Venäjän budjetti viestii pitkästä sodasta: puolustus pysyy kärjessä vuoteen 2029

Moscow Times ja RBC-Ukraine tulkitsivat linjauksen merkiksi siitä, että Putin valmistautuu kolmeen uuteen sotavuoteen . Yksittäinen budjettipuhe ei tietenkään yksin todista Kremlin sotasuunnitelman kestoa, mutta yhdessä toteutuneiden budjettilukujen kanssa se antaa selkeän kuvan Venäjän talouden suunnasta.

Vuoden 2026 sotamenot nielevät lähes 40 prosenttia budjetista

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin SIPRIn mukaan Venäjän liittovaltion budjetista käytettiin vuonna 2025 sotaan ja muihin sotilasmenoihin noin 16 biljoonaa ruplaa, mikä vastasi noin 7,5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta .

Hyväksytyssä vuosien 2026–2028 budjettikehyksessä asevoimille ja turvallisuuspalveluille on varattu arviolta noin 40 prosenttia kaikista liittovaltion menoista. Sotilaallisiin tarkoituksiin osoitetun summan on arvioitu olevan noin 16,84 biljoonaa ruplaa eli noin 238 miljardia dollaria .

Kesäkuussa 2026 Bloomberg kertoi, että Venäjä suunnittelee sotamenojen kasvattamista vielä 4–5 biljoonalla ruplalla. Se olisi noin 40 prosenttia alkuperäistä budjettivarausta enemmän . Reutersin mukaan vuoden 2026 liittovaltion menot voisivat tämän seurauksena nousta 45,11 biljoonaan ruplaan .

Alijäämä karkaa budjettitavoitteesta

Vuoden 2026 budjettilakiin kirjattiin alun perin noin 3,78–3,8 biljoonan ruplan alijäämä, joka vastasi 1,6:ta prosenttia bruttokansantuotteesta . Kyseessä olisi ollut Venäjän viides peräkkäinen alijäämävuosi .

Toteutunut kehitys on ollut huomattavasti heikompi. Tammi–toukokuun yhteenlaskettu alijäämä oli jo 6,01 biljoonaa ruplaa eli 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Summa oli puolessatoista vuodessa? Ei — jo vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana — puolitoistakertainen koko vuoden alkuperäiseen tavoitteeseen nähden .

Reuters arvioi 16. heinäkuuta 2026, että koko vuoden alijäämä voi ylittää virallisen suunnitelman yli biljoonalla ruplalla eli noin 12,85 miljardilla dollarilla . Financial Timesin arvio Venäjän vuoden 2026 sotabudjetin alijäämästä oli noin 28 miljardia dollaria .

Verot ja velka paikkaavat kasvavaa aukkoa

Venäjä nosti arvonlisäveron 20 prosentista 22 prosenttiin vuoden 2026 alussa. Kyseessä on merkittävin yksittäinen veromuutos, jolla hallitus pyrkii rahoittamaan sota-ajan menoja ja paikkaamaan kasvavaa alijäämää .

Toinen keskeinen rahoituskeino on kotimainen velanotto. Viranomaisten on kerrottu suunnittelevan 2–3 biljoonan ruplan lainaamista Venäjän kotimarkkinoilta . Kotimaisesta valtionvelasta on käytännössä muodostumassa alijäämän lähes ainoa rahoituslähde .

Samaan aikaan valtionvelan hoitamiseen varattujen menojen arvioidaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2026 mennessä sotaa edeltävään aikaan verrattuna . Tämä tarkoittaa, että sotamenot eivät rasita budjettia vain suorina puolustusmenoina, vaan myös kasvavina korko- ja velanhoitokuluina.

Öljyn hinnan nousu Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktin yhteydessä kasvatti Venäjän tuloja tilapäisesti. Tämän seurauksena Moskova luopui maaliskuussa suunnitelmista leikata niin sanottuja ei-arkaluonteisia menoja 10 prosentilla . Öljytulojen vaihtelu ei kuitenkaan poista budjetin rakenteellista ongelmaa.

Siviilimenot jäävät puolustuksen puristuksiin

Vuoden 2026 alussa Venäjän hallinto valmisteli 10 prosentin leikkauksia niin sanottuihin ei-arkaluonteisiin menoihin. Sotilasmenot ja sosiaaliturva olisi jätetty leikkausten ulkopuolelle . Suunnitelma hyllytettiin öljyn hinnan noustua, mutta valmistelu itsessään osoitti, kuinka tiukaksi rahoitusasema oli muodostunut.

Sosiaalipolitiikan osuus budjettimenoista on noin 16 prosenttia, kun puolustuksen osuus yksinään — ilman laajempia turvallisuusmenoja — on noin 30 prosenttia . Suomen Pankin BoF Bulletin arvioi, että siviilitalouden painopisteet joutuvat järjestelmällisesti väistymään sotatalouden tieltä .

Reutersin Breakingviews-kolumnissa sotilasmenojen kuvattiin tukahduttavan keskushallinnon budjettia. Arvion mukaan Putin jatkaa sotaa kansallisen vaurauden kustannuksella .

Mitä luvut kertovat Venäjän suunnitelmista?

Putinin ilmoitus puolustuksen ensisijaisuudesta vuosien 2027–2029 budjetissa sopii yhteen vuoden 2026 budjetin kanssa. Kokonaisuus kertoo neljästä kehityssuunnasta:

1. Sotamenot ovat juurtuneet pysyvästi budjetin keskiöön. Niiden osuus on jo lähellä 40:tä prosenttia liittovaltion menoista, ja varauksia voidaan kasvattaa edelleen .
2. Alijäämät kasvavat virallisia tavoitteita nopeammin. Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden alijäämä ylitti jo koko vuoden alkuperäisen tavoitteen .
3. Rahoitus nojaa veronkorotuksiin ja kotimaiseen velkaan. Arvonlisäveron nosto ja valtion lainanotto paikkaavat menoja, joita kasvavat sota- ja velanhoitokulut paisuttavat .
4. Siviilitalouden liikkumavara kapenee. Öljytulojen tilapäinen vahvistuminen lykkäsi leikkauksia, mutta ei muuttanut puolustusmenojen asemaa budjetin ytimessä .

Näiden tietojen perusteella Moskova rakentaa budjettiaan pitkittyneen Ukrainan sodan varaan ainakin vuoteen 2028 asti. Samalla sodan hinta näkyy yhä selvemmin kasvavana velkana, korkeampina veroina ja muiden kuin sotilasmenojen ahtaampana liikkumatilana .