuotantoalueet eivät kärsineet samoista sääoloista samaan aikaan. Lisäksi joillakin alueilla sää saattoi olla kasveille suotuisa. Nämä erot tasoittivat maailman kokonaistuotannon muutoksia.

Ytimekkäästi: El Niño 2015–2016 merkitsi maailman tasolla maissin heikompaa tuotantoa, soijapapujen lievää laskua ja edelleen suurta vehnäsatoa – ei kaikkien kolmen kasvin yhtäaikaista romahdusta.