Hongkongin lukion yhteiskuntaoppi uudistui perusteellisesti: avoimesta kriittisyydestä kohti kansallista identiteettiä

Hongkongin lukion yhteiskuntaopin opetus on kokenut perusteellisen muutoksen. Aiempi, vuonna 2009 pakolliseksi tullut Liberal Studies (Yleistieto tai Vapaa tutkiskelu) korvattiin lukuvuodesta 2021/22 alkaen uudella Citizenship and Social Development -oppiaineella (Kansalaisuus ja yhteiskuntakehitys) . Muutosta kuvataan usein ”optimointina”, mutta se on paremminkin ”muutos” kuin ”parannus” .

Mitä muutos käytännössä tarkoittaa?

Vanha Liberal Studies oli suunniteltu rohkaisemaan opiskelijoita tarkastelemaan yhteiskunnallisia kysymyksiä monesta näkökulmasta ja kehittämään kriittistä ajattelua. Oppiaineen taustalla oli ajatus avoimesta, tutkivasta ja kyseenalaistavasta kansalaisuudesta. Tämä lähestymistapa johti kuitenkin viranomaisten mukaan ongelmiin: oppitunneilla keskusteltiin liikaa politiikasta, keskustelu oli kahtiajakautunutta ja kriittinen ajattelu ymmärrettiin usein väärin – auktoriteettien kyseenalaistamisena sen sijaan, että se olisi perustunut tosiasioiden huolelliseen arviointiin .

Uusi Citizenship and Social Development puolestaan painottaa:

• Kansallista identiteettiä ja ymmärrystä Kiinan perustuslaista ja Hongkongin peruslaista.
• Sääntöjen mukaista kansalaisuutta: lainkuuliaisuutta, velvollisuuksien ymmärtämistä ja yhteiskunnallista vakautta.
• ”Oikeaa ymmärrystä” yhteiskunnallisesta ja poliittisesta järjestyksestä, mikä tarkoittaa vähemmän tilaa poliittiselle kritiikille ja enemmän valtion näkemyksen omaksumista .

Oppiaineen tuntimäärää vähennettiin huomattavasti, oppisisältöjä järjesteltiin uudelleen ja arviointitapoja muutettiin . Vuoden 2020 kansallisen turvallisuuslain säätämisen jälkeen muutosta voidaan pitää suoran valtion intervention tuloksena, jolla haluttiin varmistaa, ettei koulujärjestelmä enää rohkaise hallituksen vastaisia mielenosoituksia vaan kasvattaa isänmaallisia kansalaisia .

Miksi muutos ei ole ”parannus” vaan ”muutos”?

Kysymys on siitä, millaista kansalaisuutta oppiaineen halutaan edistävän. Liberal Studies edusti kriittisen kansalaisuuden mallia, jossa korostuivat kyseenalaistaminen, osallistuminen ja moniäänisyys. Uusi oppiaine puolestaan nojaa vastuullisen kansalaisuuden ja kansallisen identiteetin malliin, jossa painottuvat velvollisuudet, laki, vakaus ja kansallisen järjestyksen ymmärtäminen .

Ei siis ole kyse siitä, että kriittinen ajattelu olisi poistettu kokonaan – oppiaineessa käytetään edelleen sanoja kuten ”analysoida” ja ”verrata”. Sen sijaan se, mitä saa kritisoida, millaisia kysymyksiä käsitellään ja kuinka avoimia vastauksia hyväksytään, on kaventunut huomattavasti .

Yhteenveto

Muutos ei ole yksinkertaisesti ”kansalaiskasvatuksen vähentämistä”. Se on kansalaiskasvatuksen uudelleenmäärittelyä: entisestä, yhteiskuntaa kriittisesti tarkastelevasta kansalaisesta on siirrytty kohti kansalaista, joka ymmärtää ja hyväksyy vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen, sitoutuu kansalliseen identiteettiin ja kunnioittaa lakeja ja velvollisuuksia .

Lähteet

• UCL Discovery: ”The life and death of Liberal Studies” (PDF)
• Taylor & Francis Online: ”Conceptualising reform, governance and knowledge…” (2025)
• Hongkongin hallitus: LCQ7: Subject of Citizenship and Social Development (2021)
• Hongkongin opetusvirasto: Providing All-round Support for Implementation of Citizenship… (2021)
• Shroffed: ”The End of the Liberal Studies Era” (2023)
• Hongkongin opetusvirasto: Reform of Liberal Studies (Part 1) (2021)