Iranin viranomaiset ovat lisäksi vakuuttaneet, että salmi ”pysyy iranilaisena”. Väite ei kuitenkaan vastaa vesialueen kiistanalaista oikeudellista ja maantieteellistä asemaa: Hormuzin salmi liittyy sekä Iranin että Omanin aluevesiin, ja kansainvälisen merenkulun säännöt turvaavat kauttakulkuun liittyviä oikeuksia.
Washington on pitänyt Iranin satamien merisaartoa voimassa ja sanonut voivansa jatkaa sitä toistaiseksi. Samalla Yhdysvallat on luvannut lisätä taloudellista painostusta Teherania vastaan.
Presidentti Donald Trump sanoi ilmoittavansa ”pian”, että Hormuzin salmi julistetaan Yhdysvaltojen alueeksi sen jälkeen, kun Iran on kukistettu. Ehdotukselle ei ole ilmeistä oikeudellista perustaa. Myöhemmässä raportoinnissa Valkoisen talon virkamiehen kerrottiin luonnehtineen kommenttia vitsiksi eikä harkituksi politiikkalinjaukseksi.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat tuomitsi hyökkäykset ja vetosi kansainväliseen yhteistoimintaan. Qatar vaati salmen avaamista ilman ehtoja ja torjui sen käyttämisen painostuskeinona.
Kuwait ja Bahrain kutsuivat hyökkäyksiä kansainvälisen oikeuden ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2817 rikkomuksiksi. Maaliskuussa hyväksytyssä päätöslauselmassa Irania vaaditaan lopettamaan Persianlahden valtioihin kohdistuvat hyökkäykset.
Hormuzin liikenteen hidastuminen ja Yhdysvaltojen ja Iranin rauhanneuvottelujen takkuaminen ovat pitäneet öljymarkkinat hermostuneina. Brent-raakaöljyn futuurit olivat noin 88,72 dollarissa barrelilta 17. elokuuta alkaneessa kaupankäynnissä. Hinta oli noussut edellisellä viikolla yli viisi prosenttia tankkereihin kohdistuneiden hyökkäysten ja diplomaattisen pattitilanteen jälkeen.
Kriisin seuraava vaihe riippuu ennen kaikkea siitä, syntyykö osapuolten välille järjestely, joka palauttaa liikenteen salmessa, vai jatkuuko väylän käyttöön liittyvä epävarmuus. Toistaiseksi kaupallisen merenkulun lähes pysähtyminen, uudet alusiskut ja vastapuolten yhä kovemmat vaatimukset viittaavat tilanteen pitkittymiseen.