Nokia Q2:n jälkeen: mitä Barclaysin ja Deutsche Bankin tavoitehintojen laskut kertovat

Tulos ylitti odotukset – mutta kokonaiskuva jäi ristiriitaiseksi

Nokian Q2-raportin keskeinen jännite syntyy siitä, että kannattavuus parani, vaikka kassavirta ja raportoidut luvut näyttivät heikommilta:

• Liikevoitto ylitti odotukset: vertailukelpoinen liikevoitto nousi 18 prosenttia vuodentakaisesta 434 miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen laimennettu osakekohtainen tulos oli 0,07 euroa .
• Liikevaihto kasvoi, mutta jäi hieman ennusteista: myynti nousi vakio­valuuttakursseilla 9 prosenttia ja raportoituna 8 prosenttia 4 815 miljoonaan euroon .
• Ohjeistus parani: Nokia nosti vuoden 2026 vertailukelpoisen liikevoiton ohjeistushaarukan 2,1–2,6 miljardiin euroon aiemmasta 2,0–2,5 miljardista .
• Kassavirta oli heikko: vapaa kassavirta oli 732 miljoonaa euroa negatiivinen. Raportoituna Nokia teki 50 miljoonan euron liiketappion, mihin vaikuttivat 390 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut .

Sijoittajille tämä oli klassinen tapaus, jossa niin sanottu oikaistu tulos näyttää hyvältä, mutta rahavirta ja raportoidut luvut herättävät kysymyksiä tuloksen laadusta.

Tekoälykasvu on todellista, mutta rahat eivät vielä virtaa samaa tahtia

Raportin selkein valopilkku oli tekoäly- ja pilvimarkkina:

• Myynti tekoäly- ja pilvi­asiakkaille kasvoi 105 prosenttia 446 miljoonaan euroon .
• Tekoälyyn ja pilveen liittyvien tilausten arvo nousi 2,8 miljardiin euroon .
• Optical Networks -liiketoiminta kasvoi 20 prosenttia ja IP Networks 16 prosenttia. Molemmat hyötyvät datakeskusten rakentamisesta .

Ongelma on ajoitus. Tilauskanta on johdon kuvauksen mukaan epätasainen eli ”lumpy”, minkä vuoksi tilausten muuttuminen liikevaihdoksi voi vaihdella paljon neljänneksestä toiseen . Lisäksi muistipiirien saatavuuteen liittyvät rajoitteet voivat lykätä toimituksia ja liikevaihdon kirjaamista .

Arvioiden mukaan vain noin puolet 2,8 miljardin euron tilauskertymästä muuttuisi liikevaihdoksi seuraavan 12 kuukauden aikana . Tämän vuoksi markkina ei vielä hinnoittele kaikkia tekoälytilauksia varmana lähiajan tuloksena.

Miksi osake laski hyvästä tuloksesta huolimatta?

Nokian osake putosi 24. heinäkuuta 5,35 prosenttia ja sulkeutui 9,73 dollariin . Helsingin kaupankäynnissä lasku kävi suurimmillaan 10,3 prosentissa . Pudotus söi käytännössä edellisen päivän noin viiden prosentin tulosodotusrallin .

Markkinareaktiossa oli kolme pääviestiä:

1. Tilausten ja liikevaihdon välinen kuilu huolestuttaa. Suuri tilauskertymä ei vielä tarkoita nopeaa myyntiä tai kassavirtaa.
2. Vapaa kassavirta jäi negatiiviseksi. Vaikka yhtiö perusteli osaa heikkoudesta kausivaihtelulla ja käyttöpääoman muutoksilla, luku lisäsi epäilyksiä tuloksen kestävyydestä .
3. Vanha teleliiketoiminta ei ole kadonnut. Tekoäly- ja pilvimyynti kasvaa nopeasti, mutta perinteisen verkkolaiteliiketoiminnan kysyntä on edelleen olennainen osa Nokian kokonaisuutta .

Heinäkuun lopulla Nokian NYSE-listattu ADR oli noin 44 prosenttia alempana kuin kesäkuun 17,45 dollarin huippunsa . Reaktio kertoo, että sijoittajat arvioivat nyt ennen kaikkea tekoälyinvestointien tuloutumista – eivät vain yksittäisen neljänneksen tulosta.

Barclays ja Deutsche Bank katsovat samaa yhtiötä eri aikajänteellä

Barclays: tekoäly ei vielä kumoa telealan rakenteellista heikkoutta

Barclaysin analyytikko Simon Coles laski Nokian tavoitehinnan 8,50 eurosta 8 euroon ja piti osakkeen Underweight- eli käytännössä myyntipainotteisen suosituksen .

