Mitä 4–6-vuotiaille oikeasti tapahtuu, kun he pelaavat yhdessä tai toisiaan vastaan?

Monessa suomalaisessakin kodissa lautapelit ovat viikonlopun kohokohta. Vanhemmat pohtivat usein, pitäisikö valita yhteistyöpeli, jossa ei tule häviäjiä, vai perinteinen kilpailupeli, joka opettaa sietämään pettymyksiä. Ruotsalaistutkijoiden tuore tutkimus tarjoaa vastauksia tähän pohdintaan.

Mitä tutkimuksessa tehtiin?

Eriksson, Kenward, Poom ja Stenberg (2021) seurasivat 65:tä 4–6-vuotiasta lasta, jotka pelasivat pienissä ryhmissä joko yhteistyöhön tai kilpailuun perustuvia lautapelejä kuuden viikon ajan. Jokaisen pelikerran jälkeen tutkijat havainnoivat lasten käytöstä erillisessä tehtävässä, jossa mitattiin yhteistyötä, avuliaisuutta, kilpailuhenkisyyttä ja mahdollista epäsosiaalista käytöstä .

Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Psychology -lehdessä, ja se on vapaasti kaikkien luettavissa .

Yllättävä päätulos: pelityypillä ei ollut suurta vaikutusta

Vastoin monien odotuksia, yhteistyö- ja kilpailupelit tuottivat hyvin samankaltaisia tuloksia. Lapset olivat yhtä avuliaita ja yhteistyöhaluisia pelistä riippumatta. Myöskään epäsosiaalinen käytös – kuten toisten kiusaaminen tai sääntöjen rikkominen – ei lisääntynyt kilpailullisissa peleissä .

Ainoa tilastollisesti havaittu ero oli, että kilpailupelien jälkeen lapset osoittivat hieman enemmän kilpailuhenkisyyttä. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että kilpailukäyttäytymisen mittaustapa oli epäluotettava, joten tähän tulokseen on syytä suhtautua varauksella .

Mitä hyötyä peleistä sitten on?

Vaikka pelityyppi ei juuri vaikuttanut käytökseen, kaikki pelit tarjosivat lapsille arvokasta harjoitusta sosiaalisissa taidoissa. Jokainen pelikerta edellytti:

• Sääntöjen noudattamista ja niiden mukaan toimimista
• Vuoron odottamista, mikä on pienelle lapselle usein vaikeaa
• Toisten pelaajien huomioimista ja heidän toimintaansa reagoimista

Nämä taidot ovat aivan keskeisiä päiväkodissa, koulussa ja myöhemmin elämässä. Kuten eräs asiantuntijalausunto tiivistää, tutkimus vahvisti, että sekä yhteistyö- että kilpailupelit lisäsivät prososiaalista käyttäytymistä, kuten jakamista, kehumista ja toisten auttamista .

Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille perheille?

Tutkimuksen valossa ei ole yhtä oikeaa tapaa pelata. Voit siis huoletta valita sekä yhteistyö- että kilpailupelejä – molemmat opettavat tärkeitä taitoja. Lapsen oma innostus on todennäköisesti tärkeämpää kuin pelin muodollinen luokittelu .

Jos lapsi ahdistuu häviämisestä, yhteistyöpeli voi olla lempeämpi aloitus. Jos taas haluat harjoitella pettymysten sietämistä, perinteinen lautapeli on siihen oiva väline. Molemmissa tapauksissa lapsi oppii samoja perustaitoja: odottamaan, keskittymään ja tulemaan toimeen muiden kanssa.

Alkuperäinen tutkimus

Tutkimuksen tiedot löytyvät Scopus- ja PubMed-tietokannoista . Voit viitata siihen esimerkiksi seuraavasti:

Eriksson, M., Kenward, B., Poom, L., & Stenberg, G. (2021). The behavioral effects of cooperative and competitive board games in preschoolers. Scandinavian Journal of Psychology, 62(3), 355–364. https://doi.org/10.1111/sjop.12708

Huomioi, että alkuperäisessä kysymyksessä mainittu "tenberg" on kirjoitusvirhe; oikea nimi on Stenberg .