Venäjä yrittää pimentää Starlinkin – Ukraina metsästää häirintälaitteita ja kehittää uusia droneja

Järjestelmä koostuu perävaunuihin asennetuista satelliittiantenneista. Ukrainalaislähteiden mukaan kokonaisuuteen kuuluu kuusi perävaunua ja yhteensä 12 antennia ^EF. Antennit seuraavat ohi kulkevia Starlink-satelliitteja ja lähettävät voimakasta häiriösignaalia, jonka tarkoitus on hukuttaa satelliitin ja ukrainalaisen dronepäätteen välinen yhteys ^TIM.

Yhden Volna Kupol Garant -järjestelmän hinnaksi on arvioitu noin 1,5 miljoonaa dollaria. Sen valmistajaksi on ilmoitettu Simferopolissa toimiva LLC Rossiysky Kupol ^TY. Järjestelmä toimii 14–14,5 gigahertsin taajuusalueella, jota Starlink-päätteet käyttävät yhteyden muodostamiseen satelliitteihin ^ET.

Suurin rajoite: vain yksi satelliitti kerrallaan

Korkeasta hinnasta ja teknisestä monimutkaisuudesta huolimatta Volna Kupol Garantilla on olennainen rajoite: se pystyy häiritsemään vain yhtä Starlink-satelliittia kerrallaan ^ICT. Se ei siis peitä laajaa aluetta yhtenäisellä häirintämatolla, vaan muodostaa rajatun ja tarkasti kohdistetun häirintäalueen.

Ukrainan puolustusministeriön neuvonantajana toiminut teknologia-asiantuntija Serhii Beskrestnov on kuvannut, että järjestelmän täytyy seurata satelliitin rataa ja lähettää häiriösignaali täsmälleen samalla taajuuskanavalla, jota yhteys käyttää ^TT.

Venäjän valtiollinen uutistoimisto TASS on myöntänyt rajoitteen. Sen mukaan järjestelmä ei ”kytke Starlinkiä pois käytöstä” kokonaisuudessaan, vaan ”tainnuttaa” tietyn satelliitin sen ajan, kun satelliitti kulkee järjestelmän vaikutusalueen yli ^T.

Ukrainalaisjoukot ovat havainneet rintamalinjalla noin kymmenen tällaista järjestelmää ^IT. Yhden laitteen vaikutusalueeksi on arvioitu noin 20 neliökilometriä ^INM.

Miksi Starlinkiä on vaikea häiritä?

Starlinkin rakenne tekee laajamittaisesta häirinnästä poikkeuksellisen hankalaa. Päätteet käyttävät vaiheistettuja antenniryhmiä Ku-kaistalla ja osin Ka-kaistalla. Niiden avulla päätelaite pitää kapean, nopeasti vaihtuvan yhteyden matalalla kiertoradalla oleviin satelliitteihin.

Yhteys vaihtuu satelliitista toiseen noin 15 sekunnin välein ^R. Sekä satelliitin että päätelaitteen keilat ovat kapeita, vain noin 3–5 astetta, joten häirintäsignaalin on osuttava täsmällisesti yhteysreittiin ^R.

Volna Kupol Garant pyrkii kiertämään tämän ongelman seuraamalla satelliittia omilla suuntaavilla antenneillaan. Sen jälkeen se lähettää suurella teholla signaalia samalle taajuuskanavalle ja hukuttaa varsinaisen yhteyden ^TIC. Kyse on siis pisteestä pisteeseen kohdistetusta häirinnästä, ei koko alueen peittävästä yleishäirinnästä.

Venäjä turvautuu myös naamiointiin ja yöliikenteeseen

Elektroninen sodankäynti ei ole ainoa keino, jolla Venäjä yrittää suojata huoltoreittejään. Logistiikkayksiköt ovat ottaneet käyttöön myös yksinkertaisempia toimintatapoja ^R:

• Sotilaslastien naamiointi: Polttoaine- ja ammuskuorma-autoja pyritään esiintymään siviiliajoneuvoina, jotta drone-operaattorit eivät tunnistaisi niitä helposti ^RN.
• Kuljetustaktiikan muuttaminen: Reittejä vaihdetaan, liikkumista painotetaan yöaikaan ja saattueita hajautetaan, jotta yksi droneisku ei osuisi useisiin ajoneuvoihin ^NE.

Toimet kertovat siitä, ettei elektroninen häirintä yksin ole riittänyt suojaamaan venäläisiä huoltolinjoja ukrainalaisilta keskipitkän kantaman droneilta ^R.

Ukrainan vastaus: häirintälaitteet tuhotaan ja Starlinkista irtaudutaan

Ukraina ei yritä vain pitää dronejaan toimintakykyisinä häirinnän keskellä, vaan rakentaa usean rinnakkaisen vastauksen.

Häirintälaitteiden metsästys: Ukrainalaiset dronejoukot ovat ottaneet Volna Kupol Garant -järjestelmät itse kohteiksi. Ukrainan puolustusministeriön neuvonantaja Serhiy Beskrestnov vahvisti, että ukrainalaiset dronet ovat jo iskeneet ainakin yhteen tällaiseen kalliiseen järjestelmään ^PY. Eräs ukrainalaiskomentaja kertoi Reutersille: ”Iskimme Starlinkin vastatoimijärjestelmään – järjestelmään, joka häiritsee suoraan satelliitteja. Iskimme siihen äskettäin” ^Y. Raporttien mukaan Ukrainan 422. rykmentti on osunut kahteen järjestelmään ^I.

Starlinkista riippumattomat dronet: Ukraina on nopeuttanut sellaisten dronejen käyttöönottoa, jotka eivät tarvitse Starlink-yhteyttä lainkaan. Niissä voidaan käyttää esimerkiksi valokuituyhteyttä, radiorelettä tai ennalta ohjelmoitua autonomista navigointia. Tällaiset ratkaisut eivät ole alttiita juuri Starlinkiin kohdistuvalle häirinnälle ^EA.

Päätteiden hallinta ja sallittujen laitteiden lista: Helmikuun 2026 alussa SpaceX sulki Ukrainassa toimineet Starlink-päätteet, joita ei ollut hyväksytty niin sanotulle sallittujen laitteiden listalle. Menettelyllä pyrittiin estämään myös Venäjän luvaton ja varastettuihin päätelaitteisiin perustuva käyttö ^ACE.

Johtopäätös: vaikutus on rajallinen ja epätasainen

Volna Kupol Garantin teknisistä ominaisuuksista suuri osa on peräisin ukrainalaisista sotilaslähteistä ja Venäjän valtiollisesta mediasta, kuten TASSilta ja Pravda.ru:lta. Niiden kuvaukset voivat joko liioitella tai vähätellä järjestelmän tehoa.

Reutersin raportointi vahvistaa, että häirintää toteutetaan, mutta kuvaa sen vaikutusta edelleen ”hajanaiseksi ja epätasaiseksi”. Monet ukrainalaiset droneoperaatiot onnistuvat häirinnästä huolimatta ^R.

Venäjä on siis kehittänyt erityisen Starlinkin häirintäjärjestelmän, mutta sen korkea hinta, rajallinen kattavuus ja kyky käsitellä vain yhtä satelliittia kerrallaan estävät sitä lamauttamasta Ukrainan dronekalustoa kokonaan. Ukraina puolestaan muuttaa häirinnän kaksiteräiseksi ongelmaksi: se etsii ja tuhoaa lähettimet samalla, kun se kehittää droneja, jotka eivät tarvitse Starlinkiä lainkaan.