Ukraina pyrkii katkaisemaan Krimin merihuollon Azovanmerellä

Kohteina oli ennen kaikkea Venäjän niin sanottu varjolaivasto – pakotteita kiertäviin öljy- ja polttoainekuljetuksiin liitettyjä tankkereita. Lisäksi iskujen kohteiksi ilmoitettiin rahtialuksia, hinaajia, irtolastialuksia, lauttoja ja ruoppaajia, joita käytetään sotilaslogistiikan tai satamainfrastruktuurin tukena .

Iskut päivä päivältä

Luvut perustuvat Ukrainan viranomaisten ja sotilasjohdon ilmoituksiin. Kaikkia yksittäisiä osumia ei ole riippumattomasti varmistettu, ja eri lähteet ovat huomauttaneet, että sama alus on voinut esiintyä laskelmissa useammin kuin kerran .

Izumrud: mitä tiedetään ja mitä ei

Kesäkuun 4. päivänä Ukrainan USF julkaisi videon iskusta venäläiseen Project 10410 -tyypin Svetljak-luokan FSB:n rajavartioveneeseen Azovanmerellä, lähellä miehitetyllä Krimillä sijaitsevaa Jurkinen asutusta. Videolla drooni osuu aluksen oikean kyljen päällysrakenteeseen. Iskun toteuttajiksi ilmoitettiin USF:n 1. erillisen keskuksen operaattorit .

Tämä on se osa tapahtumasta, josta lähteissä on konkreettista näyttöä. Sen sijaan avoimista lähteistä ei löydy vahvistusta sille, että aluksen nimi olisi ollut Izumrud – venäjäksi ”smaragdi” – tai että alus olisi uponnut. Lähteissä puhutaan alukseen osumisesta tai sen vaurioittamisesta, ei varmistetusta uppoamisesta .

Nimi Izumrud esiintyy kyllä vuoden 2018 Kertšinsalmen välikohtauksen yhteydessä, jossa venäläinen alus joutui törmäykseen. Se ei kuitenkaan vahvista, että sama alus olisi ollut kesäkuun 2026 drooni-iskun kohde .

Johtopäätös: Ukraina iski FSB:n partioveneeseen 4. kesäkuuta, mutta aluksen nimeä ja uppoamista koskevat väitteet ovat toistaiseksi vahvistamatta.

Kampanjan tavoite: polttoaine ja Krimin eristäminen

Reutersin ja BBC:n mukaan kampanjan tavoitteena oli häiritä Venäjän joukkojen polttoainehuoltoa ja eristää miehitetty Krim . Tankkereihin kohdistuneet iskut näyttävät siten olevan osa pyrkimystä tehdä Krimistä Venäjälle logistisesti mahdollisimman hankala tukialue.

Merellä toteutettu kampanja yhdistettiin Ukrainan niin sanottuun Crimean Switch -operaatioon, jossa kohteina ilmoitettiin olleen Krimin energiahuollon solmukohtia, S-400- ja Tor-ilmapuolustusjärjestelmiä sekä tutkia . Ajatuksena on ollut vaikeuttaa samanaikaisesti polttoaineen kuljetuksia, ilmapuolustusta ja muuta sotilaallista huoltoa.

Venäjän meriliikenne joutui paineeseen

Raporttien mukaan vaikutus venäläiseen meriliikenteeseen näkyi nopeasti.

• Kertšinsalmen liikenne hidastui käytännössä pysähdyksiin. Charter97:n satelliitti- ja liikennetietojen mukaan salmen ylitystä odotti ennen iskujen alkua jopa sata alusta. Määrä laski 6.–7. heinäkuuta alkaneiden iskujen jälkeen 42:een, sitten 28:aan ja lopulta kolmeen .
• Azovanmeren liikennettä rajoitettiin. Useat raportit, muun muassa The Guardianiin viitanneet toissijaiset lähteet, kertoivat Venäjän keskeyttäneen merenkulun alueella sen jälkeen, kun noin 90 alusta oli joutunut iskujen kohteeksi .
• Aluksia siirtyi Mustallemerelle. Defense Expressin ja United24Median välittämien tietojen mukaan yli 50 venäläisalusta vetäytyi 13. heinäkuuta mennessä Azovanmereltä Mustallemerelle .

