Ukrainan drone-kampanjan hurjin vaihe – mutta väitetty 5.–6. heinäkuuta tehty jätti-isku ei kestä tarkastelua

Ensin tärkein tarkennus: heinäkuun jätti-iskua ei ole vahvistettu

Väite, jonka mukaan Ukraina olisi tehnyt 5.–6. heinäkuuta yli 500 dronen koordinoidun iskun 20 Venäjän alueelle ja miehitetylle Krimille, osunut samalla Slavneft-JANOSin jalostamoon Jaloslavlissa ja aiheuttanut koko Krimin kattavan sähkökatkon, näyttää yhdistävän useita eri tapahtumia.

Saatavilla oleva lähdeaineisto vahvistaa erillisiä, suuria iskuja kesäkuun lopulta sekä Krimille 5. heinäkuuta tehdyn hyökkäyksen. Se ei kuitenkaan vahvista kaikkia edellä mainittuja tapahtumia yhtenä, samanaikaisena operaationa.

Suurin dokumentoitu dronehyökkäys tehtiin 25.–26. kesäkuuta

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että sen ilmapuolustus oli torjunut yön aikana 660 ukrainalaista dronea. Venäjän mukaan lennokkeja havaittiin 12 Venäjän alueella sekä Krimillä, Mustallamerellä ja Asovanmerellä ^BMN. Länsimaiset ja ukrainalaiset tiedotusvälineet kuvasivat iskua yhdeksi suurimmista Venäjää ja laittomasti miehitettyä Krimiä vastaan tehdyistä dronehyökkäyksistä täysimittaisen sodan aikana ^N.

Iskujen seurauksena Moskovan Domodedovon, Vnukovon ja Šeremetjevon lentoasemilla määrättiin tilapäisiä lentorajoituksia ^K. Venäjän ilmoittamat torjuntamäärät ovat viranomaisten omia lukuja, eikä niiden perusteella voida yksin päätellä, kuinka monta dronea kaikkiaan laukaistiin tai kuinka suuria vahingot olivat.

Jo 24. kesäkuuta Venäjälle ja Krimille kohdistui erillinen, yli 300 dronen hyökkäys, joka katkaisi sähköt Sevastopolista. Venäjän puolustusministeriö kertoi tuolloin torjuneensa 323 kiinteäsiipistä dronea ja kuvasi iskujen ulottuneen lähes 20 alueelle ^PNN. Näitä lukuja ei pidä sekoittaa 660 dronen hyökkäykseen, joka tapahtui seuraavana yönä.

Slavneft-JANOS on ollut toistuva kohde

Jalostamo sijaitsee Jaloslavlissa yli 700 kilometrin päässä Ukrainan rajasta. Sen vuotuinen jalostuskapasiteetti on noin 15 miljoonaa tonnia ^NS. Lähteissä kuvataan siihen kohdistuneita iskuja tai isku-epäilyjä useaan otteeseen:

• 28. maaliskuuta: laitoksella ilmoitettiin tapahtuneen osuma, jonka jälkeen syttyi tulipalo ^BA.
• 25.–26. huhtikuuta: dronejen kerrottiin osuneen tyhjötislausyksikköön, mikä aiheutti suuren tulipalon ^MK.
• 19.–22. toukokuuta: Jaloslavlin alueella raportoitiin useista yöaikaisista hyökkäyksistä. Kuvernööri Mihail Jevrajev vahvisti alueen joutuneen laajan dronehyökkäyksen kohteeksi ^NH.
• 14. kesäkuuta: presidentti Volodymyr Zelenskyi viittasi iskuihin, jotka ulottuivat yli 700 kilometrin päähän Ukrainan rajasta ^X.
• 27.–28. kesäkuuta: Zelenskyi vahvisti, että Ukrainan joukot iskivät Jaloslavlin ja Slavjanskin jalostamoihin ^AP.

Yksikään käytettävissä oleva lähde ei kuvaa Slavneft-JANOSiin kohdistunutta iskua 5.–6. heinäkuuta. Jevrajevin julkisuudessa vahvistamat lausunnot koskevat touko- ja kesäkuun tapahtumia, eivät heinäkuun 5.–6. päivän iskua ^NNH.

Krimillä oli useita sähkökatkoja

Krimillä raportoitiin loppukesäkuusta heinäkuun alkuun useita sähkökatkoja:

• 24. kesäkuuta: dronehyökkäys katkaisi sähköt laajoilta alueilta Sevastopolissa ^PN.
• 30. kesäkuuta: sähkökatkoja levisi Venäjän miehittämälle Krimille sen jälkeen, kun sähköasemiin oli kohdistunut iskuja ^NY.
• 5. heinäkuuta: Krimin Venäjän asettaman kuvernöörin Sergei Aksjonovin mukaan yksi ihminen kuoli ja kaksi loukkaantui, heidän joukossaan 10-vuotias lapsi ^F. Samana yönä ukrainalaisdronejen kerrottiin iskeneen Gvardejskojen lentokentälle Krimillä ^C.

