Ukrainan sota oli keskeinen aihe, minkä lisäksi puhuttiin laajemmin Yhdysvaltain ja Venäjän kahdenvälisistä suhteista . Venäjän valtionmedian ja virallisten lausuntojen mukaan Lavrov varoitti Rubioa siitä, että Yhdysvaltain jatkuva aseiden toimittaminen Ukrainaan on ”mahdotonta hyväksyä”, ja vaati Washingtonia lopettamaan ”Kiovan hallinnon” aseistamisen . Lavrov korosti Venäjän olevan halukas diplomaattiseen ratkaisuun – mutta vain sellaiseen, joka ottaa huomioon Venäjän edut ja sen, mitä Kreml kutsuu ”uudeksi todellisuudeksi” rintamalla .
Yhdysvaltain kanta oli varovaisempi. Rubio kertoi toimittajille ennen tapaamista, että Washington on edelleen avoin näyttelemään ”rakentavaa roolia” konfliktin lopettamisessa ”jos tilaisuus avautuu” – mutta myönsi samalla, että diplomaattiset ponnistelut ovat ”jääneet hieman taka-alalle viime kuukausina” . Venäjän delegaatio nosti esiin myös niin sanotun Anchoragen-suunnitelman, jota Moskova pitää nyt kuolleena .
Kumpikaan ulkoministeri ei antanut julkisia lausuntoja eikä vastannut toimittajien kysymyksiin lähtiessään kokouksesta . Venäjän ulkoministeriö kuvaili keskustelun sävyä ”suorapuheiseksi”, mutta molemmat osapuolet antoivat ymmärtää, ettei uusia läpimurtoja tai toiveikkuutta ole odotettavissa . Useat uutistoimistot luonnehtivat tulosta ”jäykkien kantojen toistoksi” .
Saatavilla olevien lähteiden mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kävi samanaikaisesti erillisiä keskusteluja Yhdysvaltojen lähettiläiden kanssa. Tavoitteena oli ”diplomatian elvyttäminen” . Hakutulokset eivät kuitenkaan tarjoa yksityiskohtaista raportointia tämän vaihdon sisällöstä tai lopputuloksesta.
Rubio–Lavrov-kokous oli osa laajempaa 59. ASEANin ulkoministerikokousta, joka järjestettiin Manilassa 21.–24. heinäkuuta 2026. Filippiinit toimi kokouksen puheenjohtajana . Kokouksen asialistaa hallitsivat useat yhtäaikaiset kriisit:
Rubion ja Lavrovin tapaaminen Manilassa korostaa molempien osapuolten syvälle juurtuneita kantoja Ukrainan sodassa. Ensimmäisestä korkean tason kasvokkaiskontaktista lähes vuoteen huolimatta kumpikaan – Washington eikä Moskova – ei osoittanut halukkuutta luopua keskeisistä vaatimuksistaan. Yhdysvallat pitää edelleen oven auki rakentavalle roolille, mutta konkreettista liikettä Venäjältä ei näy. Venäjän viesti oli selvä: lännen aseellinen tuki Ukrainalle on mahdotonta hyväksyä, ja mahdollisen ratkaisun on heijastettava Moskovan alueellisia saavutuksia ja turvallisuusetuja. Laajempi ASEAN-foorumi puolestaan osoitti, että Ukrainan konflikti on vain yksi monista suurista geopoliittisista kriiseistä, jotka kilpailevat huomiosta alueella.