Vallankumouskaarti julkaisi lausuntonsa 2. elokuuta 2026, kaksi vuotta sen jälkeen, kun Ismail Haniyeh surmattiin Teheranissa 31. heinäkuuta 2024. Lausunnon mukaan Haniyehin ja aiemmin vuonna 2026 surmatun Khamenein kuolemat eivät unohdu, ja vastaus niihin on edelleen ”väistämätön” .
Kaarti sanoi, ettei kostoa ”pyyhi pois historiallisesta muistista”. Samassa yhteydessä se väitti Hamasin aseistariisuntaan tähtäävän hankkeen olevan juoni, joka ”ei johda mihinkään” ja on jo epäonnistunut . Lausunnossa suunnitelmaa kuvattiin suoraan ”epäonnistumaan tuomituksi” .
Vallankumouskaartin retoriikka jatkaa heinäkuun alussa Khamenein hautajaisjärjestelyjen yhteydessä esitettyjä varoituksia. Tuolloin kaarti uhkasi vihollisen ”saatanallista rintamaa” entistä päättäväisemmällä ja murskaavammalla iskulla, jos se tekisi ”laskelmoidun virheen”, ja ilmoitti joukkojensa olevan täydessä taisteluvalmiudessa .
Hamas on ilmoittanut hyväksyvänsä Trumpin perustaman Board of Peace -elimen eli niin kutsutun Rauhan neuvoston vaiheittaisen suunnitelman. Sen tavoitteena on kaikkien Gazan aseellisten ryhmien täydellinen aseistariisunta .
Järjestelyn keskeisiin kohtiin kuuluvat:
Suunnitelmaan liittyisi lisäksi kansainvälinen vakauttamisjoukko ja uusi palestiinalainen poliisivoima. Israel ei kuitenkaan ole vielä virallisesti hyväksynyt kokonaisuutta, ja sen toimeenpanoon liittyy merkittäviä esteitä . Hamas on puolestaan painottanut, ettei se toteuta sopimuksen osia ennen kuin Israel täyttää omat velvoitteensa, erityisesti joukkojen vetäytymisen osalta .
Hamasin linja merkitsee selvää muutosta aiempaan. Vielä maaliskuussa 2026 järjestö torjui aseistariisuntaehdotuksia . Heinäkuun lopulla korkea-arvoinen Hamas-edustaja kertoi BBC:lle järjestön kuitenkin suostuneen aloitteeseen . Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsui sopimusta ”kriittiseksi askeleeksi” kohti uutta palestiinalaishallitusta Gazassa .
Useat raportit kertovat, että Iran pyrki kulissien takana estämään Hamasia hyväksymästä järjestelyä .
Vallankumouskaartin korkea-arvoisten edustajien kerrotaan kehottaneen Hamasin valtuuskuntaa hylkäämään aseistariisuntakehyksen Teheranissa käydyissä keskusteluissa. Tapaamiset liittyivät Khamenein hautajaisjärjestelyihin .
Yhdysvaltalainen korkea virkamies vahvisti toimittajille, että Iran yritti saada Hamasin hylkäämään Board of Peace -ehdotuksen mutta epäonnistui . Virkamiehen mukaan Iran oli ”hylännyt Hamasin jo jonkin aikaa” eikä sillä ollut varaa jatkaa järjestön tukemista. Hänen mukaansa Hamasin edustajat ymmärsivät, että niiden oli toimittava oman etunsa ja oman selviytymisensä mukaisesti .
Axios, Reuters ja muut tiedotusvälineet ovat raportoineet, että Iranin painostus ei muuttanut Hamasin päätöstä . Vallankumouskaartin 2. elokuuta julkaisema lausunto voidaan nähdä myös epäsuorana tunnustuksena siitä, ettei Teheran onnistunut vaikuttamaan Hamasin ratkaisuun. Kaarti kuvasi suunnitelmaa ”juoneksi”, joka oli jo kärsinyt strategisen tappion .
Iranin ja Hamasin kannat ovat nyt poikkeuksellisen kaukana toisistaan.
| Kysymys | Iranin vallankumouskaarti | Hamas |
|---|---|---|
| Aseistariisuntasopimus | Torjuu sen ja pitää sitä ”epäonnistumaan tuomittuna” | On ilmoittanut hyväksyvänsä vaiheittaisen aseistariisunnan |
| Kosto surmista | Lupaa ”murskaavan” vastauksen | Keskittyy neuvotteluratkaisuun ja tulitauon ehtoihin |
| Gazan hallinto | Vastustaa aseellisen kontrollin poistamista | Hyväksyy hallinnon siirtämisen uudelle palestiinalaishallinnolle |
| Suhde diplomatiaan | Jyrkän vastakkainasettelun linja | Käytännöllisempi, neuvotteluihin perustuva linja |
Kyse ei ole vain yksittäisestä erimielisyydestä. Hamas on tehnyt ratkaisun, jonka se näyttää katsovan palvelevan parhaiten omaa asemaansa ja Gazan tulevaisuutta, vaikka se merkitsee aseista luopumista ja vallan siirtämistä. Iranin vallankumouskaarti taas pitää aseellisen vastarinnan jatkamista ja kostoa johtajiensa surmista ensisijaisina tavoitteina .
Ismail Haniyeh surmattiin Teheranissa 31. heinäkuuta 2024 lyhyen kantaman ammuksella hänen ollessaan Iranin presidentin virkaanastujaisissa. Iran syytti Israelia ja on siitä lähtien luvannut kostoa .
Khamenein surma vuonna 2026 puolestaan sysäsi Iranin johtajuuskriisiin ja johti Yhdysvaltojen kanssa käytyyn sotaan. Taistelut päättyivät lopulta huhtikuussa 2026 epävarmaan tulitaukoon . Vallankumouskaarti on käyttänyt siirtymäkautta vahvistaakseen kovaa linjaansa, vaikka Irania painavat samanaikaisesti suuret poliittiset ja sotilaalliset paineet .
Gazan tilanne on edelleen erittäin hauras. Israelin ilmaiskut ovat jatkuneet myös aseistariisuntajärjestelyn julkistamisen jälkeen, mikä korostaa sitä, kuinka vaikeaa mahdollisen tulitauon toteuttaminen käytännössä olisi. Sopimus edellyttää Israelin virallista hyväksyntää, jota ei ole vielä annettu, ja Hamas on sitonut oman toimintansa Israelin vetäytymiseen .
Kokonaisuutena kehitys paljastaa yhden vakavimmista julkisista säröistä Teheranin ja Hamasin suhteissa vuosikymmeniin. Hamas tavoittelee diplomaattista ulospääsyä, johon kuuluvat aseistariisunta, hallinnon siirtäminen ja kansainvälinen vakauttamisoperaatio. Iranin vallankumouskaarti puolestaan kiristää sotilaallista retoriikkaansa ja lupaa kostoa – samalla kun se torjuu juuri sen järjestelyn, jonka Hamas on katsonut voivansa hyväksyä.