Nokian osake laski 5 % vahvasta tulosparannuksesta huolimatta – tässä 4 syytä

Nokia raportoi vahvan Q2 2026 -tuloksen 23. heinäkuuta 2026 – vertailukelpoinen liikevoitto nousi 18 % 434 miljoonaan euroon, liikevaihto kasvoi 9 % valuuttakurssivakioidusti ja tekoäly- ja pilviliiketoiminnan liikevaihto yli kaksinkertaistui 446 miljoonaan euroon . Siitä huolimatta osake laski seuraavana päivänä yli 5 % ja saavutti alimman päätöskurssinsa sitten huhtikuun .

Sijoittajille, jotka näkivät vain otsikkoluvut, myyntiaalto vaikutti hämmentävältä. Lähempi tarkastelu paljastaa neljä erillistä tekijää, jotka aiheuttivat markkinoiden negatiivisen reaktion.

1. Raportoidun tuloksen rumat luvut

Tärkein syy laskulle oli ero Nokian ”vertailukelpoisten” ja ”raportoitujen” (GAAP) lukujen välillä. Vertailukelpoinen liikevoitto näytti vahvalta, mutta raportoidut luvut kertoivat aivan muuta.

Raportoidulla pohjalla Nokian liiketappio oli 50 miljoonaa euroa ja nettotulos vain 2 miljoonaa euroa, mikä on jyrkkä lasku edellisvuoden 90 miljoonasta eurosta . Raskaat rakennejärjestelyt ja muut kulut – mukaan lukien arviolta 800 miljoonaa euroa tilikaudella 2026, josta 350 miljoonaa euroa liittyy Kiinan toimintojen integrointiin – söivät raportoidun kannattavuuden . Pelkästään toisella neljänneksellä rakennejärjestelykulut olivat 390 miljoonaa euroa, mikä painoi raportoidun liikevoittoprosentin -1,0 %:iin .

Sijoittajat keskittyivät näihin todellisiin tappioihin oikaistujen lukujen sijaan.

2. Muistipula rajoittaa tekoälyn kasvutarinaa

Nokian tekoälyn kasvutarina on aito, mutta sillä on rajansa. Toimitusjohtaja Justin Hotard kertoi Bloombergille 23. heinäkuuta, että muisti on edelleen alan suurin pullonkaula, ja johdon mukaan pula jatkuu vuoteen 2027 asti .

”Kysyntä on edelleen vahvaa, mutta tarjonta on edelleen alan tärkein rajoite”, Hotard sanoi ja totesi, että asiakkaat tekevät pidempiä tilauksia tämän seurauksena . Vaikka se lisää tilausnäkyvyyttä, se tarkoittaa myös sitä, että Nokia ei pysty täysin muuttamaan tekoälyn kysyntää liikevaihdoksi niin kauan kuin keskeisiä komponentteja on niukasti.

Tuloslaskelman yhteydessä Hotard lisäsi, että muistin ja huippuluokan piien saatavuusongelmat ovat saaneet yhtiön ”pidentämään toimitusaikoja” ja hakemaan parempaa näkyvyyttä asiakkailta .

3. Ohjeistuksen nosto oli puhtaasti tekninen

Nokia nosti tilikauden 2026 vertailukelpoisen liikevoiton ennustetta 2,1–2,6 miljardiin euroon. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että korotus oli käytännössä merkityksetön.

Tarkistus oli 0,1 miljardin euron tekninen muutos, joka johtui kahden liiketoiminnon – Fixed Wireless Access CPE ja Enterprise Campus Edge – luokittelusta lopetetuiksi toiminnoiksi . Jatkuvien toimintojen taustalla oleva näkymä oli käytännössä ennallaan .

Analyytikot ja kauppiaat pitivät nostoa ei-tapahtumana – tai jopa harhautuksena .

4. Perinteisen verkkoliiketoiminnan heikkous painaa kokonaiskuvaa

Vaikka tekoäly- ja pilviliiketoiminnan liikevaihto kaksinkertaistui 446 miljoonaan euroon (9,3 % kokonaismyynnistä), Nokian ydinliiketoiminta – verkkolaitteiden myynti perinteisille matkapuhelinoperaattoreille – jatkoi kysynnän laskua .

Nokian ADR-osakkeet laskivat yhdessä kilpailija Ericssonin kanssa, mikä kertoo laajasta paineesta eurooppalaisia tietoliikennelaitteiden valmistajia kohtaan . Markkinat näkivät yhtiön, jolla on yksi nopeasti kasvava tekoälyliiketoiminta ja paljon suurempi, supistuva perinteinen liiketoiminta – ja painottivat jälkimmäistä enemmän.

Kassavirtaongelmat lisäsivät painetta

Talousjohtaja Wiren totesi tuloslaskelman yhteydessä, että yhtiö odottaa nyt sijoittuvan alapäähän 55–75 %:n vapaan kassavirran muuntumisolettamastaan, osittain korkeampien rakennejärjestelykulujen vuoksi . Vapaa kassavirta toisella neljänneksellä oli negatiivinen 732 miljoonaa euroa .

Yhteenveto: Nokian kurssilasku ei ollut hylkäys yhtiön tekoälystrategialle. Se oli markkinoiden selvä reaktio raportoituun tappioon, tarjontarajoitteisiin, jotka rajoittavat tekoälyn nousupotentiaalia, ohjeistuksen nostoon, joka oli teknisesti tyhjä, perinteisen verkkoliiketoiminnan kasvavaan paineeseen ja heikkenevään kassavirtaan – tekijöihin, jotka ylittivät positiivisen vertailukelpoisen tulosparannuksen .