Sam Altman julisti singulariteetin alkaneeksi – mutta nelipäiväistä työviikkoa ei hänen mukaansa ole tulossa

Hän kuvaili hetkeä sellaiseksi, jota oli odottanut koko elämänsä, ja arvioi superälykkyyden olevan lähempänä kuin moni uskoo . Samalla Altman varoitti niin sanotun tekoälyautoritaarisuuden riskistä, jos teknologia keskittyy liian harvojen toimijoiden käsiin .

Väite singulariteetin alkamisesta ei silti tarkoita, että kaikki tutkijat tai asiantuntijat pitäisivät klassista määritelmää todistettuna. Nykyiset järjestelmät ovat edelleen riippuvaisia ihmisistä esimerkiksi tavoitteiden asettamisessa, koulutuksessa ja tulosten arvioinnissa .

”Tekoäly ei tuo lyhyempiä työviikkoja”

Altman torjui ajatuksen, että tekoäly johtaisi laajassa mitassa esimerkiksi neljän tunnin työpäiviin tai nelipäiväiseen työviikkoon. Hän perusteli näkemystään sillä, että teknologia on pitkään luvannut ihmisille vähemmän työtä ja enemmän vapaa-aikaa, mutta lupaus ei ole toteutunut yhteiskunnan laajuisesti.

Altmanin mukaan tekoäly ei muuta tätä kehitystä, koska ”ihmiset ovat kilpailuhenkisiä”. Kun tekoäly kasvattaa tuottavuutta, ihmiset haluavat hänen mukaansa päästä toistensa edelle – ja siksi he työskentelevät enemmän .

Tulkinta on selvä: Altman pitää ihmisten käyttäytymistä, ei teknologian rajoja, lyhyempien työaikojen suurimpana esteenä.

Ristiriita OpenAI:n oman politiikkapaperin kanssa

OpenAI julkaisi huhtikuussa 2026 13-sivuisen dokumentin Industrial Policy for the Intelligence Age. Paperi hahmotteli laajaa talous- ja yhteiskuntapoliittista uudistusta, jolla valmistaututtaisiin superälykkyyden aikakauteen .

Yksi sen näkyvimmistä ehdotuksista oli 32-tuntisen, nelipäiväisen työviikon kokeileminen ilman palkan alentamista . Paperin mukaan tekoälyn tehokkuushyödyt pitäisi muuttaa pysyviksi parannuksiksi työntekijöiden etuihin ja lisätä vapaa-aikaa .

Dokumentissa ehdotettiin myös julkista varallisuusrahastoa, siirrettäviä henkilöstöetuja, robottiveroja ja automaattisesti käynnistyviä turvaverkkoja . Altman kuvasi paperia tuolloin Axiosille lähtökohdaksi, ei valmiiksi toimintasuunnitelmaksi .

Ristiriita on silti suora:

• OpenAI:n huhtikuinen paperi pitää lyhyempää työviikkoa tavoiteltavana politiikkana.
• Altman esitti podcastissa, että ihmisten kilpailuhenkisyys tekee lyhyemmästä työviikosta epätodennäköisen.

Näkemyksiä voi yrittää sovittaa yhteen siten, että politiikkapaperi kuvaa sitä, mitä OpenAI toivoisi hallitusten ja työnantajien tekevän, kun taas Altman puhui siitä, mitä hän pitää ihmisten todellisena käyttäytymisenä. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että yhtiön virallinen ehdotus ja sen toimitusjohtajan kommentit vetävät eri suuntiin.

Lisäksi on syytä huomata, että OpenAI:n ehdotus koski määräaikaisia kokeiluja. Paperissa ei luvattu ottaa nelipäiväistä työviikkoa käyttöön yhtiön omana käytäntönä, vaan työnantajia ja ammattiliittoja kehotettiin kokeilemaan sitä .

Muut johtajat ennustavat lyhyempää työviikkoa

Altmanin näkemys poikkeaa useiden muiden tunnettujen yritysjohtajien arvioista.

Jamie Dimon: kolme ja puoli työpäivää vuosikymmenien päästä

JPMorgan Chasen toimitusjohtaja Jamie Dimon on ennustanut, että tekoälyn tuottavuushyödyt voivat lyhentää työviikon kolmeen ja puoleen päivään seuraavien 30 vuoden aikana . Hän sanoi CBS:lle, että tulevaisuudessa hänen lastensa sukupolvi saattaa työskennellä vain kolme ja puoli päivää viikossa .

JPMorganissa on jo käytössä 600 tuotantovaiheen tekoälysovellusta. Yhtiön noin 300 000 työntekijästä 150 000 käyttää tekoälytyökaluja viikoittain, ja niiden arvioidaan säästävän työntekijöiltä keskimäärin neljä tuntia viikossa. Yhteensä tämä tarkoittaa noin 600 000 säästettyä työtuntia viikossa . Dimon on lisäksi sanonut tekoälyn hoitavan pankissa jo kaiken osakekauppojen suojaamiseen liittyvän työn .

Dimonin ennusteeseen liittyy kuitenkin oma ristiriitansa. Hän on samalla ollut yksi näkyvimmistä toimistotyön puolestapuhujista ja määrännyt JPMorganin työntekijät palaamaan toimistolle viitenä päivänä viikossa. Nykyiset paluu toimistolle -vaatimukset eivät sovi helposti yhteen vuosikymmenten päähän sijoittuvan lyhyemmän työviikon ennusteen kanssa .

