Yksi markkinoiden merkittävimmistä käännekohdista oli Yhdysvaltojen kesäkuun työllisyysraportti. Yhdysvaltain työtilastoviraston mukaan maahan syntyi vain 57 000 uutta työpaikkaa, kun ennuste oli 110 000 BM. Lisäksi kahden edellisen kuukauden lukuja tarkistettiin yhteensä 74 000 työpaikkaa alaspäin BC.
Raportti vähensi odotuksia siitä, että Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve eli Fed nostaisi korkoja lähiaikoina. CME FedWatch -seurannan mukaan markkinat arvioivat 75,6 prosentin todennäköisyydellä, että Fed pitää korot ennallaan heinäkuun kokouksessaan P.
Eurooppalaisille osakkeille tämä oli myönteinen signaali: jos korkojen nousu Yhdysvalloissa lykkääntyy, rahoitusolosuhteet voivat pysyä sijoittajien kannalta suotuisampina pidempään.
Myös euroalueen hintapaineet hellittivät. Eurostatin ennakkoarvion mukaan vuotuinen inflaatio hidastui kesäkuussa 2,8 prosenttiin toukokuun 3,2 prosentista. Öljyn hinnan lasku takaisin sotaa edeltäneille tasoille tuki kehitystä EI. Pohjainflaatio hidastui 2,4 prosenttiin, mikä jäi niin ikään ennusteista T.
Yhdysvaltojen jäähtyvät työmarkkinat ja euroalueen hidastuva inflaatio muodostivat yhdistelmän, joka rauhoitti sijoittajien korkohuolia. Tämä auttoi osakkeita erityisesti silloin, kun markkinoilla ei enää hinnoiteltu yhtä voimakkaasti uusia koronnostoja.
Euroopan keskuspankin ratkaisu oli kuitenkin päinvastainen kuin markkinoiden yleinen korkojen laskua korostanut kertomus. EKP nosti 11. kesäkuuta kaikkia kolmea keskeistä korkoaan 25 korkopisteellä. Talletuskoroksi tuli 2,25 prosenttia, ja kyseessä oli ensimmäinen koronnosto sitten vuoden 2023 EE.
EKP perusteli päätöstä sitkeänä pysyneellä palveluinflaatiolla ja talouden sitkeydellä EE. Vielä joulukuussa 2025 tehdyssä Reutersin kyselyssä kaikki 96 ekonomistia odottivat korkojen pysyvän ennallaan vuoden 2026 loppuun asti R.
Siksi eurooppalaisten osakkeiden kannalta myönteinen korkouutinen tuli ennen kaikkea Yhdysvalloista: heikko työllisyysraportti siirsi Fedin koronnosto-odotuksia, kun taas EKP ei ollut keventämässä rahapolitiikkaa.
Teknologiaosakkeet olivat yksi nousun tärkeimmistä vetureista. Kesäkuun 30. päivänä teknologiasektori vahvistui 2,5 prosenttia ja johti STOXX 600:n nousua M. Reutersin mukaan sektorin neljännes oli sen vahvin sitten vuoden 2001 M.
Taustalla oli uusi optimismi tekoälyn kaupallisista mahdollisuuksista sen jälkeen, kun sektori oli aiemmin kärsinyt myyntiaallosta F. Tekoälyyn liittyvä sijoitusinto auttoi palauttamaan teknologiaosakkeet markkinoiden keskiöön ja levitti nousua myös muihin osakesektoreihin.
Ralli ei jäänyt pelkästään teknologiaosakkeiden varaan. Neljänneksen loppua kohti sijoittajien kiinnostus siirtyi myös suhdanneherkkiin yhtiöihin, joiden tulosnäkymät hyötyvät talouskasvun jatkumisesta ja korkopaineiden helpottumisesta. Siemensin kurssi nousi 3. heinäkuuta 1,2 prosenttia ja tuki Saksan DAX-indeksiä R.
Pankki- ja puolustusosakkeet olivat tukeneet Euroopan markkinoita jo aiemmin vuoden aikana. Helmikuun 18. päivänä STOXX 600 nousi 0,8 prosenttia kaikkien aikojen ennätystasolle 626,36 pisteeseen pankki- ja puolustusyhtiöiden vetämänä R. Tämä ennätys oli kuitenkin ennen varsinaista toisen neljänneksen loppupuoliskoa.
