Tukholman Venäjän-suurlähetystöön kohdistuneissa droneiskuissa uusi käänne

Venäjä reagoi kutsumalla Ruotsin Moskovan-suurlähettilään Christina Johannessonin ulkoministeriöön seuraavana päivänä. Moskova ilmoitti lisäksi jättäneensä Ruotsille vastalauseen .

Yli 20 tapausta kahden vuoden aikana

Heinäkuun isku oli uusin ja tähän mennessä vakavin tapaus sarjassa, jossa Venäjän diplomaattisiin kohteisiin Ruotsissa on kohdistettu droneilla tehtyä ilkivaltaa. Tapausten kerrotaan alkaneen noin toukokuussa 2024, ja marraskuuhun 2025 mennessä niitä oli ilmoitettu yli 20 .

Keskeiset tapahtumat

• 29. marraskuuta 2024: Drone lensi Tukholman Venäjän-suurlähetystön yli ja pudotti maalia alueelle. Poliisi luokitteli teon ilkivallaksi, eikä pidätyksiä tehty .
• 25. toukokuuta 2025: Drone pudotti suurlähetystön pääsisäänkäynnin lähelle lasiastian, joka sisälsi maalia. Suurlähetystö huomautti, että lasiastia olisi voinut pudotessaan aiheuttaa vakavia vammoja .
• 17. kesäkuuta 2025: Venäjän kauppaedustuston alueelle pudotettiin maalipussi. Suurlähetystö syytti Ruotsin viranomaisia järjestelmällisestä toimettomuudesta .
• 5.–6. heinäkuuta 2025: Venäjän Tukholman-kauppaedustustoon kohdistunut droneisku johti siihen, että Moskova kutsui Ruotsin asiainhoitajan J. Cederbergin ulkoministeriöön .
• 21. elokuuta 2025: Drone pudotti jälleen maalia Venäjän kauppaedustuston alueelle. Suurlähetystö kutsui tapausta kolmanneksi vastaavaksi iskuksi kahden kuukauden sisällä .
• 7. syyskuuta 2025: Drone levitti maalia Tukholman Venäjän-suurlähetystön ylle varhain aamulla. Poliisi tarkasti alueen, mutta lennättäjää ei löydetty .
• 8. marraskuuta 2025: Drone lensi Lidingön saarella sijaitsevan Venäjän kauppaedustuston huvilan yli ja pudotti rakennukselle maalia sekä tuntematonta tahmeaa ainetta. Henkilövahinkoja ei raportoitu, ja poliisi keräsi aineesta näytteitä tutkintaa varten . Tapaus liitettiin yli 20 vastaavan tapahtuman sarjaan toukokuusta 2024 lähtien .
• 2. heinäkuuta 2026: Kaksi dronea osui suurlähetystön alueelle. Toinen kuljetti maalia ja toinen Venäjän suurlähetystön kuvauksen mukaan simuloitua räjähdettä .

Kuka iskujen takana on?

Yksikään henkilö tai ryhmä ei ole ilmoittautunut tapausten tekijäksi. Ruotsin poliisi on toistuvasti kertonut, ettei epäiltyjä ole tunnistettu .

Venäjän suurlähetystö on kuvannut iskuja järjestelmällisiksi ja syyttänyt Ruotsin viranomaisia siitä, etteivät nämä ole estäneet niitä . Venäjän lausunnoissa on korostettu erityisesti lasiastioiden käyttöä: niiden katsotaan lisänneen henkilövahinkojen riskiä verrattuna aiempiin maalipudotuksiin .

Näistä väitteistä huolimatta julkisesti saatavilla olevissa tiedoissa ei ole vahvistettu iskujen tekijöitä, motiivia tai sitä, että kaikki tapaukset olisivat yhden toimijan koordinoimia.

Iskut osana Venäjän ja Ruotsin kiristyneitä suhteita

Tapausten taustalla on Venäjän ja Ruotsin suhteiden voimakas kiristyminen. Ruotsi liittyi Natoon maaliskuussa 2024, mikä muutti Pohjois-Euroopan turvallisuusasetelmaa ja lisäsi diplomaattista kitkaa Moskovan kanssa.

Jännitteitä on lisännyt myös 26. helmikuuta 2026 tapahtunut Juutinrauman dronevälikohtaus. Ruotsin laivasto havaitsi Venäjän tiedustelualukselta lähteneen miehittämättömän ilma-aluksen, joka lähestyi Malmössä sijaitsevaa satamaa. Ruotsalaisalus häiritsi dronen toimintaa, minkä jälkeen se katosi tutkasta .

Moskova on puolestaan vedonnut vuoden 1961 Wienin yleissopimukseen diplomaattisuhteista. Venäjän mukaan Ruotsin isäntämaana on huolehdittava diplomaattisten edustustojen fyysisestä turvallisuudesta ja loukkaamattomuudesta . Ruotsi on joutunut toistuvasti Venäjän diplomaattisen painostuksen kohteeksi, kun Moskova on kutsunut ruotsalaisia diplomaatteja kuultaviksi iskujen jälkeen.

Miksi heinäkuun 2026 tapaus on merkittävä?

Aiemmissa tapauksissa pääasiallinen keino on ollut maalin pudottaminen Venäjän suurlähetystön tai kauppaedustuston alueelle. Heinäkuun 2026 tapahtumassa toinen drone kuljetti kuitenkin Venäjän suurlähetystön mukaan valepommia. Vaikka laite ei lähteiden perusteella ollut toimiva räjähde, sen käyttö merkitsee uhkaavampaa symbolista ja turvallisuuteen liittyvää viestiä kuin aiemmissa, pääosin maalilla tehdyissä iskuissa .

Kokonaiskuva on siten kaksijakoinen: tapauksia on ollut paljon, mutta tekijöistä ei ole julkista varmistettua tietoa. Samalla yksittäisten tekojen luonne on muuttunut aiempaa uhkaavammaksi, kun diplomaattisiin kohteisiin on tuotu myös räjähdettä jäljittelevä laite. Tapaussarja on jatkunut tilanteessa, jossa Venäjän ja Ruotsin välinen diplomaattinen luottamus on jo valmiiksi heikentynyt.