Osaajien joukkopaon taustalla on useita perustajia, jotka ovat poistuneet yhtiöstä viimeisen vuoden aikana . LeCunin mukaan tämä on suora seuraus Muskin johtamistyylistä, joka on tehnyt ”erittäin, erittäin vaikeaksi palkata alan huippuosaajia” .
LeCunin arvio xAI:n kilpailuasemasta on karu. Hänen mukaansa OpenAI ja Anthropic ovat edelleen alan kärjessä, eikä xAI yllä niiden tasolle . Keskeinen ongelma on hänen mukaansa osaaminen: perustajatiimin lähdön jälkeen Musk ”palkkaa nyt raunioista” .
LeCun nosti esiin myös paljastavan seikan xAI:n toiminnasta: yhtiö vuokraa massiivisia Colossus-datakeskuksiaan kilpailijoille kattaakseen kulujaan . Tämä kertoo siitä, ettei yhtiö pysty rahoittamaan omia laskentatarpeitaan kestävästi. Erään raportin mukaan Google maksaa SpaceX:lle noin 920 miljoonaa dollaria kuukaudessa laskentatehosta . LeCunin johtopäätös: xAI ei näytä enää huipputason tekoälylaboratoriolta vaan enemmänkin datakeskusten vuokraajalta .
LeCunin varoitus ulottui paljon xAI:ta pidemmälle. Hän sanoi CNBC:lle, että koko tekoälyala elää niin sanotusti ”sijoittajien tuella” – laboratoriot käyttävät valtavia summia laskentatehoon ja päättelyyn, samalla kun ne veloittavat palveluistaan selvästi alle omakustannushinnan . ”Useimpien käyttäjien käyttö on sijoittajien rahoittamaa. Se ei voi jatkua kovin pitkään”, LeCun sanoi .
Hän varoitti, että elleivät laboratoriot onnistu leikkaamaan kustannuksiaan ja nostamaan hintojaan, tämä dynamiikka uhkaa johtaa ”isoon kuplan räjähdykseen” . Hän kuvasi ongelmaa koko alan rakenteelliseksi, ei vain xAI:ta koskevaksi . Hänen mukaansa samat kestämättömät taloudelliset realiteetit koskevat myös OpenAI:ta ja Anthropicia .
Kaikkien LeCunin kritiikkien taustalla on syvempi vakaumus: nykyinen suurten kielimallien paradigma on perustavanlaatuisesti väärä, jos tavoitteena on yleinen älykkyys. Hän on esittänyt tätä väitettä jo vuosia – MIT Technology Review’n haastattelussa jo vuonna 2022 hän sanoi, etteivät LLM:t voi saavuttaa ihmismäistä älykkyyttä .
”Ihmisillä on ollut se illuusio tai harhaluulo, että ennemmin tai myöhemmin pystymme skaalaamaan ne ihmismäiseen älykkyyteen – ja se on yksinkertaisesti väärin”, hän sanoi . Hän on todennut suoraan, että ”riippumatta siitä, kuinka suuriksi kielimalleja kasvatetaan, ne eivät koskaan saavuta ihmismäistä älykkyyttä” .
LeCunin vaihtoehto on ”maailmanmallit” (world models) – tekoälyjärjestelmät, jotka oppivat ymmärtämään fysikaalisen todellisuuden lainalaisuuksia, hallitsevat muistia ja suunnittelevat toimintoja sen sijaan, että ne vain ennustaisivat seuraavaa sanaa .
Hän on myös laittanut rahansa sinne, missä on sanansa. Jätettyään Metan marraskuussa 2025 LeCun perusti AMI Labs (Advanced Machine Intelligence Labs) -yrityksen, joka keräsi maaliskuussa 2026 peräti 1,03 miljardia dollaria – Euroopan suurimman siemenrahoituksen koskaan – maailmanmallien rakentamiseen . Hänen valitsemansa arkkitehtuuri on JEPA (Joint Embedding Predictive Architecture), joka oppii abstrakteja esityksiä pikselitason ennustamisen sijaan .
LeCunin kesäkuun 2026 CNBC-haastattelu ei ollut pelkkä hyökkäys kilpailijaa vastaan; se oli johdonmukainen argumentti siitä, mihin suuntaan tekoäly on menossa. Hänen väitteitään tukevat havaittavissa olevat tosiasiat: xAI:n perustajatiimi on todellakin pääosin lähtenyt, yhtiö vuokraa infraansa, ja suuret tekoälylaboratoriot näyttävät kuluttavan paljon enemmän kuin ne ansaitsevat. Jää nähtäväksi, toteutuuko hänen ennusteensa kuplan puhkeamisesta – tai osoittautuvatko maailmanmallit suuria kielimalleja paremmiksi. Mutta LeCun on asettanut sekä maineensa että yli miljardi dollaria vetonsa taakse.
