Miksi EKP:n syyskuun koronnosto on noussut jälleen pöydälle?

Lausunto jatkaa hänen aiempaa linjaansa. Kesäkuussa Kazimír varoitti, että talouden laajeneva inflaatio "pakottaa EKP:n nostamaan korkoja edelleen" eikä hintapaineiden voi odottaa hellittävän ilman keskuspankin toimia .

Mikä on inflaation toinen kierros?

Kazimírin huoli liittyy erityisesti energian hinnannousun toisen kierroksen vaikutuksiin. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa alun perin esimerkiksi öljyn ja kaasun kallistumisesta alkanut hintapaine leviää palkkoihin, palveluihin ja muihin kuluttajahintoihin.

Kazimír katsoo, että tällaisia vaikutuksia on jo syntymässä ja että ne voivat jatkua ilman EKP:n lisätoimia . Hänen mukaansa energian kallistuminen ei jää vain polttoaineen tai sähkön hinnaksi, vaan voi siirtyä laajemmin yritysten kustannuksiin ja palkkavaatimuksiin. Hän on myös arvioinut, ettei edes mahdollinen Yhdysvaltojen ja Iranin välinen rauhansopimus palauttaisi inflaatiota nopeasti kahden prosentin tavoitteeseen .

Kazimír on sanonut, ettei EKP epäröi toimia, jos inflaatio uhkaa pysyä tavoitetta korkeammalla pitkään .

Heinäkuun korkopäätös jätti oven auki

EKP piti 22.–23. heinäkuuta pidetyn kokouksen jälkeen talletuskoron 2,25 prosentissa . Päätös oli yksimielinen, mutta EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi lehdistötilaisuudessa, että jotkut neuvoston jäsenet olivat pohtineet uutta koronnostoa .

EKP:n tiedotteessa korostettiin lisäksi, että keskuspankki seuraa tarkasti energian hinnannousun vaikutusten voimakkuutta ja kestoa sekä sen epäsuoria ja toisen kierroksen vaikutuksia . Tämä jätti mahdollisuuden lisäkiristyksille tulevissa kokouksissa.

Kazimírin maanantainen puheenvuoro sopii tähän linjaan: heinäkuun päätös näyttää enemmän tauolta kuin korkosyklin huipulta. Rahoitusmarkkinoilla hinnoiteltiin heinäkuun kokouksen jälkeen noin kahta koronnostoa vuoden loppuun mennessä. Ensimmäistä niistä odotettiin EKP:n seuraavaan kokoukseen, joka järjestetään 9.–10. syyskuuta .

Ennusteet tukevat haukkamaista linjaa

EKP:n kesäkuun 2026 Eurosystem-henkilöstön makrotalouden ennusteissa inflaationäkymä muuttui selvästi aiempaa huolestuttavammaksi .

• Euroalueen yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitatun kokonaisinflaation odotetaan nousevan 3,4 prosenttiin vuoden 2026 kolmannella ja neljännellä neljänneksellä.
• Inflaation arvioidaan pysyvän yli kolmessa prosentissa vuoden 2027 alkuun asti.
• Euroalueen reaalisen bruttokansantuotteen kasvuksi ennustetaan 0,8 prosenttia vuonna 2026, 1,2 prosenttia vuonna 2027 ja 1,5 prosenttia vuonna 2028 .

EKP:n mukaan inflaatio voisi palata kahden prosentin tavoitteeseen vuonna 2028, jos öljyn hinta laskee futuurimarkkinoiden odotusten mukaisesti. Näkymään liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta Lähi-idän sodan vuoksi . Konflikti on nostanut energian hintoja ja samalla heikentänyt kasvunäkymiä, kun kuluttajien ostovoima, luottamus ja kysyntä kärsivät.

Myös EKP:n ammatillisten ennustajien kysely osoitti inflaatio-odotusten nousseen. Vuoden 2026 kokonaisinflaatioennuste tarkistettiin toisella vuosineljänneksellä 2,7 prosenttiin, kun pitkän aikavälin odotus pysyi kahdessa prosentissa .

Muutos on suuri verrattuna vain puoli vuotta aiempaan tilanteeseen. Joulukuun 2025 ennusteissa inflaation odotettiin jäävän keskimäärin 1,9 prosenttiin sekä vuosina 2026 että 2027 . Lähi-idän konfliktin aiheuttama energiahintojen shokki on kääntänyt näkymän nopeasti.

Neuvostossa on nyt kaksi leiriä

Kazimír ei ole saanut täysin jakamatonta tukea. EKP:n neuvoston sisäinen keskustelu näyttää jakautuvan ainakin seuraavien painotusten ympärille:

• Christine Lagarde: Korosti heinäkuun päätöksen jälkeen, että kaikki vaihtoehdot ovat avoinna ja että päätökset tehdään uuden datan perusteella. Hän ei sitoutunut ennalta tiettyyn korkopolkuun .
• Kocher: Sanoi 24. heinäkuuta, ettei hän näe vielä "kovaa näyttöä toisen kierroksen vaikutuksista", mutta EKP toimii, jos inflaationäkymä heikkenee . Tämä on Kazimíriin verrattuna varovaisempi kanta.
• Aiempi yhteisymmärrys: EKP:n syyskuun 2025 kokousta koskevassa pöytäkirjassa todettiin, että korkojen katsottiin olevan "hyvässä paikassa" ja rahapolitiikan syklin lähellä loppua . Lähi-idän konfliktin uusi kärjistyminen ja energian hintapaineet ovat rikkoneet tuon aiemman yhteisymmärryksen.

Mitä tämä merkitsee markkinoille ja lainanottajille?

Markkinat ovat jo varautuneet siihen, että EKP kiristää rahapolitiikkaa lisää. Reutersin mukaan keskuspankki jätti heinäkuussa tilaa lisänostoille, koska Lähi-idän laajentunut konflikti nosti energian hintoja jälleen . Markkinat odottivat noin kahta koronnostoa vuoden loppuun mennessä, alkaen syyskuun kokouksesta .

Jos korot nousevat, vaikutus näkyy euroalueella vähitellen muun muassa yritysten rahoituskustannuksissa, asuntolainojen koroissa ja kulutuskysynnässä. Samalla korkeammat korot voivat hillitä inflaatiota, jos ne heikentävät kysyntää ja estävät energian hinnannousun leviämistä palkkoihin ja palveluihin.

Ratkaisu riippuu seuraavien viikkojen datasta

Kazimír ajaa syyskuun koronnostoa, koska hän haluaa estää energian hinnannousun muuttumisen pysyväksi ja laaja-alaiseksi inflaatioksi. EKP:n omat ennusteet tukevat huolta: inflaation odotetaan nousevan vuoden 2026 jälkipuoliskolla selvästi yli tavoitteen, vaikka kasvu jää vaimeaksi .

Heinäkuun korkopäätös ei kuitenkaan ollut ennakkositoumus. Syyskuun 9.–10. päivän kokouksessa ratkaisevaa on se, miten energian hinnat, elokuun inflaatioluvut ja uudet Eurosystem-henkilöstön ennusteet kehittyvät. EKP joutuu punnitsemaan vastakkain kahta riskiä: liian hidas reagointi voi lukita inflaation korkealle, mutta liian voimakas kiristys voi heikentää jo ennestään vaisua kasvua.