Barclaysin näkemys on, että Nokian perinteisen televerkkolaiteliiketoiminnan vastatuulet ovat rakenteellisia. Tekoälyyn liittyvät pilvitilaukset kasvavat nopeasti, mutta niiden ei uskota vielä riittävän paikkaamaan heikompaa peruskysyntää koko konsernin tasolla.

Deutsche Bank: kurssitavoite laski, mutta sijoitusnäkemys pysyi myönteisenä

Deutsche Bank laski tavoitehintansa 13,50 eurosta 11,50 euroon, mutta säilytti osta-suosituksen . Tämä on olennainen ero Barclaysiin verrattuna: Deutsche Bankin mielestä osakkeessa on edelleen nousuvaraa, vaikka lähiajan tuloutumiseen liittyy riskejä.

Pankin tulkinta on, että tekoäly- ja pilvi-infrastruktuuri voi muuttaa Nokian liiketoimintarakennetta usean vuoden aikajänteellä. Toisin sanoen Deutsche Bank hyväksyy lyhyen aikavälin epävarmuuden, koska se pitää tekoälyverkoissa nähtävää kysyntää mahdollisesti pysyvänä muutoksena.

Analyytikkojen näkemyksissä on poikkeuksellisen suuri hajonta

Barclaysin ja Deutsche Bankin arviot ovat osa laajempaa kiistaa Nokian arvosta:

NYSE:n Nokian ADR:n analyytikoiden konsensustavoitehinta oli heinäkuun lopulla noin 12,57 dollaria. Se merkitsi noin 8,4 prosentin laskuvaraa verrattuna 23. kesäkuuta nähtyyn 13,72 dollarin päätöskurssiin .

Korkeimman ja matalimman euromääräisen tavoitehinnan – Danske Bankin 14 euroa ja Barclaysin 8 euroa – välinen ero on 75 prosenttia . Näin suuri hajonta kertoo, ettei markkina ole vielä ratkaissut, onko Nokia muuttumassa tekoälyinfrastruktuurin kasvuyhtiöksi vai jäämässä perinteiseksi verkkolaitetoimittajaksi, jonka uusi kasvualue on liian pieni kääntämään kokonaiskuvaa.

Mitä tämä merkitsee Nokian sijoituskeissille?

1. Tekoälytarina on aito, mutta sen kannattavuus on vielä todistamatta. Myynti ja tilaukset kasvavat nopeasti, mutta tekoäly- ja pilviliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta on edelleen noin 9 prosenttia. Se ei vielä yksin riitä muuttamaan koko konsernin taloudellista profiilia .

2. Perinteisen telealan kehitys ratkaisee paljon. Yli 90 prosenttia liikevaihdosta tulee edelleen ydinliiketoiminnasta, jonka kasvu oli Q2:lla vain 4 prosenttia . Heikko teleoperaattorien investointikysyntä, muistipula ja toimitusten ajoitus voivat rajoittaa tekoälykasvun vaikutusta .

3. Arvostusero on poikkeuksellisen suuri. 75 prosentin ero analyytikkojen ääripäiden välillä ei ole vain mielipide-ero, vaan heijastaa epävarmuutta siitä, milloin tilaukset muuttuvat kannattavaksi liikevaihdoksi .

4. Nokia ”ylitti luvun, mutta ei tarinaa”. Vertailukelpoinen tulos oli vahva, mutta sijoittajat halusivat nähdä todisteita paremmasta kassavirrasta ja tekoälytilausten nopeammasta tuloutumisesta .

Johtopäätös

Barclaysin ja Deutsche Bankin tavoitehintojen laskut eivät ole varsinaisesti ristiriidassa. Ne ovat kaksi erilaista tulkintaa samasta muutoksesta.

Barclays arvioi, että Nokian muutos vie liian kauan ja maksaa liikaa, jotta tekoäly voisi ajoissa korvata perinteisen teleliiketoiminnan heikkouden. Deutsche Bank puolestaan uskoo, että tekoälyinfrastruktuurin kasvu voi kiihtyä riittävästi usean vuoden aikana ja nostaa Nokian uuteen kasvuvaiheeseen.

Ratkaisevat mittarit ovat seuraavilla neljänneksillä vapaa kassavirta ja se, kuinka nopeasti 2,8 miljardin euron tekoäly- ja pilvitilaukset muuttuvat liikevaihdoksi. Niiden perusteella markkina alkaa vähitellen päättää, kumpi tulkinta on lähempänä totuutta.