Protonin teknologiajohtaja Bart Butler istui heinäkuussa 2026 The Verge -lehden Decoder-podcastin vieraaksi ja esitti suorasanaisen varoituksen: jos Sveitsin ja Euroopan unionin suunnittelemat valvontalait tekevät salattujen palvelujen pyörittämisen mahdottomaksi, Proton lähtee Euroopasta . Haastattelu, jonka kantavana ajatuksena oli väite ”mikään yritys ei mene vankilaan puolestasi”, käsitteli turvallisten takaovien teknistä mahdottomuutta, konkreettista siirtostrategiaa ja Lumo 2.0 -tekoälyassistentin julkaisua
.
Butler sanoi, että Proton harkitsee juridisten ja teknisten toimintojensa siirtämistä Euroopan ulkopuolelle, jos Sveitsin ja EU:n ehdotetut valvontalait tekevät yhtiön yksityisyystuotteiden toiminnan luvatulla tavalla mahdottomaksi . Hän kuvasi uhkaa ”vakavaksi” ja sanoi, ettei kyse ole bluffista
. Jakson keskeinen jännite oli selvä: mikään yritys ei voi suojella käyttäjiään, jos se on lain mukaan pakotettu rikkomaan salausta siellä, missä se fyysisesti sijaitsee
.
Butlerin mainitsema keskeinen EU-uhka on ”Chat Control” -nimellä tunnettu asetus, joka pakottaisi salatut viestintäalustat skannaamaan yksityisviestejä laittoman materiaalin varalta . Butler väitti, ettei turvallisia takaovia ole teknisesti mahdollista toteuttaa – asiakaspään skannaus rikkoisi päästä päähän -salauksen perusteellisesti kaikilta käyttäjiltä
. Proton on julkisesti ilmoittanut lähtevänsä mieluummin EU:sta kuin noudattavansa tällaista määräystä
. EU on yrittänyt säätää tätä lainsäädäntöä vuodesta 2022 lähtien; Euroopan parlamentti otti suotuisan kannan marraskuussa 2023, mutta EU-maat eivät ole toistaiseksi päässeet sopimukseen
.
Proton siirtää jo nyt fyysistä infrastruktuuriaan pois Sveitsistä Sveitsin hallituksen ehdottamiin joukkovalvontalakeihin liittyvän ”oikeudellisen epävarmuuden” vuoksi . Butler vahvisti, että yritys on varautunut Saksassa ja Norjassa olevalla varainfrastruktuurilla ja siirtyisi tarvittaessa pidemmälle, jos EU-sääntely kiristyy
. Yhtiön voittoa tavoittelemattoman säätiön omistusrakenne on suunniteltu kohdistamaan kannustimet käyttäjien yksityisyyteen, mutta Butler myönsi, että oikeusjurisdiktio määrittää viime kädessä, mihin yritys voidaan pakottaa
.
Proton julkaisi Lumo 2.0:n 30. kesäkuuta 2026. Yritys kuvasi sitä ”tehokkaimmaksi yksityiseksi tekoälyksi” ja ”merkittävimmäksi muutokseksi julkaisun jälkeen” . Lumo 2.0 käyttää nollapääsysalausta – edes Protonin henkilökunta ei voi lukea käyttäjäkeskusteluja, eikä järjestelmä koskaan kirjaa keskusteluja tai harjoita tekoälymalleja käyttäjätiedoilla
. Se toimii Protonin täysin eurooppalaisella infrastruktuurilla Sveitsin tietosuojalakien alaisena ja tarjoaa yksityisyyden kannalta vaihtoehdon ChatGPT:lle, Geminille ja Claudelle
. Butler kuvasi Lumo 2.0:ta todisteeksi siitä, että ”käyttäjien ei enää tarvitse valita tehokkaan tekoälyn ja mielekkään yksityisyydensuojan välillä” .
Butler kuvasi Protoniin kohdistuvaa kaksirintamaista painetta: Sveitsin hallitus ajaa omaa valvontalakiaan ja EU:n Chat Control -ehdotus on toinen uhka . Hän huomautti, että osa EU:n ehdottamista valvontatoimista on jo todettu laittomiksi eurooppalaisissa tuomioistuimissa, mikä lisää ”oikeudellista epävarmuutta”
. Haastattelu oli ensimmäinen osa kaksiosaista Decoder-sarjaa, joka tarkastelee maailmaa pyörittäviä järjestelmiä ja sitä, miten Protonin arkkitehtuuri, omistus ja jurisdiktiovalinnat vaikuttavat käyttäjien yksityisyyteen
.
Studio Global AI
Use this topic as a starting point for a fresh source-backed answer, then compare citations before you share it.
Protonin CTO Bart Butler kertoi The Verge podcastissa, ettei mikään yritys mene vankilaan käyttäjiensä puolesta – siksi Proton harkitsee Euroopasta lähtöä, jos salauslait etenevät.
Protonin CTO Bart Butler kertoi The Verge podcastissa, ettei mikään yritys mene vankilaan käyttäjiensä puolesta – siksi Proton harkitsee Euroopasta lähtöä, jos salauslait etenevät. EU:n kiistanalainen Chat Control asetus pakottaisi salaustuotteet skannaamaan yksityisviestejä, mitä Proton pitää teknisesti mahdottomana toteuttaa turvallisesti.
Proton on jo alkanut siirtää fyysistä infrastruktuuriaan Sveitsistä Saksaan ja Norjaan, ja varautuu laajempaan siirtoon EU:n sääntelyn tiukentuessa.