Jensen Huang nosti SK Hynixin avainkumppaniksi – Japanissa alkaa uusi tekoälyvaihe

Kommentti oli merkittävä, koska SK Hynix on Nvidian tärkein suuren kaistanleveyden muistin eli HBM:n kumppani. HBM on olennainen komponentti Nvidian tekoälykiihdyttimissä . Siksi Huangin julkinen tuki nähtiin myös viestinä siitä, että SK Hynixin Yhdysvaltain pääomamarkkinoilta hankkima rahoitus voi vahvistaa koko tekoälysirujen toimitusketjua .

Markkinareaktio oli voimakas: SK Hynixin ADR-todistukset nousivat 27,29 prosenttia 14. heinäkuuta, kolmantena kaupankäyntipäivänään. Nousua vauhditti käsitys siitä, että osake oli hinnoiteltu liian matalalle .

Huangin ylistys jatkoi aiempaa viestiä. Kesäkuussa hän kehotti SK Hynixiä valmistamaan lisää muistipiirejä ja varoitti, että tekoälymuistin pula jatkuisi ”seuraavat useat vuodet” . Computex 2026 -messuilla hän kirjoitti SK Hynixin osastolla HBM4E-kiekkoon sanat ”Please Make More” eli ”valmistakaa lisää” .

Huangin mukaan muistin kysyntä ylittää tarjonnan vielä pitkään. Hän on jopa todennut, ettei tekoälyn tarpeisiin riittäisi seuraavat kymmenen vuotta, vaikka koko toimitusketju nelinkertaistuisi joka vuosi .

Japanille kokonainen tekoälyekosysteemi

Huang kertoi 15. heinäkuuta julkistavansa seuraavana päivänä laajan tekoälykumppanuuden Japanin hallituksen kanssa. Lisäksi Nvidia aloittaisi monialaista yhteistyötä suurten japanilaisyritysten kanssa tekoälyn ja robotiikan parissa .

”Huomista voidaan kutsua Japanin tekoälyn lähtöpisteeksi”, Huang sanoi .

Nvidian virallisen kuvauksen mukaan kyse on koko teknologiapinon kattavan tekoäly- ja robotiikkaekosysteemin rakentamisesta Japanissa . Suunnitelmiin kuuluu muun muassa:

• Terveydenhuolto ja biotieteet: Tokyo-1-lääkekehityskonsortio, jossa ovat mukana Astellas, Daiichi Sankyo, Ono Pharmaceuticals ja Eisai. Yhteistyössä hyödynnetään Nvidian BioNeMo-alustaa.
• Lääketieteellinen teknologia: Kawasaki Heavy Industries kehittää leikkausrobotteja, ja Canon sekä Fujifilm seuraavan sukupolven tietokonetomografialaitteita, joissa käytetään Nvidian grafiikkasuorittimia.
• Teollinen tekoäly ja robotiikka: Japanilaisten valmistajien kanssa kehitetään fyysistä tekoälyä, konenäköön perustuvia tekoälyagentteja ja automaatiota .

”Fyysisellä tekoälyllä” tarkoitetaan tässä järjestelmiä, jotka havainnoivat ympäristöään ja toimivat fyysisessä maailmassa esimerkiksi robottien, tehtaiden tai lääketieteellisten laitteiden kautta.

Miksi Japanin-vierailu oli myös diplomaattinen ele?

Huangin vierailulla oli teknologiayhteistyötä laajempi tausta. Hän oli aiemmalla Aasian-matkallaan käynyt Etelä-Koreassa ja Taiwanissa kahdesti ilman pysähdystä Japanissa. Tämä synnytti Tokiossa keskustelun niin kutsutusta ”Japanin ohittamisesta” ja huolta siitä, että japanilaiset yritykset jäisivät tekoälykilpailussa sivuun .

Nyt ajoitus oli symbolinen: vierailu osui Nvidian ja japanilaisen peliyhtiö SEGA:n yhteistyön 30-vuotisjuhlavuoteen . Nvidia on korostanut japanilaisen peliteollisuuden merkitystä yhtiön historiassa ja 3D-grafiikan kehityksessä .

HBM-muisti on tekoälykilpailun pullonkaula

SK Hynixin ja Japanin kanssa tehdyt avaukset liittyvät toisiinsa. Nvidia pyrkii vahvistamaan sekä tekoälykiihdyttimien tarvitseman HBM-muistin saatavuutta että kokonaisia tekoälyinfrastruktuureja rakentavaa kumppaniverkostoa.

SK Hynixillä on tällä hetkellä käytännössä monopoliasema HBM3E-muistien toimituksissa. Kyseistä muistia käytetään Nvidian Blackwell-tekoälysirussa . Huang on kuvannut muistiulan olevan rakenteellinen, ei vain suhdanteisiin liittyvä ongelma: piikiekkojen tarjonta on yli 20 prosenttia kysyntää jäljessä, ja vajeen odotetaan jatkuvan vuoteen 2030 saakka .

SK Hynix aikoo kaksinkertaistaa DRAM-piikiekkojen tuotantokapasiteettinsa vuoteen 2030 mennessä. Huangin mukaan tämäkään laajennus ei kuitenkaan riitä kattamaan tekoälyn kasvavaa kysyntää .

Japanissa Huang puolestaan on painottanut, että maan pitäisi rakentaa oma tekoälykapasiteettinsa. Hänen mukaansa ”se on tehtävä itse, koska kyse on omasta älykkyydestänne” . Hän on myös kehottanut Japania lisäämään sähköntuotantoa ja rakentamaan tekoälyn tarvitsemaa infrastruktuuria .

Japanin vahvuuksina hän pitää erityisesti teollista valmistusta ja robotiikkaa – aloja, joiden varaan Nvidia haluaa rakentaa seuraavan vaiheen niin sanotussa fyysisessä tekoälyssä.