Eric Yuan: kolmen päivän työviikko jo viidessä vuodessa?

Zoomin toimitusjohtaja Eric Yuan on esittänyt vielä nopeamman aikataulun. ”Vihaan viisipäiväistä työviikkoa”, Yuan sanoi Wall Street Journalille. Hänen mukaansa kolmen päivän työviikosta voisi tulla normaali viiden vuoden kuluessa, kun tekoälyagentit hoitavat rutiininomaista koordinointia .

TechCrunch Disrupt 2025 -tapahtumassa Yuan puhui tekoälyn ”digitaalisista kaksosista”: käyttäjää edustavista avatareista, jotka voisivat osallistua kokouksiin tämän puolesta . Ajatuksena on, että ihmiset käyttäisivät vähemmän aikaa sähköposteihin, kokouksiin ja muuhun hallinnolliseen koordinointiin.

Zoom on puolestaan kuulunut teknologia-alan joustavimpiin yrityksiin hybridityön suhteen .

Bill Gates ja muut optimistit

Myös Bill Gates on ennustanut tekoälyn mahdollistavan kolmen tai neljän päivän työviikon. Hän on kuitenkin korostanut, että siirtymä olisi häiritsevä eikä tapahtuisi automaattisesti . Fortune ja TechCrunch ovat nostaneet Gatesin, Dimonin, Yuanin ja NVIDIAn toimitusjohtajan Jensen Huangin esiin yritysjohtajina, jotka ovat julkisesti ennustaneet lyhyempää työviikkoa .

Lupaukset ja työelämän todellisuus eivät kohtaa

Johtajien ennusteet perustuvat ajatukseen, että jos sama työmäärä voidaan tuottaa nopeammin, ihmisille jää enemmän vapaa-aikaa. Käytännössä tuottavuushyöty ei kuitenkaan automaattisesti muutu lyhyemmäksi työajaksi.

Toimistovaatimukset ovat kiristyneet

Vuodesta 2023 lähtien Wall Streetin pankit, teknologiayhtiöt ja konsulttitalot ovat tiukentaneet toimistolla työskentelyn vaatimuksia. Goldman Sachs, JPMorgan, Amazon, Google, Apple ja Meta ovat kaikki olleet esimerkkejä yrityksistä, joissa etä- tai hybridityön ehtoja on kiristetty pandemian jälkeiseen aikaan verrattuna.

Dimonin oma viisipäiväinen toimistovaatimus on tästä selkeä esimerkki: sama johtaja ennustaa kolmen ja puolen päivän työviikkoa tulevaisuuteen, mutta vaatii työntekijöitä nyt työskentelemään toimistolla koko viikon.

Tekoäly voi lisätä jatkuvan tavoitettavuuden painetta

Tekoälytyökalut eivät ole tähän mennessä yksiselitteisesti vähentäneet työn määrää. Työntekijöiden odotetaan usein vastaavan sähköposteihin nopeammin, tuottavan enemmän sisältöä ja olevan tavoitettavissa pidempään. Samalla työn ja vapaa-ajan rajat voivat hämärtyä entisestään.

Toisin sanoen tekoäly voi vapauttaa aikaa yksittäisestä tehtävästä, mutta työnantaja voi käyttää säästyneen ajan uuden tuotoksen tai nopeamman palvelun vaatimiseen.

Nelipäiväistä työviikkoa ei ole vielä otettu laajasti käyttöön

Tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä, että suuri työnantaja olisi ottanut yhtiönlaajuisesti käyttöön nelipäiväisen tai sitä lyhyemmän työviikon suoraan tekoälyn tuottavuushyötyjen seurauksena. Kokeilut ovat edelleen ehdotuksia tai rajattuja pilotteja.

Myös OpenAI:n oma paperi puhui määräaikaisista 32-tuntisen työviikon kokeiluista, ei niiden välittömästä käyttöönotosta .

Lopulta kyse on teknologiasta vähemmän kuin vallasta

Johtajien välillä ei oikeastaan ole suurta erimielisyyttä siitä, voisiko tekoäly lyhentää työviikkoa. Ero koskee sitä, tuleeko niin tapahtumaan.

Altmanin tulkinta on kyynisempi: teknologia muuttaa työn tekemisen tapaa, mutta ei ihmisten kilpailuhenkisyyttä. Dimon ja Yuan puolestaan uskovat, että teknologian muuttamat reunaehdot antavat ihmisille mahdollisuuden valita enemmän vapaa-aikaa.

Toistaiseksi monen tietotyöläisen arki muistuttaa enemmän Altmanin kuvausta kuin optimistista tulevaisuusvisiota. Tuotoksille asetetaan korkeampia tavoitteita, viestintään vastataan nopeammin ja työnantajat vaativat useammin fyysistä läsnäoloa.

Dimonin ennuste ulottuu 30 vuoden päähän ja Yuanin noin viiden vuoden päähän. Kumpikaan tulevaisuus ei ole vielä toteutunut.

Varovaisin johtopäätös on ehkä myös käytännöllisin: tekoäly kehittyy nopeammin kuin sitä hallitsevat taloudelliset ja yhteiskunnalliset instituutiot. Työviikon pituus ei lopulta riipu vain siitä, mihin tekoäly pystyy, vaan siitä, miten ihmiset, työnantajat ja päättäjät päättävät jakaa syntyvät hyödyt.