FIFA:n säännöt kieltävät poliittiset viestit MM-otteluiden yhteydessä. Järjestön riippumaton kurinpitokomitea käynnisti tapauksesta tutkinnan . Heinäkuun 18. päivään mennessä mahdollisista seuraamuksista ei ollut ilmoitettu päätöstä. Lähteiden perusteella todennäköisin seuraamus oli sakko pelaajien pelikiellon sijaan, mutta FIFA ei ollut vahvistanut sakon määrää .
Britannian hallitus reagoi banneriin jyrkästi. Britannian elinkeinoministeri Peter Kyle kuvaili elettä ”täysin sopimattomaksi” ja ”räikeäksi FIFA:n sääntöjen rikkomiseksi” sekä kehotti järjestöä tutkimaan asian virallisesti . Myös pääministeri Keir Starmerin kanslia vaati kurinpitotoimia.
Pääministerin tiedottajan mukaan: ”Maailmancup ei ehkä ole meidän, mutta Falklandinsaaret ehdottomasti ovat. Päätösvalta kuuluu saarelaisille.”
Britannian kanta perustui siihen, että FIFA:n poliittisia viestejä koskevia sääntöjä on sovellettava johdonmukaisesti riippumatta siitä, kuinka merkityksellinen asia on viestin esittäjälle.
Presidentti Javier Milein hallinto ei ottanut etäisyyttä pelaajien eleeseen, vaan ilmoitti tukevansa sitä. Samalla Buenos Aires vei asian erilliselle diplomaattiselle linjalle.
Argentiinan ulkoministeri Pablo Quirno toimitti Britannian Buenos Airesin-suurlähetystölle virallisen vastalauseen HMS Medway -aluksesta. Kyseessä on Britannian kuninkaallisen laivaston merentakaisiin partiointitehtäviin tarkoitettu alus. Argentiina syytti alusta ”luvattomasta ja laittomasta” kulusta aluevesillään Falklandinsaarten lähistöllä .
Quirno julkaisi protestin myös X-palvelussa, jossa hän ilmaisi aluksen liikkeistä ”voimakkaimman mahdollisen torjunnan”. Argentiinan mukaan kyse oli kahdenvälisiä sopimuksia rikkovasta toiminnasta .
Protesti oli päivätty 13. heinäkuuta, mutta ulkoministeriö päätti julkaista sen vasta ottelun jälkeen. Näin diplomaattinen kiista ajoittui samaan hetkeen pelaajien bannerin kanssa ja vahvisti vaikutelmaa koordinoidusta poliittisesta viestistä .
Britannia torjui syytökset. Lontoon mukaan HMS Medway oli tavanomaisella matkalla chileläiseen satamaan ja noudatti merioikeuden mukaista ”viatonta kauttakulkua”. Britannian mukaan Argentiinan hallinnolle oli ilmoitettu aluksen liikkeistä etukäteen .
Yhdysvaltain Valkoinen talo asettui argentiinalaispelaajien puolelle ja vetosi Yhdysvaltain perustuslain ensimmäiseen lisäykseen eli sananvapautta suojaavaan First Amendment -säännökseen.
Valkoisen talon FIFA:n MM-kisojen työryhmää johtava Andrew Giuliani sanoi, että pelaajilla oli oikeus tuoda heille tärkeä asia julki myös FIFA:n säätelemässä tapahtumassa . Hallinto ilmoitti lisäksi, ettei se kannata kenenkään pelaajan sulkemista finaalista, mikä oli suora vastakohta Britannian esittämille rangaistusvaatimuksille .
Washingtonin perustelu ei kuitenkaan poistanut FIFA:n toimivaltaa. Yhdysvaltojen näkökulma korosti poliittisen ilmaisun suojaa, kun taas Britannia painotti turnauksen järjestäjän sääntöjä ja niiden yhdenmukaista soveltamista. Näin tapauksesta syntyi myös Britannian ja Yhdysvaltojen välinen transatlanttinen kiista .
| Taso | Toimija | Mitä tapahtui? |
|---|---|---|
| Kentällä | FIFA | Käynnisti kurinpitotutkinnan; mahdollinen sakko oli yhä harkinnassa |
| Diplomatia | Milein hallinto | Tuki pelaajia ja jätti virallisen protestin HMS Medway -aluksesta |
| Diplomatia | Britannian hallitus | Tuomitsi bannerin ja vaati FIFA-tutkintaa; torjui Argentiinan alusprotestin |
| Transatlanttinen politiikka | Valkoinen talo | Puolusti pelaajien sananvapautta ja vastusti mahdollista pelikieltoa finaaliin |
Tapaus osoitti, kuinka nopeasti urheilutapahtuma voi muuttua ratkaisemattomien poliittisten kiistojen näyttämöksi. Argentiinan ja Britannian vuosikymmeniä jatkunut kiista saariryhmän asemasta sai stadionilla uuden näkyvän muodon, mutta samalla esiin nousi laajempi kysymys: kumpi painaa enemmän – poliittisen ilmaisun oikeus vai kansainvälisen urheilujärjestön hyväksytyt säännöt?