Sijoittajien katse kääntyi siis vaiheittain: ensin nousua johtivat teknologia ja tekoäly, minkä jälkeen mukaan liittyivät pankit, teollisuus ja puolustus.
Kesäkuun 15. päivän Yhdysvaltojen ja Iranin alustava sopu oli markkinoiden dramaattisimpia yksittäisiä ajureita. Uutinen lievitti pelkoa konfliktin laajenemisesta ja energiantoimitusten häiriöistä, jotka olivat aiemmin nostaneet öljyn hintaa.
STOXX 600 saavutti ennätystason juuri sen jälkeen, kun sopimuksesta kerrottiin. Reuters kuvasi nousun liittyneen alustavaan sopuun konfliktin päättämisestä ja Hormuzinsalmen avaamisesta R. Kun geopoliittinen riskilisä pieneni ja öljyn hinta laski, sijoittajien suhtautuminen eurooppalaisiin osakkeisiin muuttui nopeasti myönteisemmäksi.
Euroopan markkinoiden vahvan neljänneksen rinnalla yksi huomattavimmista yritysjärjestelyistä oli brittiläisen halpalentoyhtiö easyJetin pitkäksi venynyt yrityskauppaneuvottelu.
Yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö Castlelake ilmoitti kiinnostuksestaan easyJetiin toukokuussa 2026 G. EasyJetin hallitus hylkäsi tämän jälkeen neljä tarjousta, muun muassa 4,7 miljardin punnan tarjouksen, jossa osakekohtainen hinta oli 6,25 puntaa, sekä 4,93 miljardin punnan tarjouksen 6,50 punnan osakehinnalla RTT.
Heinäkuun 5. päivänä Castlelake nosti tarjouksensa 6,90 puntaan osakkeelta. Tämä arvosti lentoyhtiön noin 5,5 miljardin punnan eli 7,34 miljardin dollarin arvoiseksi, ja easyJetin hallitus suostui periaatteessa järjestelyyn RFW. Tarjous merkitsi 73 prosentin preemiota easyJetin 29. toukokuuta vallinneeseen päätöskurssiin, jolloin Castlelake ilmoitti kiinnostuksestaan ensimmäisen kerran W.
EasyJetin osake nousi 6. heinäkuuta 10 prosenttia ja saavutti neljän vuoden huipun RR. Kauppa ei kuitenkaan ollut vielä varma. Sijoittajat nostivat esiin muun muassa Euroopan unionin omistusvaatimukset, joiden mukaan lentoyhtiöiden enemmistöomistuksen on oltava EU- tai Euroopan talousalueen kansalaisilla, sekä osakkeenomistajien hyväksynnän tarpeen RR.
Osake päätyi kyseisenä päivänä 6,14 puntaan, selvästi alle 6,90 punnan tarjoushinnan. Tämä viittasi siihen, että markkinat epäilivät edelleen kaupan toteutumista R.
Väitteitä siitä, että JPMorgan ja Barclays olisivat nostaneet STOXX 600 -indeksin tavoitetasojaan, ei pystytty vahvistamaan tämän tarkistuksen yhteydessä. Myöskään seuraavia yksittäisiä yritysuutisia ei voitu varmistaa käytettävissä olevista lähteistä:
Näitä väitteitä ei siksi pidä esittää vahvistettuina syinä markkinoiden nousulle.
Euroopan osakkeiden ennätysnousu rakentui usean tekijän varaan. Geopoliittisen riskin lieventyminen, öljyn hinnan lasku, euroalueen inflaation hidastuminen ja Yhdysvaltojen odotuksia heikompi työllisyyskasvu loivat markkinoille suotuisan korko- ja riskitunnelman. Tekoälyoptimismi nosti teknologiasektorin eturiviin, ja nousu laajeni pankkeihin, teollisuuteen ja puolustusyhtiöihin.
Samaan aikaan EKP:n koronnosto muistutti, ettei Euroopan rahapolitiikka ollut kääntynyt keventämisen tielle. Lisäksi easyJetin yrityskauppa osoitti, että yritysjärjestelyt pysyivät vahvana osana Euroopan osakemarkkinoiden tarinaa – vaikka kaupan lopulliseen toteutumiseen liittyi vielä epävarmuutta.