JD Vance väittää: Venäjän maahyökkäys on "lähestymässä nollaa"

Institute for the Study of War (ISW) on Washingtonissa toimiva ajatushautomo, joka käyttää paikannettuja avoimia lähteitä arvioidakseen aluehallintaa. Sen mukaan Venäjän maajoukkojen eteneminen on hidastunut dramaattisesti.

ISW:n dataa lainanneen Al Jazeeran mukaan Venäjä valtasi koko vuonna 2025 yhteensä 2 190 neliökilometriä. Vuonna 2026 vastaava luku on 573 neliökilometriä – ja suuri osa tästä kertyi tammikuussa. Vertailun vuoksi: Venäjä valtasi 620 neliökilometriä pelkästään heinäkuun 2025 kahden viimeisen viikon aikana ^A.

Toukokuu 2026 oli historiallisen heikko. ISW havaitsi, että Venäjän joukot saivat hallintaansa tai tunkeutuivat vain 40,64 neliökilometrin alueelle toukokuussa 2026 – murto-osa toukokuun 2025 luvuista ^U. Ukrainan lähteiden mukaan Ukraina vapautti enemmän aluetta kuin Venäjä valtasi samassa kuussa ^A.

Huhtikuussa 2026 Venäjä kärsi ensimmäisen kerran nettomääräisen aluemenetyksen Ukrainassa sitten elokuun 2024 Kurskin offensiivin ^F. Etenemisvauhti on laskenut tasaisesti marraskuusta 2025 lähtien ^X.

ISW arvioi, ettei ole enää selvää, kykeneekö Venäjä valtaamaan Donetskin kaupunkia, koska eteneminen on hidastunut niin paljon ^U.

Al Jazeera: '40 000 sotilasta kuoli kesäkuussa'

Al Jazeera julkaisi 3. heinäkuuta 2026 analyysin, jonka otsikko oli ”Venäjän eteneminen romahtaa Ukrainassa, 40 000 sotilasta kuoli kesäkuussa” ^A. Keskeisiä havaintoja:

• Venäjän kuukausittaiset aluevoitot putosivat keskimäärin 16,6 neliökilometristä päivässä vuoden 2025 alkupuoliskolla vain 1,03 neliökilometriin päivässä vuonna 2026 ^A.
• Venäjä menetti kesäkuussa 2026 arviolta 40 000 sotilasta kaatuneina, ja kokonaistappiot (kaatuneet ja haavoittuneet) olivat noin 80 000 ^A.
• Aluevoittojen romahdus tapahtui samaan aikaan, kun Venäjä käytti kymmeniä tuhansia sotilaita ”lihahyökkäyksissä”, joiden tappiot ylittivät uusien sotilaiden rekrytointikyvyn ^A.

Jo 12. kesäkuuta 2026 Al Jazeera raportoi, että Ukraina oli ”vallannut takaisin enemmän aluetta kuin menettänyt toukokuussa” ^A.

Ukrainan ylipäällikkö: Venäjän maahyökkäys on pysähtymässä

Kenraali Oleksandr Syrskyi, Ukrainan asevoimien ylipäällikkö, antoi 30. kesäkuuta 2026 haastattelun, joka on linjassa Vancen arvion kanssa. Syrskyi sanoi, että Ukrainan joukot valmistautuvat mahdolliseen uuteen Venäjän hyökkäykseen pohjoisesta, mutta arvioi, että yritys edetä Kiovaan on epätodennäköinen ^T. Hän totesi, että Venäjän strategiset suunnitelmat vuodelle 2026 eivät ole muuttuneet, mutta Ukrainan puolustuslinjat pitävät ^F.

Maaliskuussa 2026 Syrskyi raportoi, että Venäjän suuri nelipäiväinen offensiivi 17.–20. maaliskuuta ”epäonnistui katastrofaalisin tappioin”. Kymmeniä tuhansia sotilaita lähetettiin ”lihahyökkäyksiin”, jotka eivät tuottaneet tulosta ^N. Aiemmin vuonna 2026 Syrskyi kertoi Le Mondelle, että Venäjän armeijan tappiot olivat ylittäneet rekrytointikyvyn, mikä tekee jatkuvista hyökkäysoperaatioista kestämättömiä ^L.

