Brasilian jalkapalloliitto puolustaa Raphael Clausia Trumpin arvostelun jälkeen

Liiton mukaan Clausin koko urasta ei löydy mitään sellaista, mikä horjuttaisi hänen mainettaan tai tukisi epäilyjä .

Lausunto annettiin samalla, kun Clausin aiempi toiminta nousi uudelleen tarkasteluun. Vuonna 2023 häntä tutkittiin Brasiliassa sen jälkeen, kun Botafogon omistaja oli syyttänyt häntä Série A -otteluissa annetuista ”epäsäännöllisistä punaisista korteista” ja toimittanut viranomaisille äänitallenteita .

Claus ja hänen videoavustajansa kutsuttiin kuultaviksi, mutta tutkinnassa ei löytynyt väärinkäytöksiä. CBF vapautti Clausin epäilyistä, eikä hän saanut virallista rangaistusta . FIFA piti hänet edelleen huipputason erotuomareiden joukossa, ja Claus oli aiemmin toiminut myös vuoden 2022 MM-kisoissa .

Mikä Balogunin ulosajossa tapahtui?

Kiistanalainen tilanne nähtiin 1. heinäkuuta 2026 Yhdysvaltojen ja Bosnia ja Hertsegovinan välisen neljännesvälierävaiheen ottelun 64. minuutilla. Balogun oli tehnyt ottelun avausmaalin ja kamppaili pallosta bosnialaispuolustaja Tarik Muharemovicin kanssa .

Kamppailun aikana Balogunin jalka raapaisi Muharemovicin pohjetta ja osui tämän jalkaterään. Claus antoi pelin ensin jatkua, mutta VAR:n suosituksesta hän kävi katsomassa tilanteen kentän laidalla olevalta näytöltä. Tämän jälkeen hän muutti ratkaisunsa suoraksi punaiseksi kortiksi ja perusteli sitä vakavana piittaamattomana rikkeenä eli ”serious foul play” -rikkeenä .

Balogun näytti päätöksestä järkyttyneeltä. Punainen kortti toi mukanaan automaattisen yhden ottelun pelikiellon, joka olisi pitänyt hänet sivussa Yhdysvaltojen seuraavasta ottelusta Belgiaa vastaan .

Ratkaisu sai osakseen laajaa kritiikkiä. Yhdysvaltojen päävalmentaja Mauricio Pochettino sanoi, ettei tilanne hänen mielestään ollut missään tapauksessa punaisen kortin arvoinen eikä Balogunilla ollut tarkoitusta astua vastustajan päälle . Kapteeni Christian Pulisic kutsui tuomiota naurettavan kovaksi . Entinen Valioliigan erotuomari Mark Clattenburg puolestaan arvioi, ettei tilanne täyttänyt punaisen kortin kriteerejä .

Trump soitti FIFA:n puheenjohtajalle

Trump puuttui tapaukseen henkilökohtaisesti. Hän vahvisti soittaneensa FIFA:n puheenjohtajalle Gianni Infantinolle ja pyytäneensä tätä tarkistamaan Balogunin pelikiellon.

”Pyysin vain tarkistusta. En käskenyt häntä tekemään niin. En voi määrätä hänen toimistaan”, Trump sanoi toimittajille .

FIFA:n kurinpitovaliokunta keskeytti 5. heinäkuuta Balogunin automaattisen pelikiellon. Näin hyökkääjä sai peliluvan Belgian kohtaamiseen. Trump kiitti päätöstä Truth Social -palvelussa ja kutsui aiempaa ratkaisua suureksi vääryydeksi .

Ratkaisua pidettiin poikkeuksellisena. Lähteiden mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 1962, kun FIFA salli pelaajan osallistua otteluun tilanteessa, jossa tämän olisi pitänyt olla pelikiellossa . FIFA:n mukaan päätös tehtiin kurinpitokoodin 27 artiklan nojalla, joka mahdollistaa väliaikaiset toimet poikkeustapauksissa. Järjestö korosti, että kurinpitopaneeli teki päätöksen itsenäisesti .

Belgia protestoi FIFA:n ratkaisua

Päätös ei miellyttänyt Belgiaa, joka oli seuraavaksi kohtaamassa Yhdysvallat. Belgian kuninkaallinen jalkapalloliitto RBFA kertoi olevansa hämmästynyt siitä, että pelikiellossa ollut Balogun todettiin pelikelpoiseksi .

FIFA hylkäsi Belgian haasteen Balogunin pelioikeudesta . Tämä lisäsi keskustelua siitä, kohdeltiinko joukkueita yhdenvertaisesti ja vaikuttiko poliittinen painostus päätöksentekoon — vaikka FIFA vakuutti prosessin olleen riippumaton.

Taustalla vakava Yhdysvaltojen ja Brasilian kiista

Punaisen kortin ympärille syntynyt kohu osui ajankohtaan, jolloin Yhdysvaltojen ja Brasilian suhteet olivat jo poikkeuksellisen kireät.

• 50 prosentin tullit: Trumpin hallinto määräsi vuonna 2025 brasilialaisille tuontituotteille 50 prosentin tullit. Trump yhdisti toimet avoimesti Brasilian entisen presidentin Jair Bolsonaron oikeudenkäyntiin ja väitti tämän joutuneen vainotuksi ja perusteettomien syytteiden kohteeksi .
• Pakotteet brasilialaistuomarille: Yhdysvallat määräsi Magnitski-lain nojalla pakotteita Brasilian korkeimman oikeuden tuomarille Alexandre de Moraesille, joka valvoi Bolsonaroa koskevia oikeusprosesseja .
• Bolsonaron vallankaappausoikeudenkäynti: Brasilian oikeusprosessi johti siihen, että Bolsonaro sai yli 27 vuoden vankeustuomion vallankaappauksen suunnitteluun liittyneestä salaliitosta. Presidentti Luiz Inácio Lula da Silva puolusti ratkaisua historiallisena päätöksenä, joka suojelee maan instituutioita ja demokraattista oikeusvaltiota .
• Eduardo Bolsonaron vaikuttamistyö: Bolsonaron poika, kansanedustaja Eduardo Bolsonaro, kehui Trumpin tullipäätöksiä ja varoitti uusien toimien olevan mahdollisia. Hän kertoi BBC:lle lobbaavansa Washingtonissa Brasilian viranomaisia vastaan, koska nämä olivat asettaneet hänen isänsä syytteeseen .

Yksi punainen kortti, monta rinnakkaista kiistaa

Balogunin ulosajo oli alun perin jalkapallon sääntötulkintaa koskenut tilanne. Muutamassa päivässä siitä tuli kuitenkin testi FIFA:n päätöksenteon uskottavuudelle ja esimerkki siitä, kuinka urheilu ja kansainvälinen politiikka voivat törmätä toisiinsa.

Trump kuvasi toimintaansa tavalliseksi tarkistuspyynnöksi. FIFA vakuutti päätöksen syntyneen itsenäisesti. CBF puolusti kokeneen erotuomarin mainetta, kun taas Belgia koki menettelyn vaarantaneen kilpailun oikeudenmukaisuuden.

Siksi CBF:n vastaus ei koskenut vain yhtä punaista korttia. Se oli myös kannanotto brasilialaisen jalkapallon instituutioiden uskottavuuteen hetkellä, jolloin jokaista Clausin ratkaisua tarkasteltiin poikkeuksellisen suurennuslasin alla.