Monessa suomalaisessakin kodissa lautapelit ovat viikonlopun kohokohta. Vanhemmat pohtivat usein, pitäisikö valita yhteistyöpeli, jossa ei tule häviäjiä, vai perinteinen kilpailupeli, joka opettaa sietämään pettymyksiä. Ruotsalaistutkijoiden tuore tutkimus tarjoaa vastauksia tähän pohdintaan.
Eriksson, Kenward, Poom ja Stenberg (2021) seurasivat 65:tä 4–6-vuotiasta lasta, jotka pelasivat pienissä ryhmissä joko yhteistyöhön tai kilpailuun perustuvia lautapelejä kuuden viikon ajan. Jokaisen pelikerran jälkeen tutkijat havainnoivat lasten käytöstä erillisessä tehtävässä, jossa mitattiin yhteistyötä, avuliaisuutta, kilpailuhenkisyyttä ja mahdollista epäsosiaalista käytöstä .
Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Psychology -lehdessä, ja se on vapaasti kaikkien luettavissa .
Vastoin monien odotuksia, yhteistyö- ja kilpailupelit tuottivat hyvin samankaltaisia tuloksia. Lapset olivat yhtä avuliaita ja yhteistyöhaluisia pelistä riippumatta. Myöskään epäsosiaalinen käytös – kuten toisten kiusaaminen tai sääntöjen rikkominen – ei lisääntynyt kilpailullisissa peleissä .
Ainoa tilastollisesti havaittu ero oli, että kilpailupelien jälkeen lapset osoittivat hieman enemmän kilpailuhenkisyyttä. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että kilpailukäyttäytymisen mittaustapa oli epäluotettava, joten tähän tulokseen on syytä suhtautua varauksella .
Vaikka pelityyppi ei juuri vaikuttanut käytökseen, kaikki pelit tarjosivat lapsille arvokasta harjoitusta sosiaalisissa taidoissa. Jokainen pelikerta edellytti:
Nämä taidot ovat aivan keskeisiä päiväkodissa, koulussa ja myöhemmin elämässä. Kuten eräs asiantuntijalausunto tiivistää, tutkimus vahvisti, että sekä yhteistyö- että kilpailupelit lisäsivät prososiaalista käyttäytymistä, kuten jakamista, kehumista ja toisten auttamista .
Tutkimuksen valossa ei ole yhtä oikeaa tapaa pelata. Voit siis huoletta valita sekä yhteistyö- että kilpailupelejä – molemmat opettavat tärkeitä taitoja. Lapsen oma innostus on todennäköisesti tärkeämpää kuin pelin muodollinen luokittelu .
Jos lapsi ahdistuu häviämisestä, yhteistyöpeli voi olla lempeämpi aloitus. Jos taas haluat harjoitella pettymysten sietämistä, perinteinen lautapeli on siihen oiva väline. Molemmissa tapauksissa lapsi oppii samoja perustaitoja: odottamaan, keskittymään ja tulemaan toimeen muiden kanssa.
Tutkimuksen tiedot löytyvät Scopus- ja PubMed-tietokannoista . Voit viitata siihen esimerkiksi seuraavasti:
Eriksson, M., Kenward, B., Poom, L., & Stenberg, G. (2021). The behavioral effects of cooperative and competitive board games in preschoolers. Scandinavian Journal of Psychology, 62(3), 355–364. https://doi.org/10.1111/sjop.12708
Huomioi, että alkuperäisessä kysymyksessä mainittu "tenberg" on kirjoitusvirhe; oikea nimi on Stenberg .
Studio Global AI
Use this topic as a starting point for a fresh source-backed answer, then compare citations before you share it.
Tutkimuksessa verrattiin yhteistyöhön perustuvia ja kilpailullisia lautapelejä 65 lapsen ryhmällä kuuden viikon ajan [5].
Tutkimuksessa verrattiin yhteistyöhön perustuvia ja kilpailullisia lautapelejä 65 lapsen ryhmällä kuuden viikon ajan [5]. Toisin kuin monet olettavat, pelityyppi ei vaikuttanut lasten avuliaisuuteen, yhteistyöhaluun tai epäsosiaaliseen käytökseen [5].
Kilpailulliset pelit kuitenkin lisäsivät hieman lasten välistä kilpailuhenkisyyttä, mutta mittaustulosten luotettavuus jätti varaa tulkinnalle [13].
Loading comments...
Comments
0 comments