Odessan iskut tappoivat 28 ihmistä heinäkuussa – Venäjä osui koteihin, huvipuistoon ja rahtialuksiin

Tappavin yksittäinen isku tapahtui 20. heinäkuuta, kun ohjus osui maissia kuljettaneeseen alukseen ja tappoi 10 ihmistä . Iskut korostavat Mustanmeren kauppareittien kasvavaa merkitystä Venäjän ja Ukrainan sodassa.

Odessan alueella kuoli 28 ihmistä heinäkuussa

Heinäkuun 20. päivään mennessä Venäjän iskuissa oli kuollut Odessan alueella 28 ihmistä, Kiper kertoi . Kohteina olivat sekä asuinalueet että alueen satamainfrastruktuuri.

Luku on alueviranomaisten ilmoittama kokonaismäärä. Eri iskuista annetut tiedot ovat päivittyneet pelastus- ja etsintätöiden aikana.

15. heinäkuuta: ohjus osui asuinrakennukseen

Heinäkuun 15. päivän vastaisena yönä Venäjän ohjus- ja drooni-isku vaurioitti Odessassa monikerroksista asuinrakennusta. Kolme ihmistä kuoli ja ainakin kolme loukkaantui . Ukrainan valtion pelastuspalvelun mukaan vaurioituneisiin rakennuksiin kuului seitsenkerroksinen asuintalo .

Isku vaurioitti myös kaasuputkea, muuta kuin asuinkäyttöön tarkoitettua rakennusta ja huoltoasemaa. Kaasuputken ja muiden vaurioiden seurauksena syttyi tulipalo . Pelastajat vapauttivat rakennuksesta kolme asukasta, joiden joukossa oli kaksi lasta .

Viranomaisten mukaan kyseessä oli jo viides peräkkäinen päivä, jolloin Odessan alue joutui laajojen ohjus- ja drooni-iskujen kohteeksi .

18.–19. heinäkuuta: isku huvittelukeskukseen

Heinäkuun 18. päivän iltana Venäjän ohjukset osuivat Odessan alueella urheilu- ja huvittelukeskukseen, jota kuvataan myös huvittelupuistoksi . Aluehallinnon mukaan 16-vuotias poika kuoli ja 12 muuta ihmistä loukkaantui .

Loukkaantuneiden joukossa olivat kaksivuotias poika ja 17-vuotias tyttö . Isku tuhosi kalastajien mökkejä ja vaurioitti yksityistaloja sekä henkilöautoja .

Ensimmäisissä 18. heinäkuuta julkaistuissa tiedoissa puhuttiin kahdesta kuolleesta ja neljästä loukkaantuneesta. Seuraavan päivän päivityksissä kuolleeksi vahvistettiin 16-vuotias poika ja loukkaantuneiden määräksi 12 . Etsintä- ja pelastustyöt saatiin päätökseen 19. heinäkuuta .

Ulkomaiset rahtialukset joutuivat iskujen kohteiksi

Venäjä lisäsi heinäkuussa iskuja Mustallamerellä liikkuvaa siviilimerenkulkua ja satamien infrastruktuuria vastaan. Kohteina oli aluksia, jotka purjehtivat useiden eri maiden lippujen alla.

13. heinäkuuta – lannoitelastissa ollut alus. Togon lipun alla purjehtinut siviilirahtialus joutui drooni-iskun kohteeksi purkaessaan mineraalilannoitteita Odessan alueen satamassa . Ukrainan varapääministeri Oleksii Kuleban mukaan iskussa kuoli viisi miehistön jäsentä. Aluksen päällysrakenteeseen osunut isku sytytti tulipalon .

14. heinäkuuta – Marshallinsaarten lipun alla purjehtinut alus. Venäjän drooni osui Odessan satamassa siviilirahtialukseen, joka purjehti Marshallinsaarten lipun alla. Kaksi ihmistä kuoli . Kyseessä oli toinen peräkkäinen päivä, jolloin Venäjän joukot iskivät satamainfrastruktuuriin .

15. heinäkuuta – kaksi rahtialusta. Venäjän joukot iskivät Mustanmeren merikäytävää pitkin liikkuviin kahteen kauppa-alukseen, jotka purjehtivat Tansanian ja Liberian lipun alla. Toisen aluksen kapteeni kuoli ja kolme miehistön jäsentä loukkaantui .

18. heinäkuuta – laaja isku satama-alueelle. Venäjä teki laajan iskun Odessan alueen satamainfrastruktuuriin . Antigua ja Barbudan lipun alla purjehtinut ulkomainen kauppa-alus vaurioitui. Yksi ihminen kuoli ja kolme loukkaantui . Lisäksi rakennuksia, varastosäiliöitä ja varastoja vaurioitui .