Osaajien joukkopaon taustalla on useita perustajia, jotka ovat poistuneet yhtiöstä viimeisen vuoden aikana . LeCunin mukaan tämä on suora seuraus Muskin johtamistyylistä, joka on tehnyt ”erittäin, erittäin vaikeaksi palkata alan huippuosaajia” .
LeCunin arvio xAI:n kilpailuasemasta on karu. Hänen mukaansa OpenAI ja Anthropic ovat edelleen alan kärjessä, eikä xAI yllä niiden tasolle . Keskeinen ongelma on hänen mukaansa osaaminen: perustajatiimin lähdön jälkeen Musk ”palkkaa nyt raunioista” .
LeCun nosti esiin myös paljastavan seikan xAI:n toiminnasta: yhtiö vuokraa massiivisia Colossus-datakeskuksiaan kilpailijoille kattaakseen kulujaan . Tämä kertoo siitä, ettei yhtiö pysty rahoittamaan omia laskentatarpeitaan kestävästi. Erään raportin mukaan Google maksaa SpaceX:lle noin 920 miljoonaa dollaria kuukaudessa laskentatehosta . LeCunin johtopäätös: xAI ei näytä enää huipputason tekoälylaboratoriolta vaan enemmänkin datakeskusten vuokraajalta .
LeCunin varoitus ulottui paljon xAI:ta pidemmälle. Hän sanoi CNBC:lle, että koko tekoälyala elää niin sanotusti ”sijoittajien tuella” – laboratoriot käyttävät valtavia summia laskentatehoon ja päättelyyn, samalla kun ne veloittavat palveluistaan selvästi alle omakustannushinnan . ”Useimpien käyttäjien käyttö on sijoittajien rahoittamaa. Se ei voi jatkua kovin pitkään”, LeCun sanoi .
Hän varoitti, että elleivät laboratoriot onnistu leikkaamaan kustannuksiaan ja nostamaan hintojaan, tämä dynamiikka uhkaa johtaa ”isoon kuplan räjähdykseen” . Hän kuvasi ongelmaa koko alan rakenteelliseksi, ei vain xAI:ta koskevaksi . Hänen mukaansa samat kestämättömät taloudelliset realiteetit koskevat myös OpenAI:ta ja Anthropicia .
Kaikkien LeCunin kritiikkien taustalla on syvempi vakaumus: nykyinen suurten kielimallien paradigma on perustavanlaatuisesti väärä, jos tavoitteena on yleinen älykkyys. Hän on esittänyt tätä väitettä jo vuosia – MIT Technology Review’n haastattelussa jo vuonna 2022 hän sanoi, etteivät LLM:t voi saavuttaa ihmismäistä älykkyyttä .
”Ihmisillä on ollut se illuusio tai harhaluulo, että ennemmin tai myöhemmin pystymme skaalaamaan ne ihmismäiseen älykkyyteen – ja se on yksinkertaisesti väärin”, hän sanoi . Hän on todennut suoraan, että ”riippumatta siitä, kuinka suuriksi kielimalleja kasvatetaan, ne eivät koskaan saavuta ihmismäistä älykkyyttä” .
LeCunin vaihtoehto on ”maailmanmallit” (world models) – tekoälyjärjestelmät, jotka oppivat ymmärtämään fysikaalisen todellisuuden lainalaisuuksia, hallitsevat muistia ja suunnittelevat toimintoja sen sijaan, että ne vain ennustaisivat seuraavaa sanaa .
Hän on myös laittanut rahansa sinne, missä on sanansa. Jätettyään Metan marraskuussa 2025 LeCun perusti AMI Labs (Advanced Machine Intelligence Labs) -yrityksen, joka keräsi maaliskuussa 2026 peräti 1,03 miljardia dollaria – Euroopan suurimman siemenrahoituksen koskaan – maailmanmallien rakentamiseen . Hänen valitsemansa arkkitehtuuri on JEPA (Joint Embedding Predictive Architecture), joka oppii abstrakteja esityksiä pikselitason ennustamisen sijaan .
LeCunin kesäkuun 2026 CNBC-haastattelu ei ollut pelkkä hyökkäys kilpailijaa vastaan; se oli johdonmukainen argumentti siitä, mihin suuntaan tekoäly on menossa. Hänen väitteitään tukevat havaittavissa olevat tosiasiat: xAI:n perustajatiimi on todellakin pääosin lähtenyt, yhtiö vuokraa infraansa, ja suuret tekoälylaboratoriot näyttävät kuluttavan paljon enemmän kuin ne ansaitsevat. Jää nähtäväksi, toteutuuko hänen ennusteensa kuplan puhkeamisesta – tai osoittautuvatko maailmanmallit suuria kielimalleja paremmiksi. Mutta LeCun on asettanut sekä maineensa että yli miljardi dollaria vetonsa taakse.