Tämä ei tarkoita, että Ukraina olisi ottanut Azovanmeren fyysisesti haltuunsa. Strategisesti kyse on pikemminkin merialueen käytön estämisestä: jos kauppalaivat ja huoltoalukset eivät uskalla liikennöidä, Venäjän on vaikeampi käyttää merta turvallisena huoltoreittinä.

Mitkä väitteet ovat vielä liian pitkälle meneviä?

Kampanjasta on liikkunut näyttäviä kuvauksia, joita lähdeaineisto ei täysin tue.

• Don–Azovin kanavan täydellinen sulkeminen: Jotkin lähteet kertovat Venäjän keskeyttäneen liikenteen kanavalla, mutta käytettävissä ei ole selkeää ensisijaisen lähteen vahvistusta juuri tästä yksityiskohdasta .
• Kertšinsalmen kulkulupahakemusten virallinen keskeyttäminen: Liikenteen hidastuminen tai pysähtyminen on raportoitu, mutta tämä ei automaattisesti tarkoita virallista päätöstä lopettaa kulkulupahakemusten vastaanottoa.
• Viljan viennin pysyvä siirtäminen muualle: Saatavilla olevat lähteet eivät vahvista, että Venäjä olisi pysyvästi ohjannut viljanviennin pois Azovanmereltä.
• ”Logistics lockdown” virallisena doktriinina: Ilmaus kuvaa analyytikkojen ja toimittajien käyttämää tulkintaa. Se ei näyttäydy lähteissä Ukrainan virallisena, nimettynä sotilasdoktriinina.
• Izumrudin uppoaminen: FSB:n partioveneeseen kohdistunut isku on raportoitu, mutta aluksen nimi ja uppoaminen ovat edelleen vahvistamatta .

Miksi kampanja on strategisesti merkittävä?

Vaikka kaikkia väitteitä ei voida riippumattomasti todentaa, kokonaiskuva on selvä: Ukraina on ilmoittanut pystyvänsä ylläpitämään laajamittaista droonioperaatiota merellä useana peräkkäisenä yönä.

Kampanja on lähteiden perusteella:

• häirinnyt Venäjän joukkojen ja miehitetyn Krimin polttoainehuoltoa ;
• pakottanut Venäjän varjolaivastoon liitettyjä tankkereita ja muita aluksia pois Azovanmereltä ;
• osoittanut, että meridrooneja ja ilma-aluksia voidaan käyttää jatkuvaan, tuotantomittaiseen painostukseen yksittäisten iskujen sijaan ;
• yhdistynyt Krimin energia- ja ilmapuolustuskohteisiin kohdistettuun laajempaan operaatioon .

Azovanmeri ei siis välttämättä ole Ukrainalle ”hallittu” siinä perinteisessä mielessä, että sen laivasto pitäisi aluetta hallussaan. Ukraina on kuitenkin osoittanut kykenevänsä tekemään Venäjän merilogistiikasta niin riskialtista, että liikenne vähenee tai siirtyy muualle. Se voi muuttaa Krimin Venäjälle logistisesta voimavarasta kasvavaksi rasitteeksi – mutta vaikutuksen laajuus ja kesto riippuvat siitä, pystyykö Ukraina jatkamaan iskujen tahtia ja kuinka nopeasti Venäjä löytää vaihtoehtoisia huoltoreittejä.

Artikkeli perustuu avoimiin lähteisiin ja Ukrainan viranomaisten ilmoituksiin. Kohdat, joita ei ole voitu riippumattomasti varmistaa, on merkitty tekstissä erikseen.