Ukrainan laivasto pelasti 17 filippiiniläistä merenkulkijaa ajelehtimaan joutuneelta VENTURO-alukselta . Venäjän joukot tekivät uuden iskun pelastustöiden ollessa käynnissä, ja myös hälytysajoneuvoja vaurioitui . Ukrainan ilmavoimien mukaan 17.–18. heinäkuuta yöllä havaittiin seitsemän ohjusta ja 90 droonia. Odessan alue oli hyökkäysten pääsuunta .

20. heinäkuuta – Golden Leo -aluksen isku. Venäjän ohjukset osuivat Odessan sataman lähellä Golden Leo -alukseen, joka kuljetti maissia ja purjehti Guinea-Bissaun lipun alla. Kymmenen ihmistä kuoli .

Aluksella oli intialainen ja syyrialainen miehistö, ja siihen osui kolme risteilyohjusta. Isku sytytti aluksella tulipalon . Etsintä- ja pelastusoperaatio jatkui läpi yön. Kahdeksan miehistön jäsentä pelastettiin ja tuotiin maihin; kuolleiden joukossa oli Ukrainan merisatamaviranomaisen meriluotsi .

Alue joutui jatkuvien iskujen kohteeksi

Odessan alueella koettiin heinäkuussa lähes päivittäisiä ohjus- ja drooni-iskuja. Venäjän joukot tekivät viiden peräkkäisen päivän ajan 11. heinäkuuta alkaneita laajoja yhdistettyjä hyökkäyksiä, joissa osuttiin asuin-, teollisuus- ja satamainfrastruktuuriin .

Ukrainan ilmavoimien ilmoittamissa hyökkäysaalloissa käytettiin muun muassa Iskander-M-ballistisia ohjuksia, Oniks-meritorjuntaohjuksia ja Kh-59/69-ohjuksia sekä kymmeniä drooneja yössä. Odessan alue oli näiden hyökkäysten pääsuunta .

Sen sijaan väitteitä 13–15 ilmahälytyksestä päivässä ja noin 300 ilma-aluksesta viimeisen viikon aikana ei voitu vahvistaa itsenäisesti saatavilla olevista lähteistä. Luvut saattavat perustua Ukrainan ilmavoimien tai presidentinhallinnon tiedotuksiin, joita ei ollut mukana tarkastelluissa hakutuloksissa.

Taustalla Mustanmeren kauppareittien hallinta

Odessan heinäkuun iskujen katsotaan liittyvän laajenevaan kamppailuun Mustanmeren kauppareiteistä . Venäjä on toistuvasti iskenyt Ukrainan maatalousviennin kannalta tärkeisiin satamiin ja siviilialuksiin. Kohteeksi joutuneiden alusten liput ovat edustaneet muun muassa Antiguaa ja Barbudaa, Tansaniaa, Liberiaa, Marshallinsaaria, Guinea-Bissauta ja Togoa .

Tilanne on kärjistynyt sen jälkeen, kun Ukraina perusti merikäytävän vuonna 2024 . Venäjän iskujen kohteena ovat olleet Odessan satamat, kun taas Ukraina on tehnyt drooni-iskuja Moskovaan ja Venäjän Mustanmeren kohteisiin .

Mitä lähteistä ei voitu vahvistaa?

• Ilmahälytysten ja ilmahyökkäysten määrät: Väitteitä 13–15 päivittäisestä ilmahälytyksestä ja noin 300 ilma-aluksesta viikon aikana ei pystytty riippumattomasti vahvistamaan saatavilla olevista lähteistä.
• Ukrainan siviiliuhrit vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla: Tarkastelluissa lähteissä ei ollut kattavaa tietoa koko Ukrainan siviiliuhrien määrästä tammi–kesäkuussa 2026.
• Euroopan unionin tukisummaa koskevat luvut: Väite EU:n 194,9 miljardin euron kokonaistuesta, josta 70 miljardia euroa olisi sotilaallista tukea, vastaa aiemmissa EU-viestinnöissä esitettyä suuruusluokkaa, mutta lukuja ei voitu varmistaa yhdestä mukana olleesta EU:n virallisesta tiedotteesta. Siksi niitä ei tule pitää tämän jutun itsenäisesti vahvistettuina päätietoina.
• 13. heinäkuuta kuolleiden määrä: Lannoitealukseen kohdistuneen iskun kuolonuhrien määrä tarkentui alustavista kolmesta viiteen .