Miksi Yhdysvallat marssi ulos YK:n kokouksesta Ranskan puhuessa?

Kyse ei ollut suorasta erimielisyydestä Ukrainan sodasta, vaan nopeasti kärjistyneestä kiistasta ihmisoikeuksista ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Volker Türkin toimikaudesta. Näin näyttävä julkinen välikohtaus oli harvinainen kahden Nato-liittolaisen ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenen välillä.

Kiistan välitön laukaisija oli Volker Türk -äänestys

YK:n yleiskokous äänesti 25. heinäkuuta 2026 itävaltalaisen diplomaatin Volker Türkin nimittämisestä uudelle nelivuotiskaudelle YK:n ihmisoikeusvaltuutetuksi. Päätös hyväksyttiin äänin 144–10, ja 13 maata pidättäytyi äänestämästä .

Yhdysvallat äänesti jatkoa vastaan. Se jäi näin pieneen vähemmistöön yhdessä muun muassa Venäjän, Pohjois-Korean ja Israelin kanssa .

Ranska arvosteli Washingtonin ratkaisua jyrkästi. Ranskan YK-edustusto totesi sosiaalisessa mediassa, ettei Yhdysvaltoja voitu enää pitää ihmisoikeuksien ”majakana”. Sen mukaan Yhdysvallat oli eristäytynyt äänestämällä samassa rintamassa Venäjän, Pohjois-Korean, Nicaraguan, Malin ja muiden autoritaarisiksi kuvattujen maiden kanssa .

Washington syytti Ranskaa tekopyhyydestä

Yhdysvaltain apulaissuurlähettiläs Dan Negrea perusteli kävelyä sen jälkeen, kun delegaatio oli palannut kokoussaliin. Hänen mukaansa Ranska oli käyttänyt ”alentuvaa ja epäkunnioittavaa retoriikkaa”, eikä Washington aikonut enää sietää sitä, mitä se piti ranskalaisena tekopyhyytenä ja epäaidosti teatraalisena esiintymisenä .

”Yhdysvallat on seissyt Ranskan rinnalla jokaisessa konfliktissa, jossa sen vapaus on ollut uhattuna. Emme aio vain istua sivussa, kun tämän neuvoston jäsen teeskentelee moraalista närkästystä.”

Negrea sanoi lisäksi, että yksi neuvoston jäsenistä ”teeskentelee moraalista närkästystä” ja esiintyy muiden maiden luennoitsijana kaikissa mahdollisissa aiheissa – myös Ukrainan sodassa sekä rauhaa ja turvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Hänen mukaansa juuri tästä syystä Yhdysvallat poistui Ranskan puheenvuoron ajaksi .

Taustalla oli jo ennestään kiristyneitä välejä

Kokouksesta poistuminen ei tapahtunut tyhjiössä. Yhdysvaltojen ja Ranskan suhteita olivat hiertäneet jo useat aiemmat kiistat.

Suurlähettiläs Charles Kushnerin tapaus

Ranska rajoitti helmikuussa 2026 Yhdysvaltain Ranskan-suurlähettilään Charles Kushnerin pääsyä hallituksen virkamiesten luo sen jälkeen, kun tämä ei noudattanut Ranskan ulkoministeriön kutsua. Pariisi vetosi siihen, että Kushner oli ymmärtänyt tehtävänsä keskeiset velvollisuudet väärin .

Kushnerin diplomaattiset tehtävät jatkuivat, mutta hänen suoraa pääsyään Ranskan hallituksen virkamiesten tapaamisiin rajoitettiin .

Nato ja Hormuzinsalmi

Huhtikuussa 2026 Ranska arvosteli presidentti Donald Trumpin uhkauksia Yhdysvaltojen mahdollisesta erosta Natosta sekä ajatusta liittokunnan käyttämisestä hyökkäyksellisiin sotilasoperaatioihin Hormuzinsalmella. Pariisin mukaan Naton tehtävä on Euroopan ja Atlantin alueen turvallisuuden takaaminen, ei Lähi-idän hyökkäysoperaatioiden toteuttaminen .

Kiista Yhdysvaltain ihmisoikeuslinjasta

Ennen turvallisuusneuvoston kokousta Ranskan YK-edustusto oli jo sanonut, ettei Yhdysvaltoja voitu enää pitää ihmisoikeuksien ”majakana”. Juuri tätä ilmaisua Washington piti erityisen loukkaavana .

Miksi tapaus oli diplomaattisesti merkittävä?

YK:n turvallisuusneuvostossa ulosmarssit yhdistetään tavallisesti vastakkainasetteluun vihamielisten tai kansainvälisesti eristyneiden valtioiden kanssa. Liittolaismaan puheenvuoron aikana tapahtuva koko delegaation poistuminen on paljon harvinaisempaa.

Tapaus toi julkisuuteen kasvavan eron Trumpin hallinnon ja perinteisten eurooppalaisten kumppanien välillä erityisesti ihmisoikeuksissa, monenvälisessä diplomatiassa ja kansainvälisten instituutioiden roolissa .

Ranska puolusti omaa toimintaansa YK:ssa ja kuvasi Yhdysvaltojen olevan yhä eristyneempi. Vastauksessaan se käytti ilmaisua ”America Alone” eli ”Amerikka yksin” .

Tiivistettynä

Välikohtaus osoittaa, kuinka nopeasti myös läheisten liittolaisten suhteet voivat kärjistyä, kun näkemykset ihmisoikeuksista, arvoista ja monenvälisestä diplomatiasta törmäävät YK:n näkyvimmässä neuvotteluhuoneessa.