1. "Venäjä ei aloittanut sotaa"
Putin kiisti Venäjän aloittaneen täysimittaisen hyökkäyksen väittäen Moskovan vain "vastaavan" sotaan, jonka "Kiovan hallinto" ja länsi väitetysti aloittivat vuonna 2014. Tämä kääntää vakiintuneet tosiasiat päälaelleen: Venäjä hyökkäsi Ukrainan alueelle ilman provokaatiota helmikuussa 2022, teko, jota pidetään laajalti hyökkäyksenä kansainvälisen oikeuden mukaan. Useat kansainväliset elimet, mukaan lukien YK, ovat dokumentoineet Venäjän roolin sodan aloittajana.
2. "Ukrainaa hallitsee neo-natsihallinto"
Putin veti jälleen esiin perusteettoman väitteen, jonka mukaan Ukrainaa hallitsevat natseja. Riippumattomat historioitsijat, ihmisoikeusjärjestöt ja jopa Israelin Yad Vashem ovat todenneet tämän kertomuksen perusteettomaksi. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on juutalainen ja voitti demokraattiset vaalit yli 70 prosentin ääniosuudella – maan johto ei ole millään uskottavalla mittarilla neo-natsi.
3. Sota on "puolustuksellinen" vastaus Ukrainan Donbasissa vuonna 2014 aloittamaan sotaan
Putin väitti "erikoisoperaation" olevan vastaus sotaan, jonka "Kiovan hallinto yhdessä lännen tuen kanssa laukaisi Donbasissa jo vuonna 2014." Tämä kääntää todellisuuden päälaelleen: Venäjä tuki Itä-Ukrainan separatistijoukkoja vuodesta 2014 alkaen, ja vuoden 2022 täysimittainen hyökkäys oli yksipuolinen eskalaatio, ei puolustuksellinen toimi.
4. "Vasenrannan Ukraina on aina katsottu osaksi Venäjää"
Putin väitti, että Dnepr-joen itäpuolinen alue on historiallisesti kuulunut Venäjälle. Vaikka vasenrannan alue oli osa Venäjän keisarikuntaa 1700-luvulla, nyky-Ukraina on suvereeni, itsenäinen valtio, jonka YK on tunnustanut vuodesta 1991 lähtien ja jolla on täysi lainkäyttövalta kaikkiin alueisiinsa. Tämä on väärää historiallista revisionismia.
5. Liioitellut aluelisäykset
Vaikka tässä nimenomaisessa puheessa ei näin sanottu, Putinin hallinto on viime aikoina väittänyt Venäjän joukkojen vallanneen noin 3 000 neliökilometriä Ukrainan aluetta vuonna 2026. Sodan tutkimuksen instituutti (ISW) totesi todellisen luvun olevan lähes viisi kertaa pienempi, noin 621,7 neliökilometriä. Tämä liioiteltujen väitteiden kaava jatkui laivaston päivän narratiivissa, mukaan lukien aiemmat väitteet, jotka olivat yli 21 kertaa todellisuutta suurempia.
1. Ukraina "menettää ennemmin tai myöhemmin länsialueensa"
Putin uhkasi nimenomaisesti, että Ukraina menettää hallinnan läntisistä alueistaan – tämä laajensi hänen sotatavoitteitaan Donbasin ja eteläisten alueiden ulkopuolelle, jotka hän väittää jo liittäneensä. Tämä oli merkittävä Venäjän ilmoitettujen tavoitteiden laajentaminen.
2. Kaliningradin turvallisuusuhka
Putin sanoi, että jos uhkia ilmenee, Kaliningradin alueen – Venäjän Itämerellä sijaitsevan eksklaavin, jota ympäröivät Naton jäsenmaat Puola ja Liettua – turvallisuus taattaisiin "kaikilla Venäjän federaation voimavaroilla, Itämeren laivaston ollessa johtavassa roolissa." Tämä toimi peiteltynä eskalaatiouhkana Naton itäsivustalle.
3. Ukrainan valtiollisuuden romahtamisen ennustaminen
Hän kertoi sotilashenkilöstölle Ukrainan valtiollisuuden romahtavan, että "kaikki Ukrainassa ovat riidoissa keskenään" ja ennusti maan lakkaavan olemasta nykymuodossaan. Nämä väitteet ovat ristiriidassa havainnointikelpoisen todellisuuden kanssa: Ukraina toimii edelleen toimivana valtiona, jolla on demokraattisesti valittu hallinto ja sotilasjohto.
Laivaston päivän tapahtuma itsessään oli paljastava indikaattori Venäjän turvallisuustilanteesta. Pääparaati peruttiin toista vuotta peräkkäin Ukrainan lennokkiuhkien vuoksi. Sen sijaan suunnitellusta 200 sotalaivan voimannäytöksestä Putin piti televisioidun sisätilatapaamisen merimiesten kanssa – vaimea ympäristö, joka korosti Venäjän kyvyttömyyttä taata edes omien seremoniatapahtumiensa turvallisuutta. Peruminen ja presidentin uhmakkaat mutta faktuaalisesti perusteettomat kommentit maalasivat kuvan johtajasta, joka yrittää projisoida voimaa haavoittuvuuden asemasta.