Lähteet eivät kuitenkaan yhdistä näitä heinäkuun tapahtumia yhdeksi operaatioksi, jossa yli 500 dronea olisi samanaikaisesti aiheuttanut koko Krimin sähkökatkon ja iskenyt Jaloslavlin jalostamoon. Lähimpänä tällaista kuvausta on 25.–26. kesäkuuta tehty 660 dronen hyökkäys, jonka Venäjä sanoi ulottuneen 12 alueelle ja merialueille – ei vahvistetusti 20 alueelle ^BMK.

Zelenskyin kutsuma ”pitkän kantaman pakote”

Ukrainan presidentti Zelenskyi on kuvannut kauas Venäjän alueelle ulottuvia drone-iskuja poliittiseksi ja taloudelliseksi painostukseksi. Hänen käyttämänsä ilmaus on ollut ”pitkän kantaman pakotteet”. Kyse ei ole kansainvälisen yhteisön määräämistä talouspakotteista, vaan Ukrainan omasta nimityksestä sotilaallisille iskuille, joiden tavoitteena on heikentää Venäjän sotataloutta.

Zelenskyi sanoi 23. kesäkuuta, että ”ukrainalainen tarkkuus toimii”, ja kiitti miehittämättömien järjestelmien joukkoja, Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:ta sekä sotilastiedustelu GUR:ia ^E. Kesäkuun 14. päivänä hän kertoi ”pitkän kantaman pakotteiden” tuottaneen hyviä tuloksia tärkeisiin kohteisiin yli 700 kilometrin päässä Ukrainan rajasta ^X.

Kesäkuun 26. päivänä Ukraina ilmoitti SBU:n 40 päivän operaatiosta, jonka tavoitteena oli painostaa Venäjää lopettamaan sota ^EN. Huhtikuussa Zelenskyi puolestaan sanoi, että vain merkittävät taloudelliset tappiot voisivat saada Venäjän harkitsemaan sodasta vetäytymistä ^U.

Ukrainan ilmoittamat dronejoukkojen luvut

Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukot ovat raportoineet toimintansa kasvaneen nopeasti vuonna 2026. Ukrainan ilmoittamien lukujen mukaan:

• syvälle Venäjän operatiiviselle ja strategiselle alueelle tehtyjen iskujen määrä kasvoi 1 150 prosenttia ^N;
• toukokuussa miehittämättömät järjestelmät osuivat lähes 180 000 vahvistettuun viholliskohteeseen, mikä oli 12,7 prosenttia enemmän kuin huhtikuussa ^E;
• vuoden alusta lähtien dronejoukot iskivät 194 venäläiseen ilmapuolustuskohteeseen, kuten tutkiin ja huoltokohteisiin ^M;
• Ukrainan FPV-drone-eduksi ilmoitettiin suhde 1,5:1 Venäjään verrattuna ^E;
• kesäkuussa Ukrainan joukot suorittivat 2 359 Deep Strike -tehtävää 500–2 000 kilometrin etäisyydellä ja ilmoittivat osuneensa 172 sotateollisuuden sekä polttoaine- ja energiasektorin kohteeseen ^N.

Luvut ovat Ukrainan omia ilmoituksia, eivät riippumattomasti varmennettu kokonaisarvio sodan kaikista droneoperaatioista.

Putin myönsi Venäjällä olevan polttoainepulaa

Kesäkuun 28. päivänä presidentti Vladimir Putin myönsi ensimmäistä kertaa, että Venäjällä oli vallalla ”tietty polttoainevaje”. Hän lupasi vahvistaa öljylaitosten suojausta ja kasvattaa polttoaineen tuotantoa ^BK.

Raporttien mukaan iskujen aiheuttamat häiriöt Venäjän jalostamoissa ja polttoaineen jakelussa ovat johtaneet puutteisiin, pitkiin jonoihin huoltoasemilla ja polttoaineen säännöstelyyn useilla alueilla ^B. Lähteet tukevat yhteyttä laajamittaisen dronekampanjan ja polttoainejärjestelmän häiriöiden välillä, mutta niiden perusteella ei voi laskea tarkasti, kuinka suuri osuus pulasta johtuu yksittäisistä iskuista tai muista markkina- ja tuotantotekijöistä.

Mitä voidaan sanoa varmasti?

Saatavilla oleva aineisto vahvistaa seuraavat kokonaisuudet: 660 dronen hyökkäyksen 25.–26. kesäkuuta, yli 300 dronen erillisiskun 24. kesäkuuta, toistuvat iskut Slavneft-JANOSin jalostamoon, Krimin sähkökatkoja, Zelenskyin ”pitkän kantaman pakotteiden” doktriinin, Ukrainan ilmoittaman syvien iskujen 1 150 prosentin kasvun sekä Putinin myöntämän polttoainevajeen.

Sen sijaan aineisto ei vahvista yhtä 5.–6. heinäkuuta tehtyä operaatiota, jossa olisi käytetty yli 500 dronea 20 Venäjän alueella ja samalla isketty Slavneft-JANOSiin sekä aiheutettu koko Krimin kattava sähkökatko. Todennäköisin selitys on, että väite yhdistää useita kesäkuun lopun ja heinäkuun alun todellisia tapahtumia – tai sisältää tietoja, joita käytettävissä olevat lähteet eivät vielä dokumentoi.