Kyseessä oli ensimmäinen YK:n istuvan pääsihteerin vierailu Kyprokselle 16 vuoteen. Edellinen saarella vieraillut pääsihteeri oli Ban Ki-moon, joka matkusti Nikosiaan helmikuussa 2010 .
Guterres saapui saarelle maanantai-iltana 27. heinäkuuta korkean tason YK-valtuuskunnan kanssa. Mukana olivat muun muassa apulaispääsihteerit Rosemary DiCarlo ja Jean-Pierre Lacroix sekä Kyproksen-kysymyksen henkilökohtainen lähettiläs María Ángela Holguín .
Vierailun keskiössä olivat tapaamiset Kyproksen kreikkalaiskyproslaisen johtajan, presidentti Nikos Christodoulidesin, ja turkkilaiskyproslaisen johtajan Tufan Erhürmanin kanssa. Ohjelmaan kuului myös johtajien yhteisiä keskusteluja ja yksityinen illallinen . Lisäksi Guterres tutustui kadonneita henkilöitä selvittävään Committee on Missing Persons -komiteaan ja järjesti vierailun viimeisenä päivänä lehdistötilaisuuden .
Vierailun ei odotettu tuovan pöytään uutta, kaiken kattavaa rauhansuunnitelmaa. Sen sijaan YK:n kerrottiin tutkivan käytännönläheistä mallia, jossa luottamusta lisäävät konkreettiset toimet yhdistettäisiin myöhempään poliittiseen ratkaisuun .
Diplomaattisen lähteen mukaan Guterres pyrki saamaan Nikosian tapaamisista konkreettisia tuloksia ennen prosessin viemistä niin sanottuun epäviralliseen laajennettuun 5+1-konferenssiin . Tässä muodossa mukana olisivat Kyproksen kaksi osapuolta, takaajavaltioina toimivat Kreikka, Turkki ja Britannia sekä YK .
Kyproksen presidentti Christodoulides oli arvioinut toukokuussa, että sovintoratkaisun suunnitelma voisi valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. Hän oli myös ajanut laajennetun konferenssin järjestämistä kesän aikana . Kyproksen hallituksen tiedottaja Konstantinos Letymbiotis korosti, ettei Guterresin matka ollut seremoniallinen, vaan sen tarkoitus oli luoda edellytyksiä neuvottelujen käynnistämiselle .
Kypros jakautui vuonna 1974 sen jälkeen, kun Kreikan tukema vallankaappaus johti Turkin sotilaalliseen väliintuloon. Saari on sittemmin ollut jakautuneena:
Varsinaiset rauhanneuvottelut kariutuivat viimeksi Crans-Montanan konferenssissa vuonna 2017. Myös Genevessä vuonna 2021 järjestetty epävirallinen tapaaminen päättyi ilman riittävää yhteisymmärrystä muodollisten neuvottelujen aloittamiseksi .
Guterresin henkilökohtainen lähettiläs Holguín oli valmistellut vierailua tapaamalla osapuolia Kyproksella, Kreikassa, Turkissa, Britanniassa ja Brysselissä vuosien 2025–2026 aikana . YK:n turvallisuusneuvosto vahvisti tammikuussa 2026, että mahdollisen ratkaisun tulee perustua kaksialueiseen ja kaksiyhteisöiseen liittovaltioon .
Kyproksen ja YK:n virkamiehet kuvasivat vierailua erittäin merkittäväksi juuri sen historiallisen harvinaisuuden vuoksi . Vielä tärkeämpää oli kuitenkin se, muuttuiko diplomaattinen aktiivisuus konkreettisiksi neuvotteluiksi.
Kyproksen kreikkalaiskyproslainen hallitus suhtautui vierailuun "varovaisen optimistisesti" . Erhürman puolestaan sanoi toivovansa, että tapaamiset auttaisivat saaren kahta osapuolta ymmärtämään toisiaan paremmin .
Guterresin kauden päättyminen 31. joulukuuta 2026 loi prosessille poikkeuksellisen tiukan aikataulun. Vierailua pidettiin siksi mahdollisesti viimeisenä realistisena tilaisuutena edistää liittovaltiopohjaista ratkaisua ennen kuin jakautuminen juurtuu entistä syvemmälle . Vierailu ei itsessään ratkaissut Kyproksen kysymystä, mutta sen onnistumista mitataan sillä, syntyikö sen pohjalta riittävästi yhteistä perustaa uudelle 5+1-tapaamiselle ja varsinaisten neuvottelujen jatkamiselle .