Kiovan isku 2. heinäkuuta – tarinan toinen puoli

Vain kolme päivää ennen Vancen haastattelun julkaisua Venäjä teki yhden sodan suurimmista ilmahyökkäyksistä Kiovaan:

• Ainakin 30 ihmistä kuoli ja useita haavoittui varhain 2. heinäkuuta, kun Venäjä laukaisi 74 ohjusta ja 496 droonia pääkaupunkiin ^R.
• Noin 130 rakennusta vaurioitui ympäri Kiovaa ^R.
• Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tuomitsi iskut siviili-infrastruktuuria vastaan ^R.
• Kreml kuvaili hyökkäystä ”massiiviseksi kostoiskukseksi” ja kertoi, että Putin oli saanut raportin tuloksista ylimmältä sotilaskomentajaltaan Valeri Gerasimovilta ^R.
• Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Venäjä ”lisää painetta” Ukrainaan iskun jälkeen ^R.

Tämä isku osoittaa, että Venäjällä on edelleen merkittävä pitkän matkan iskukyky siviili-infrastruktuuria ja kaupunkikeskuksia vastaan – vaikka sen maajoukkojen aluevaltaus on romahtanut. Vancen ”hyökkäyskyky lähestyy nollaa” koskee maajoukkojen taistelua ja aluevoittoja, ei Venäjän kykyä tehdä tuhoisia ilmaiskuja. Nämä kaksi todellisuutta voivat olla voimassa samanaikaisesti.

Miksi Vancen väite on merkittävä

Vancen lausunto on osa Trumpin hallinnon linjaa, joka on pyrkinyt kaksijakoiseen strategiaan: tarjoamaan pakotehelpotuksia ja toisaalta sotilaallisia uhkia saadakseen Putinin neuvottelupöytään ^A. Aiemmin (2025) Vance varoitti, että Venäjän on ”herättävä todellisuuteen” ^T ja sanoi Venäjän tehneen ”merkittäviä myönnytyksiä” neuvotteluissa ^A. The Sunday Timesin haastattelu on toistaiseksi optimistisin arvio korkealta yhdysvaltalaisvirkamieheltä Ukrainan taistelukentän tilanteesta.

Keskeinen jännite: Vaikka Vance sanoo Venäjän hyökkäyskyvyn olevan lähellä nollaa maassa, Venäjä kykenee edelleen tuhoisiin ilmaiskuihin. Kreml kuvaili 2. heinäkuuta tehtyä iskua ”kostoiskukseksi” ja lupasi ”lisätä painetta” ^R, mikä osoittaa, ettei se jaa Vancen arviota omasta kapasiteetistaan.

Laajempi sotilaallinen konteksti sisältää Ukrainan drooniedun. ISW arvioi, että se todennäköisesti hidastaa Venäjän etenemistä ja mahdollistaa Ukrainan vastahyökkäykset ^U. Ukraina on lisännyt merkittävästi kotimaista droonituotantoa ja keskimatkan iskukykyä.

Lännen apu on edelleen tekijä. Yhdysvallat on punninnut Ukrainan pyyntöä saada pitkän kantaman Tomahawk-ohjuksia ^C. Euroopan liittolaiset ovat lisänneet sotilaallista apuaan. Vancen myönteinen arvio Ukrainan puolustusasemasta voidaan tulkita joko niin, että jatkuva länsiapu tuottaa tulosta – tai vaihtoehtoisesti niin, että se luo pohjaa neuvotteluratkaisulle väittämällä, ettei Venäjä voi voittaa taistelukentällä.

Tosiasiatarkistuksen varaus: The Sunday Timesin haastattelun täydellistä ja sanatarkkaa transkriptiota ei ole vielä julkaistu englanninkielisissä uutispalveluissa. Lainaukset ovat peräisin ukrainalaisista uutislähteistä (Ukrainska Pravda ja RBC Ukraine), jotka viittaavat European Pravdan raporttiin. Tarkka sanamuoto saattaa olla tiivistetty käännös, mutta sisältö on johdonmukainen useiden lähteiden mukaan ^NP.